Sarjoittaisen päänsäryn hoito

Sarjoittaiseen päänsärkyyn ei ole täsmälääkitystä. Sairautta hoidetaan useilla erilaisilla lääkkeillä, joiden vaikutus on yksilöllinen. Usein lääkitys on monen eri lääkkeen yhdistelmä. Parhaiten toimiva lääkitys löytyy kokeilemalla. Kohtaushoito katkaisee akuutin kivun. Estohoidolla pyritään ennakolta hillitsemään kohtauksia ja lievittämään kipua. Kun sarja on saatu rauhoittumaan, estolääkitys puretaan vähitellen.

Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa, joten lääkäriin on syytä hakeutua heti. Käsikauppasärkylääkkeet eivät ehdi pysäyttää kohtausta. Mitä nopeammin hoidot saadaan alkuun, sitä helpompi jaksosta todennäköisesti tulee. Episodisessa säryssä tulevaan jaksoon on hyvä varautua jo etukäteen siten, että auttavat hoidot ovat heti jakson alkaessa saatavilla.

Useimmilla lääkehoidot tehoavat sarjoihin riittävästi mahdollistaen työssä käynnin sarjan aikana tai töihin paluun lyhyen sairausloman jälkeen. Jos päänsärky kroonistuu, hoito asettaa enemmän haasteita. Sen vuoksi uusi sairaus ja sen hoito täytyy ottaa tehokkaasti haltuun.

Kohtauslääkkeillä on annosylärajasuositus, jota tulee noudattaa lääkärin ohjeiden mukaan. Estolääkkeiden teho voi vaihdella eri ihmisten välillä ja samallakin ihmisellä sairauden eri vaiheissa.

 


 

Kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä

  • happi: lääkkeellinen 100 % happi 7 – 10 l/min, 15 min ajan*
  • triptaanit (migreenilääkkeitä)
    • sumatriptaani 6 mg, pistetään itse ihon alle**
    • sumatriptaani-nenäsumute 20 mg
    • tsolmitriptaani-nenäsuihke 5 mg

 

Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytettäviä lääkkeitä

  • kortisoni: alkaen 60 – 80 mg/vrk 1 – 2 viikkoa
  • migreenilääkkeet:
    • naratriptaani 2,5 mg/vrk 1 – 2 viikon ajan
    • frovatriptaani 2,5 – 5 mg/vrk
  • puudute (bupivakaiini-metyyliprednisoloni): okkipitaalihermon (takaraivohermon) puudutukseen

 

Koko särkyjakson ajan käytettäviä estolääkkeitä

  • verapamiili (verenpainelääke, kalsiumkanavan salpaaja) alkaen 240 mg/vrk*
  • litium 300 – 900 mg/vrk
  • natriumvalproaatti (epilepsialääke) 600 – 1800 mg/vrk
  • topiramaatti (epilepsialääke) 100 – 150 mg/vrk
  • gabapentiini (epilepsialääke) 1200 – 2400 mg/vrk
  • baklofeeni (spastisuuden hoitoon käytetty lääke) 15 – 30 mg/vrk
  • melatoniini (lievä unilääke) 9 mg iltaisin
  • indometasiini (tulehduskipulääke) 50 – 150 mg/vrk
  • pitsotifeeni (migreenilääke) 1,5 – 3mg/vrk
  • edellisten yhdistelmät

 

Neurokirurgiset hoidot

  • okkipitaalihermon stimulaattori
  • sfenopalatinusganglion stimulaattori
  • hypotalamus- eli syväaivostimulaattori

 

Itsehoidot

  • D-vitamiini
  • tauriini (energiajuomat)
  • lakritsajuuri
  • kahvi

* Näyttö perustuu lumekontrolloituihin tutkimuksiin.
** Virallinen käyttöaihe mm. sarjoittaisen päänsäryn hoito.

Näyttö muista perustuu kliiniseen kokemukseen, itsehoidon osalta potilaiden toistuviin havaintoihin.

 

Kohtaushoidot

Happihoito

Lääkkeellinen happi nostaa veren happimäärää ja saa verisuonet supistumaan. Happihoidon toteuttamiseen tarvitaan happipullo tai nestemäisen hapen säiliö ja tiivis happimaski. Happea hengitetään kasvomaskin läpi 7 – 15 litraa minuutissa 15 – 20 minuutin ajan. Usein kipu loppuu jo 5 – 7 minuutin happihengityksen aikana.

