Siirry sisältöön

Säännöt

Suomen Migreeniyhdistyksen säännöt.

Lakikirjoja pinossa. Kuvituskuva.

Säännöt vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 11.5.2017.

Suomen Migreeniyhdistys ry, Migränföreningen i Finland rf

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Migreeniyhdistys ry, Migränföreningen i Finland rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 § Tarkoitus ja toiminta

2.1. Yhdistyksen tarkoituksena on

2.2. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys toimii yksin sekä tarvittaessa yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia varoja lahjoitusten, testamenttien, yleisten varainkeräysten, arpajaisten ja jäsenmaksujen yms. avulla. Yhdistys voi anoa taloudellista tukea toiminnalleen.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta.

Yhdistys voi perustaa alaosastoja. Alaosastot voivat rekisteröityä ja liittyä yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi. Alaosastojen säännöt ja toiminta-alueen hyväksyy Suomen Migreeniyhdistys.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö. Jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannattajajäseniä ja kunniajäseniä.

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Kunniajäseniksi hallitus voi kutsua sen tarkoitusperien edistämisessä erityisesti ansioituneita henkilöitä. Jäsenten erottamisesta päättää hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Varsinaisilta ja kannattajajäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.

Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt vuotuisen jäsenmaksunsa maksamatta vuoden ajalta.

4 § Hallitus ja hallinto

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuudesta kahdeksaan (6-8) varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Hallitukseen ei voi kuulua henkilö, joka saa yhdistykseltä pääasiallisen toimeentulonsa.

Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kerrallaan kaksi (2) vuotta alkaen vuosikokouksesta ja päättyen vuosikokoukseen. Kerrallaan on erovuorossa vähintään kolme jäsentä ja yksi varajäsen (3 ja 1). Arpa määrää ensimmäiset erovuoroiset sääntöjen voimaantulon jälkeen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee asian äänten mennessä tasan, vaaleissa kuitenkin asian ratkaisee arpa.

Yhdistyksellä voi olla toiminnanjohtaja ja muita tarvittavia toimihenkilöitä. Heidän toiminnastaan hallitus voi määrätä työjärjestyksessä.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kukin yksin.

6 § Tilit ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

7 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen lehdessä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhdistyksen verkkosivustolla.

8 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-huhtikuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni.

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaalissa, joka ratkaistaan arvalla.

9 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.