Nuorten päänsärky

” Joskus särkee vähän, joskus enemmän, joskus tosi kovaa enkä useinkaan tiedä miksi.”

img_nuorten_paansarky_2

Tiesitkö, että päänsärky voi olla

  • oire väsymyksestä, stressistä, nälästä, tupakanpoltosta tai päihteistä
  • sivuoireena nuhakuumeessa, allergiassa, poskiontelotulehduksessa tai aivotärähdyksessä
  • johtua silmien taittovirheestä, purentaviasta tai huonosta ryhdistä
  • taipumus reagoida hankaliin tilanteisiin
  • lihasjännityspäänsärkyä eli tensiopäänsärkyä tai migreeniä

Tensiopäänsärky

Tensiopäänsärky on tasaista ja jomottavaa särkyä, joka voimistuu yleensä iltapäivällä. Tarkkaa syytä tensiopäänsärkyyn ei tiedetä, mutta osittain se johtuu pään, niskan, hartiaseudun ja yläselän jännittyneistä lihaksista. Yksipuoliset työasennot ja liian vähäinen liikunta voivat pahentaa tilannetta. Hartioiden hieronta, lämmin haude ja venyttely rentouttavat jännittyneitä lihaksia ja toimivat ensiapuna. Liikunnalla, ulkoilulla ja kuntosaliharjoittelulla voi ehkäistä lihasjännityspäänsärkyä.

Joskus myös stressi, huolet ja pelko aiheuttavat tensiopäänsärkyä. Keskustelu läheisten tai vaikkapa kouluterveydenhoitajan kanssa saattaa auttaa ratkaisun löytämisessä.

 

Muistathan

  • kiinnittää huomiota työskentelytapoihisi, toimia selkä suorana, vaihdella istuma-asentoasi ja pitää hartiat rentoina
  • pitää taukoja ollessasi tietokoneella
  • harrastaa liikuntaa ja ulkoilua säännöllisesti
  • löytää oma tapasi käsitellä huolenaiheita – älä kanna niitä hartioillasi!

 

Se voi olla migreeniä, jos sinulla on joitakin seuraavista oireista

  • särky on toispuoleista (ei kuitenkaan välttämättä)
  • päänsärkysi on sykkivää, jyskyttävää
  • joudut keskeyttämään normaalin toiminnan
  • haluat päänsäryn aikana vetäytyä lepäämään
  • liikkuminen pahentaa päänsärkyäsi
  • päänsärkyyn liittyy pahoinvointia, kuvotusta tai oksentelua
  • särkyä ennakoi jo edeltävänä päivänä väsymys, haukottelu, herkistymistä hajuille, valolle tai melulle, mielialan vaihtelut tai makeanhimo
  • vähän ennen särkyä esiintyy ns. auraoireita
  • suvussasi sairastetaan migreeniä

 

Auraoireet voivat olla

  • näköhäiriöitä, kuten sahalaitoja, valopalloja, näkökentän kaventumista ja näön tilapäistä heikkenemistä
  • puutumista, joka saattaa tuntua pistelyltä sormissa, käsivarsissa tai kasvoissa
  • huimausta
  • puheen tuottamisen tai kuullun ymmärtämisen vaikeutta

Auraoireet kestävät muutamasta minuutista tuntiin ja niitä esiintyy vain joka viidennellä migreeniä sairastavalla. Joskus migreenikohtaus ilmenee pelkästään auraoireina ilman särkyä.

Päänsärkyjen syyt tulee selvittää, joten varaa vanhempiesi kanssa aika kouluterveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Toistuvista päänsäryistä ja migreeniepäilyistä kannattaa täyttää päänsärkypäiväkirjaa. Sen pitäminen auttaa sinua tunnistamaan särkyihin liittyviä syy-yhteyksiä ja helpottaa lääkäriä diagnoosin tekemisessä ja hoito-ohjeiden antamisessa. Päänsärkypäiväkirjan voit tulostaa tästä.