Lääkärin määräyksen mukaan käytetty happi ei aiheuta sivuvaikutuksia ja sitä voi käyttää myös raskaana ollessa ja imetyksen aikana. Hoidolla ei ole
vuorokautista annosylärajaa.

Hoito toteutetaan yleensä kotona, mutta kevyitä kahden litran happipulloja voi kuljettaa repussa mm. työpaikalle.

Kuinka happihoitoa saa?
Kuka tahansa lääkäri voi kirjoittaa happireseptin. Ohjeet hapen kirjoittamiseen löytyvät tästä.

Lääkkeelliseen happihoitoon tarvitaan resepti ja yhteydenotto hapen toimittajaan, EI apteekkiin.

Suomessa lääkkeellistä happea kotihappihoitoa varten toimittavat: AGA/ Linde Healthcare ja Woikoski Medical.

Lue lisää happihoidosta klikkaamalla tästä »

 

Triptaanit ja muut kohtauslääkkeet

Triptaanit on yhteisnimitys lääkeryhmälle, joka supistaa aivojen verisuonia ja vähentää pään verisuonia laajentavien aineiden vapautumista hermonpäätteistä. Sumatriptaanin reiteen tai vatsaan pistettävä injektiomuoto on hapen ohella toinen sarjoittaisen päänsäryn tehokkaista kohtauslääkkeistä. Sen enimmäisannostus on kaksi annosta vuorokaudessa ja pistosten välillä pitäisi olla vähintään tunti aikaa. Jos tarve on suurempi kuin kaksi annosta, lääkitys voi aiheuttaa lääkepäänsärkyä ja siten pidentää sarjaa. Jos kohtauksia esiintyy tiheään, osa niistä olisi hyvä hoitaa hapella.

 

Sarjan katkaisuun tarkoitetut lääkkeet

Sarja pyritään katkaisemaan mahdollisimman nopeasti lyhyellä lääkekuurilla. Hoito aloitetaan yhtä aikaa hitaammin vaikuttavan estolääkehoidon kanssa, joka jatkuu siinä tapauksessa, ettei katkaisu ole toiminut riittävän tehokkaasti. Tavallisin nopeaan katkaisuun käytettävistä lääkkeistä on kortisoni.

 

Estohoidot

Estohoito aloitetaan heti sarjan alussa ja sitä jatketaan niin kauan kuin sarja jatkuu. Se ei poista kohtauksia kokonaan, vaan ajatellaan, että estohoito toimii hyvin, jos se vähentää 50 % kohtauksista. Estolääkkeitä käytetään joko yksittäin tai yhdistettynä kohtaushoidon lääkkeisiin ja sarjan alussa mahdollisesti myös nopean katkaisun lääkkeisiin tai useamman estolääkkeen yhdistelminä kohtauslääkkeiden kanssa.

Estohoidoista tavallisin on verapamiili. Se on verenpainelääke, jonka sivuvaikutuksena voi olla se, ettei pulssi nouse liikuntasuorituksessa samalle tasolle kuin normaalitilanteessa. Liikkumisen välttely voi kuitenkin pitemmän päälle johtaa kunnon rapautumiseen ja huonompaan kivunsietoon.

Jokaisella estolääkkeellä on omanlaisensa sivuvaikutukset, joista useat ovat hoidon jatkuessa ohimeneviä. Ennen lääkkeen aloittamista on hyvä tutustua tavallisimpiin sivuvaikutuksiin joko keskustelussa lääkärin kanssa tai esimerkiksi Fimean sivuilta www.fimea.fi. Lääkettä valittaessa arvioidaan sivuvaikutusten aiheuttamaa haittaa suhteessa sairauden aiheuttamaan toimintakyvyttömyyteen.

