11.07.2019 10:28

Kesän ilmiöt voivat ärsyttää migreeniä – ”Tärkeää pitää huolta itsestään”

Kesä tarjoilee meille erilaisia ärsykkeitä runsain mitoin, kuten epäsäännöllisyyttä päivärytmissä ja elämäntavoissa, valoisuutta, lämpötilan muutoksia ja matalapainetta. Kesä voikin olla haasteellista aikaa migreeniä sairastaville. Itsestään huolehtiminen on tällöin erityisen tärkeää.

Migreenikohtaukseen liittyviä aivotapahtumia ei vieläkään täysin tunneta. Nykykäsityksen mukaan ajatellaan, että jokaiseen migreenikohtaukseen liittyy tietyn laukaisijan aiheuttama sähkökemiallinen muutos aivorungossa.

– Herkkyys näille laukaiseville tekijöille vaihtelee yksilöstä toiseen, ja jopa yksilön eri elämänvaiheessa voi esiintyä vaihtelua erilaisten ärsykkeiden ja myös kohtausten aktiivisuuden välillä.  Erityisen herkillä taas mikä tahansa poikkeava ärsyke saattaa laukaista migreenikohtauksen. Myös se on yksilöllistä, millainen migreenikohtaus kullekin ilmaantuu – osalle migreenikohtaus aiheuttaa vain pientä päänsärkyä ja osalla kohtaus vie vuodepotilaaksi. Tässäkin esiintyy vaihtelua eri elämänvaiheessa, kertoo sairaanhoitaja Taina Lahti.

Rutiineista helpotusta

Kirmaaminen kesälaitumille saattaa päättyä alkumetreillä migreenikohtaukseen. Ilmiötä selitetään sillä, että siinä tapahtuu heilahdus joko hyvään tai huonoon suuntaan normaalina pidetystä tilanteesta. Normaalin työarjen vaihtuminen vapaapäiviksi voi olla tällainen heilahdus. Loman lopussa tapahtuu jälleen heilahdus, kun elämänrytmi palaa takaisin työhön ja normaaliin arkeen.

– Loma itsessään voi myös aiheuttaa meille stressiä. Ehkä halutaan pinnistää vielä ennen lomaa tekemättömien töiden parissa, jolloin stressitaso nousee. Toisaalta lomaan saatetaan ladata niin suuria suunnitelmia ja odotuksia, että sekin jo itsessään nostaa stressiä. Lomalla on tarkoitus rentoutua ja saada työstressi laukeamaan, mutta stressin laukeamista saattaa seurata migreenikohtaus, Lahti sanoo.

Loma on usein arjen rutiineista vapautumista, jolloin saatetaan valvoa myöhään, nukkua pitkään ja syödä epäsäännöllisesti. Migreenikohtausten ennaltaehkäisyyn kuuluu rutiineista kiinnipitäminen ja varsinkin säännöllisyys niin nukkumaan menossa kuin heräämisessäkin ovat keskeisessä asemassa. Säännöllisellä ruokailulla huolehditaan verensokerin tasaisuudesta.

Muutokset säässä voivat laukaista migreenikohtauksen

Monenlaiset säämuutokset saattavat laukaista migreenikohtauksen. Esimerkiksi lämpimällä ihminen voi kokea lämpörasitusta ja vastaavasti kylmällä kylmärasitusta ja toisaalta saan vaihtelut aiheuttavat toisille ärsytystä. Kova tuuli yhtä hyvin kuin hellekin voi aiheuttaa kohtauksia.

– Usein kuulee sanottavan, että lähestyvä ukonilma laukaisee migreenin. Tutkimustulokset aiheesta ovat ristiriitaisia ja puutteellisia. Ilmiö, jossa ukonilmalla koetaan ikäviä tuntemuksia eli väsymystä ja päänsärkyä, tunnistetaan ja sitä pidetään todellisena, mutta syy-seuraus-suhdetta ei tiedetä. Ukkoseen liittyvä päänsärky on melko yleistä. Siihen kannattaa kokeilla särkylääkettä ja migreenin kohtauslääkkeitä, Lahti sanoo.

