SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

”Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin kuin tulikuuma hiilihanko. En voi olla paikallani. Joskus kävelen edestakaisin, joskus istun tuolissa ja keinun eteen ja taakse.”

my_sarjoittainen2_img

Sarjoittainen päänsärky on äärimmäisen kivulias. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa. Kipukohtaukset paikallistuvat aina vain toiselle puolelle päätä. Kipu on voimakkainta silmässä, sen takana tai ympärillä ja se voi heijastua ohimolle, leukaan, ylähampaisiin tai kaulalle. Kohtaukset ilmaantuvat varoittamatta, kerran tai jopa 8 kertaa vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät 2 tunnin kuluttua nukahtamisesta. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan. Sarjoittaisen päänsäryn usein käytettyjä rinnakkaisnimiä ovat Cluster headache ja Hortonin neuralgia.

 

Ketkä sairastuvat?

Sarjoittainen päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta jo Suomessa sairastavien joukko on merkittävä: yli 15 000 henkilöä. Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 20 – 40 ikävuoden välillä, aktiivisten opiskelu- ja työvuosien aikaan, ja on miehillä 3 – 4 kertaa yleisempi kuin naisilla. Naisilla sarjoittainen päänsärky peittyy usein migreenin alle ja vaikuttaa siltä, että migreenin oireet ovat muuntuneet. Tästä syystä naisilla oikean diagnoosin löytyminen voi pitkittyä. Sarjoittaista päänsärkyä voi esiintyä myös lapsilla.

 

Sarjoittaisen päänsäryn lajit

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipukohtauksia tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, esimerkiksi joko syksyllä tai keväällä. Sarjaa seuraa yleensä useamman kuukauden oireeton vaihe eli remissio. Joillakin sarjoja on tiheämmin, toisilla ei edes joka vuosi.

Kipu kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin. Kipuhuippu saavutetaan tavallisesti 15 minuutissa. Kohtaukset alkavat äkillisesti. Joskus niitä edeltää ennakko-oireena kipu kolmoishermon alueella (leuassa, poskessa tai otsassa). Ne myös loppuvat nopeasti jättäen jälkeensä väsymyksen. Usein kipu alkaa yöllä REM-unen (unennäkövaihe) aikana.

Päänsärkykohtauksille ja sarjoille on ominaista säännöllisyys. Kipu toistuu usein samaan kellonaikaan ja sarja samaan vuodenaikaan. Usein kipu myös toistuu samalla puolella päätä sarjasta toiseen, mutta yksittäistapauksissa kipu voi myös vaihtaa puolta sarjojen välillä.

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä remissio ei ilmaannu yli vuoteen tai sen kesto on alle kuukauden pituinen. Noin joka kymmenes sarjoittainen päänsärky kroonistuu. Erityisesti kroonisessa muodossa on merkittävää kipukohtausten välillä esiintyvä taustakipu, jonka hoito voi olla vaikeaa.

 

Sarjoittaisen päänsäryn oireet

Oireyhtymän diagnostiset kriteerit:

  • A: Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B – D
  • B: Kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, silmäkuopan yläpuolella ja/tai ohimolla.
    Kipu kestää hoitamattomana 15 – 180 minuuttia.
  • C: Päänsärkyyn liittyy vähintään yksi seuraavista oireista kivun puolella:
    • 1. Silmän sidekalvon verestys
    • 2. Kyynelvuoto
    • 3. Nenän tukkoisuus
    • 4. Kirkas vuoto nenästä
    • 5. Kasvojen hikoilu tai punotus
    • 6. Mustuaisen pieneneminen ja/tai silmäluomen roikkuminen
    • 7. Luomiturvotus
  • D: Kohtaukset esiintyvät taajuudella yksi kohtaus joka toinen päivä – kahdeksan kohtausta päivässä.

Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oirekuva on epätyypillinen tai lääkkeiden teho ei ole riittävä.

 

Hornerin oireyhtymä

N. 60 %:lla sarjoittaista päänsärkyä sairastavilla muodostuu kohtauksen aikana ns. Hornerin oireyhtymä, mikä tarkoittaa sitä, että autonomisen hermoston sympaattisen osan aktiivisuus vaimenee päänsärkykohtauksen aikana.

Hornerin oireyhtymän oireita kivun puolella:
– silmäluomen roikkuminen
– supistunut pupilli
– silmä näyttää sijaitsevan tavallista syvemmällä kuopassa
 

Mikä aiheuttaa sarjoittaisen päänsäryn?

Sarjoittaisen päänsäryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä.

Aktiivisia ovat myös ne aivojen osat, jotka vaikuttavat sydämen rytmiin ja verenpaineeseen. Kortisolin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara, ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esim. kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.

 

Mikä laukaisee kivun?

Jaksojen välissä voi elää normaalia elämää. Kun jakso on aluillaan, laukaiseviin tekijöihin pitää taas kiinnittää huomiota.

Laukaisevia tekijöitä eli triggereitä ovat jakson aikana esim. alkoholi ja liuotinaineet, hajuvedet sekä verisuonia laajentavat aineet kuten nitroglyseriini (”nitro”) ja sildenafiili (Viagra). Joskus myös päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus ja ilmanpaineen muutokset esim. vuoristossa tai lentomatkan aikana voivat toimia triggereinä. Monet sarjoittaista päänsärkyä sairastavat tupakoivat, mutta sitä ei varmuudella tiedetä, onko tupakoinnilla ja sarjoittaisella päänsäryllä syy-seuraussuhdetta. Ei ole näyttöä siitä, että päänsärkykohtaukset lakkaavat, jos tupakointi lopetetaan.

 

Sarjoittaisen päänsäryn periytyvyys

Alttius sarjoittaiseen päänsärkyyn voi periytyä, mutta sairauden alkamiseen tarvitaan geenien lisäksi myös ulkoisia altistavia tekijöitä.
Noin 5 – 20 %:lla potilaista esiintyy sarjoittaista päänsärkyä suvussa. Monilla suvun jäsenillä voi esiintyä myös migreeniä. Noin 15 %:lla on sekä sarjoittainen päänsärky että migreeni.

 

Sarjoittainen päänsärky ja uniapnea

Sarjoittaista päänsärkyä sairastavilla on tavallista useammin uniapnea (unen aikaisia hengityskatkoksia). Joillakin hengityskatkos voi laukaista päänsäryn, etenkin yöunen viiden ensimmäisen tunnin aikana. Nykyisin ajatellaan, että nämä kaksi tautia ovat rinnakkaisia prosesseja, jotka molemmat saavat alkunsa hypotalamuksessa.

 

Sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyviä linkkejä

http://www.jatkuvapaansarky.fi/

HORTON – dokumentti kivusta 

– Lotta Pelo kertoo elämästään sarjoittaisen päänsäryn kanssa. Kesken kuvauksen Lotta saa kohtauksen. Katso video tästä.

– Lotta Pelo kertoo hänelle asennetusta stimulaattorista. Katso video tästä

– Marja-Leena Wihurilla on, niin kuin monella sarjoittaista päänsärkyä sairastavalla naisella, myös migreeni. Katso video tästä

Lue sarjoittaisen päänsäryn hoidosta klikkaamalla tästä »

Takaisin ylös