 

Neurokirurgiset hoidot

Kirurginen hoito (neuromodulaatio; aivojen syvien osien tai ääreishermojen stimulaatio) tulee kyseeseen vain niille, joilla kaikki lääkevaihtoehdot on käyty järjestelmällisesti läpi ja todettu tehottomiksi tai sopimattomiksi. Kroonisen sarjoittaisen päänsäryn uusimpana hoito- muotona on SPGS (sfenopalatiiniganglion stimulaatiohoito). Tämä hoito voi olla mahdollista silloin, kun lääkehoidolle ei saada vastetta ja tilanne jatkuu.

 

Käyttäytymisterapia

Pitkäaikaisen kivun kanssa eläminen on psyykkisesti hyvin raskasta. Tarpeeksi kauan jatkuttuaan se uuvuttaa ja polttaa ihmisen loppuun lähes samalla mekanismilla kuin negatiivisesti stressaava työ. Voidaankin puhua kipu-burnoutista, joka hoitamatta voi johtaa masennukseen.

Vaikeahoitoiseen sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyy melko usein masennusta tai ahdistusta. Käyttäytymisterapia voi olla tehokas lisä lääkehoitoon. Rentoutumisharjoitukset, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja stressinhallintakeinot voivat olla sarjojen välillä tehokkaita menetelmiä parantamaan kivun käsittelyä ja hallinnan tunnetta sarjojen aikana.

 

Itsehoito

Itsehoitomenetelmistä ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Tähän kappaleeseen kirjatut vinkit perustuvat sarjoittaista päänsärkyä sairastavien ihmisten kokemuksiin hoidosta.

Riittävä lepo on tärkeää kohtaussarjojen aikana. Unirytmi on hyvä pitää mahdollisimman säännöllisenä. Joskus tähän tarvitaan lääkkeen, esim. melatoniinin apua. Kevyt ulkoilu helpottaa unen saamista. Yleensä kipu pahenee makuulla, joten joskus on parempi nukkua puoli-istuvassa asennossa tai nojatuolissa.

Potilasyhteisöissä on havaittu, että D-vitamiinilla on lievä estohoitovaikutus ja tauriinilla voi olla helpottava hetkellinen vaikutus kipuun. Siksi kannattaakin pitää kaapissa muutamaa energiajuomaa varalla. Myös lakritsa (juurijauhe tai -uute) ja vahva kahvi voivat auttaa kivun alussa.
Pään kipupuolelle asetetut kylmäkääreet helpottavat. Pakastimessa säilytettäviä kylmägeelipusseja tai kylmähattua kannattaa pitää saatavilla, mutta pakastevihannespussit tai lumi muovipussissa ajavat tarvittaessa saman asian. Päätä voi kylmentää myös suihkun alla tai ulkona pakkassäässä. Kylmä juomakin nopeasti juotuna saattaa joskus hieman helpottaa. Kylmä supistaa verisuonia ja kipu helpottaa tai parhaassa tapauksessa loppuu.

Kevyt niska-hartiahieronta kohtausten välillä voi olla miellyttävää, mutta liian kovana myös laukaista kohtauksen. Monet painelevat myös pään alueen akupunktiopisteitä helpottaakseen kipua. Näitä pisteitä löytyy esimerkiksi päälaelta, kulmakarvojen kohdalta, nenän juuresta ja ohimolta korvan yläpuolelta.

Kohtaussarjojen aikana kannattaa pyrkiä elämään mahdollisimman yksinkertaista elämää, välttää liiallista fyysistä kuormitusta ja pulssia kiihdyttäviä suoritteita ja mahdollisuuksien mukaan unohtaa aikataulut ja yrittää muutenkin elää sairauden ehdoilla. Kohtauksille altistavien tekijöiden minimoiminen voi nopeuttaa jakson loppumista ja saattaa vähentää kohtauksia.

Hoitojen tehoa seurataan päänsärkypäiväkirjalla, jonka voi tulostaa esimerkiksi Migreeniyhdistyksen julkaisut -sivuilta.

Hoitojen vaikutus kirjataan särkypäiväkirjaan ja kipu- taso arvioidaan VAS-mittarilla. 0 = ei ollenkaan kipua, 10 = pahin mahdollinen kipu. Sellaisen voi täyttää ja tulostaa Migreeniyhdistyksen nettisivulta. Taulukkoon kirjataan kipukohtauksen kesto, voimakkuus ja siihen käytetyt lääkkeet sekä estolääkkeiden käyttöjakso

 

Takaisin ylös