22.10.2019 11:01

Potilasjärjestöt avuksi kokonaisvaltaisen hoidon kehittämiseen perusterveydenhuollossa?

Viime päivinä mediassa on puhuttu lääkäri Lara Juvosen Facebook-kirjoituksesta, jossa hän avautui terveyskeskustyöstä ja siitä, miten potilaita ei ehditä auttaa kunnolla.

Juvonen toivoi, että terveys­keskuksissa olisi mahdol­lisuus keskittyä poti­laiden hoitoon kokonais­valtaisesti eikä hoitaa pelkästään potilaan akuuteinta vaivaa.

Asia on merkittävä migreenin kanssa elävien kannalta, koska suurin osa migreeniä sairastavista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Tämä tarkoittaa joka viidettä suomalaista jossain elämänvaiheessa.

Erityisesti migreenin hoidossa potilaan kokonaistilanteen huomioimisen tärkeys korostuu. Migreeniä sairastavat tulevat vastaanotolle usein migreenin liitännäissairauksien, esim. niska-hartiavaivojen, masennuksen, ahdistuneisuuden, stressin ja unihäiriöiden vuoksi. Selvitysten mukaan migreenidiagnoosin saamiseen vaaditaan keskimäärin kuusi lääkärikäyntiä. Tämä kuvastaa hyvin, mistä ongelmassa on kyse.

– Migreeniä sairastavien kannalta olisi äärimmäisen tärkeää saada perusterveydenhuollossa toimivien lääkärien työolosuhteet kuntoon, sanoo Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

On tärkeää pystyä tarjoamaan potilaille kokonaisvaltaista hoitoa, koska migreeni on moninainen sairaus, joka vaikuttaa merkittävästi elämän eri osa-alueille.

Jos kokonaisvaltaista hoitoa tarvitsevaa hoidetaan oire kerrallaan, kaikkien aikaa menee hukkaan. Hoitoon tulisikin saada jatkuvuutta niin, että yksi lääkäri tuntisi yhden potilaan asiat.

– Migreeni on hyvä esimerkki sairaudesta, jonka hoito vaatii hyvin toimivan perusterveydenhuollon ja yhteistyön potilasjärjestöjen kanssa. Kaikkien osapuolten kannalta ihanteellisinta olisi, jos ihminen saisi potilasjärjestön esitteen mukaansa jo ensimmäisellä lääkärikäynnillä, Hietaranta sanoo. Ohjaaminen potilasjärjestöjen tuen pariin saattaisi jopa vähentää lääkärikäyntien määrää.

Hoitamaton migreeni ja ymmärtämättömyys sairautta kohtaan tulee yhteiskunnalle ja työnantajille kalliiksi. Migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu EU-maissa olevan keskimäärin noin 1 200 € henkilöä kohden vuodessa. Kustannuksiin lasketaan mukaan epäsuorat kustannukset, kuten työstä poissaolopäivät ja työn tuottavuuden aleneminen sekä suorat kustannukset, kuten vastaanottokäynnit, sairaalajaksot sekä lääkkeiden kustannukset.

Yhteenlaskettuna migreenin aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset kohoavat Suomessa varovaisen arvion mukaan noin 400 miljoonaan euroon vuodessa.