Miten työelämä selviää, jos ihmiset eivät jaksa?

Työelämän tulevaisuus rakentuu inhimillisyydestä. Näinä vaikeina aikoina Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta kehottaa kaikkia taistoon työelämän armottomuutta vastaan.

Sirpa Hietaranta
toiminnanjohtaja

Meillä Migreeniyhdistyksessä on kauniisti ilmaistuna ollut erittäin haasteellinen kevät. Sain hiljattain henkilöstöltä kyynelet silmiin tuovan kiitoksen hyvästä johtamisesta vaikeiden aikojen keskellä. Voin vakuuttaa, että tällainen ei ole esihenkilötyössä aivan tavallista. Usein työelämässä on niin, että johtajalta odotetaan palautetta ja kiitosta, mutta johtajaa ei kukaan muista kiittää. Meillä Migreeniyhdistyksessä on toisin.

Olemme tänä keväänä kamppailleet resurssipulan lisäksi monenlaisten vastoinkäymisten keskellä. Eteen on tullut asioita, joihin emme ole voineet itse vaikuttaa mitenkään. Ilmassa leijuvat uhkaukset järjestöjen rahoituksen lisäleikkauksista eivät ole juuri helpottaneet tilannetta. Tämä kaikki on hitsannut meitä tiiminä entistä lujemmin yhteen. Kaveria ei ole jätetty hetkeksikään ja kaikki mitä on pitänyt tehdä, on tullut tehtyä. Kaiken keskellä olemme tehneet merkityksellistä, vaikuttavaa ja tuloksellista työtä.

Hyvä yhteishenki ja työilmapiiri vaatii jokaisen tiimin jäsenen panoksen, mutta myös kokemuksen siitä, että kaikkien työtä arvostetaan. Tässä lajissa ei juhlapuheilla ja kauniilla sanoilla ole merkitystä – ratkaisevaa on, miten arvostus ja luottamus näkyvät arjen teoissa.

Elämme aikaa, joka on meille kaikille poikkeuksellisen raskas. Maan talous on tiukilla, viestejä yt-neuvotteluista kuuluu monelta suunnalta ja talouden taantuma näkyy kululeikkauksina työelämässä. Tämä tuntuu ihmisten arjessa terveysmurheina, työttömyytenä, talousvaikeuksina ja jatkuvasti kasvavina mielenterveyshaasteina.

Olen huolestunut viesteistä, joita työelämästä on alkanut lisääntyvässä määrin kantautua. Ihmiset ovat huolissaan työpaikkojensa puolesta, työelämän ehdot ja pelisäännöt ovat koventuneet eikä omista terveyshuolista, kuten migreenistä, uskalleta työpaikoilla puhua. Monet pelkäävät, ettei määräaikaista työsuhdetta jatketa, jos tulee paljon sairauspoissaolopäiviä tai jos sairaana töissä sinnittely alkaa näkyä työsuorituksessa. Osatyökykyisyyttä ei tunnisteta enää juuri lainkaan ja iso määrä potentiaalista työvoimaa jää näin käyttämättä.

Kannan huolta siitä, että arvot työelämässä on selvästi koventumassa. Inhimillisyys ja myötätunto ovat väistymässä tehokkuuden vaatimusten tieltä. On selvää, että talouden ollessa tiukilla kustannussääntöjä on välttämätöntä tehdä. Aivan väärästä päästä lähdetään kuitenkin liikkeelle, jos säästöt kohdistuvat henkilöstön työhyvinvointiin. Olen epäuskoisena kuunnellut viestejä työpaikoista, joissa säästöjä suunnitellaan kohdennettaviksi työterveyshuoltoon tai henkilöstön työnohjaukseen. Tämä on mielestäni aivan väärä kohta karsia kuluja ja nopein tapa ajaa koko organisaatio kuilun partaalle. Säästöt henkilöstön hyvinvoinnissa näkyvät kyllä viivan alla – tulos laskee samassa suhteessa kuin työkyky- ja motivaatio.

Henkilöstö on aina organisaation kallisarvoisin voimavara, jota kannattaa varjella aivan viimeiseen saakka. Niukkoina aikoina on syytä aivan erityisesti panostaa henkilöstön jaksamiseen. Sanon usein, että kaikki johtaminen on ihmisten johtamista. Asioita ei voi johtaa, jos ei ole ihmisiä toteuttamassa asioiden toimeenpanoa. Miten organisaatio, jonka henkilöstö voi huonosti, voisi mitenkään menestyä?

Juuri vietetyn vapun hengessä haluan leikillisesti sanoa teille sisaret, veljet ja muut migreenissä: meidän on noustava taistoon armottomuutta vastaan! Ei anneta periksi toivottomuudelle. Vaikeita aikoja on historiassa aina lopulta seuranneet helpommat päivät. Nyt on aika puolustaa lempeyttä, myötätuntoa ja pehmeämpiä arvoja.

Migreeniyhdistyksessä pilotoimme parhaillaan Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaattia, joka tulee kaikille avoimeksi ensi syksynä.  Aika ei voisi olla otollisempi. Juuri nyt, kun työelämässä korostuvat yhä kovemmat vaatimukset, tarvitaan vahvoja viestejä siitä, että vain hyvinvoiva työntekijä voi tehdä hyvää tulosta. Panostukset työhyvinvointiin ovat investointi tulevaisuuteen: pitkän aikavälin vaikutukset ovat dynaamisia ja laajasti kantavia. Nopeammin kuin uskommekaan, tulee aika, jolloin työvoimasta kilpaillaan. Silloin ne organisaatiot, jotka ovat jo pitkään sitoutuneet henkilöstön hyvinvointiin, ovat vahvoilla. Nyt on oikea aika tehdä valintoja, jotka kantavat huomiseen.