Valon lisääntyminen, varsinkin keväällä, aiheuttaa monelle migreenikohtauksen. Valossa on tietyt aallonpituudet ja osa on hyvin ärsyttäviä valoherkälle migreenipotilaalle. Kesän valoisuus saattaa aiheuttaa uniongelmia ja altistaa migreenikohtauksille. Valoisat kesäillat saattavat vaikeuttaa nukahtamista. Varhain nouseva aurinko saattaa herkkäuniset herättää jo varhain aamuyöstä.

– Myös aurinkoinen sää saattaa laukaista migreeniin. Valo provosoi migreeniä, ja lämpimän sään aiheuttama hikoilu ja kehon kuivuminen aiheuttavat poikkeamia kehon tilaan, joka toimii ärsykkeenä migreenissä, Lahti toteaa.

Riittävä vedensaanti tärkeää kesällä

Hellekeleillä on tärkeää muistaa syödä säännöllisesti ja juoda riittävästi. Vesi on janojuomien ykkönen. Suositusten mukaan meidän tulisi juoda 2–3 litraa nestettä päivässä. Tästä noin puolet pitäisi saada juotuna ja toinen puoli ruoan mukana. Vettä ei kuitenkaan saisi juoda litroittain kerralla, sillä se voi olla vaarallista.

– Vaihtelua saat, kun lisäät veteen esimerkiksi jäisiä marjoja, sitrushedelmän viipaleita, rosmariinin oksia tai kurkkusiivuja. Joskus veden voi korvata vaikkapa kivennäisvedellä. Vesikannu tai juomapullo kannattaa pitää aina lähettyvillä, jolloin juomisen muistaa paremmin, Lahti vinkkaa ja jatkaa:

– Olisi tärkeää muistaa juoda jo ennen kuin tulee jano. Nesteen määrää kannattaa hellepäivinä lisätä ainakin muutamalla lasillisella.

Ravitsemuksen merkitys hyvinvoinnissa on kiistaton myös kesällä. Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Herkuttelu ja nautintokin tekee aivoille hyvää, mutta hyvät ja terveelliset arjen valinnat pitävät aivot vireinä ja migreenin toivottavasti aisoissa.

– Kesän herkuista jäätelö tai muut kylmät ruuat ja juomat voivat aiheuttaa ns. jäätelöpäänsäryn, jossa tulee intensiivinen kipu muutamaksi minuutiksi. Migreenipotilailla tällainen reaktio on yleisempi, mutta sitä voi siis esiintyä muillakin, Lahti kertoo.

Kotona hellekeleihin kannattaa varautua viilentämällä sisätiloja. Erityisesti migreeniä sairastavien kannattaa välttää kuumia paikkoja ja suoraa auringonpaistetta.

”Tärkeää antaa aikaa itselleen”

Kesällä on tärkeää huomioida myös omaa hyvinvointia ja antaa itselle myös aikaa rentoutua.

– Olemme suorituskeskeisiä ja migreeniä sairastavat ovat todella tunnollisia. Se, että opetellaan tietoisesti vain olemaan läsnä tässä hetkessä, on tärkeää suorittamisen vastapainoksi. Heitetään siis jalat sohvalle ja otetaan kirja tai lehti käteen, kuunnellaan musiikkia hyvällä omalla tunnolla, Lahti sanoo ja jatkaa:

– Ei tehdä lomasta suorittamista, ei edes siitä rentoutumisesta. Myönteisesti asioihin ja elämään suhtautuvan on helpompi selviytyä ja päästä päämääräänsä.

Tainan TOP 3 -vinkit migreenin kanssa eläville kesään

1. Ennaltaehkäisy: vältä mahdollisuuksien mukaan niitä ärsykkeitä, joiden tiedät laukaisevan kohtauksen.
2. Pidä huolta myös itsestäsi. Rentoudu ja nauti kesästä!
3. Pidä mielessä migreenikohtauksen kotikonstit: ota lääke riittävän ajoissa, hakeudu pimeään huoneeseen, lepää. Radio, televisio ja älylaitteet kannattaa sulkea. Monia auttaa kylmäpakkaus ohimolla ja/tai takaraivolla.

 

Teksti: Taina Lahti ja Annika Saine
Kuvat: Annika Saine ja Pixabay