 

Migreenikohtauksen  yllättäessä kannattaa

  • mennä heti lepäämään hämärään ja hiljaiseen paikkaan
  • yrittää rauhoittua ja rentoutua
  • kokeilla auttaako kylmä tai kenties lämmin kääre ohimolla
  • ottaa kipulääkettä riittävän suuri annos heti oireiden ilmaannuttua

Särky- ja tulehduskipulääkkeen annostusohje migreenikohtaukseen: parasetamolia 15 mg tai ibuprofeenia 10 mg painokiloa kohti. Jos kipu ei hellitä voi lääkityksen uusia kahden tunnin kuluttua. Yli puolella ibuprofeiini tai parasetamoli tehoavat kohtausoireisiin. Niiden samanaikaista käyttöä ei suositella. Mikäli ne eivät riitä, lääkäri voi määrätä migreenin hoitoon tarkoitettua triptaania ja lisäksi pahoinvointilääkettä.

Kipulääkkeiden tiheästä käytöstä voi seurata särkylääkepäänsärky, jolloin särkylääkkeen käyttö ylläpitää päänsärkyä. Jos joudut ottamaan särkylääkkeitä päänsärkyysi useammin kuin keskimäärin kerran viikossa, on syytä yhdessä vanhempiesi, terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa pohtia tilannetta tarkemmin. On tärkeää yrittää ehkäistä migreenikohtauksia välttämällä laukaisevia tekijöitä, ”triggereitä”.

 

Yleisimpiä aiheuttajia

  • voimakkaat valot, heijasteet ja vilkevalo; auringon häikäisy, televisio, tietokone, rikkinäiset loisteputket ja diskovalot
  • voimakkaat hajut
  • melu ja hälinä
  • stressi ja sen laukeaminen; kokeiden aikana tai jälkeen voi tulla migreenikohtaus tai viikonloppu alkaa päänsäryllä.
  • hormonitoiminnan muutokset, kuukautiset
  • verensokerin vaihtelut; makeisten, limsojen ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävien ruokien (pullat, vaaleat leivät, pastat yms.) nauttimisesta aiheutuva nopea verensokerin nousu ja pian seuraava lasku
  • tupakka ja muut päihteet
  • muutamat ruoka-aineet; esimerkiksi voimakkaat juustot, mausteet
  • muutamat lisäaineet; kuten makeutusaine aspartaami (E 951), aromivahvenne natriumglutamaatti (E 621), lihajalosteiden nitriitit (E 249-252), säilöntäaine bentsoehappo (E 210)

Joillakin migreenikohtaukselle altistavia tekijöitä on monia, toisilla vain muutama ja useat eivät löydä selvää syy-yhteyttä päänsäryilleen. Valitettavasti aina ei voi myöskään välttyä altistavilta tekijöiltä. Useimmat kuitenkin pärjäävät kohtausten välillä hienosti!

Mikäli kohtaukset toistuvat tiheästi ja migreeni haittaa elämääsi, hakeudu uudestaan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi ehdottaa tehokkaampaa kohtauslääkitystä tai estolääkitystä kohtaustiheyden vähentämiseksi ja kohtausten lieventämiseksi.

Kipuun ei pidä tottua. Pääkipu on epämiellyttävää ja se haittaa harrastuksia, keskittymistä, koulunkäyntiä ja opiskelua. Toistuva kipu herkistää muillekin kivuille.

Noin puolella lapsena ja nuorena migreeniin sairastuneista kohtaukset helpottuvat aikuisiässä – toivotaan, että Sinä olet siinä joukossa!

 

Muista vielä

  • nukkua tarpeeksi ja säännöllisesti, vähintään 8 tuntia yössä
  • syödä monipuolisesti, välttäen lisäaineita, unohtamatta aamupalaa
  • juoda vettä vähintään litran päivässä
  • ulkoilla ja harrastaa liikuntaa hyvän yleiskunnon ylläpitämiseksi
  • lisätä kykyäsi stressinhallintaan ja tietoiseen rentoutumiseen
  • välttää mahdollisuuksien mukaan tiedossasi olevia triggereitä

 

Jos joudut menemään lääkäriin päänsärkysi vuoksi, sinun kannattaa pitää päänsärkypäiväkirjaa ainakin jonkin aikaa.

Lataa tästä uusi esite ”Lasten ja nuorten migreeni”, 2016 »
 

Takaisin ylös