Kertoako vai eikö kertoa?

Työhaastattelu lähestyy, mutta migreeni pyörii mielessä. Pitäisikö sairaudesta kertoa työhaastattelussa vai vasta työsuhteen alettua, jos silloinkaan? Yleensä sairaudesta kertominen ei ole tarpeen, mutta joissain tilanteissa se saattaa kannattaa.

Neuroliiton työelämäasiantuntija Tuomas Kukkola miettii päivittäin työelämäkysymyksiä asiakkaiden kanssa. Neuroliitto(siirryt toiseen palveluun) tukee MS-tautia, neurologisia harvinaissairauksia ja essentiaalista vapinaa sairastavia sekä heidän läheisiään.

– Toisinaan ihmiset haluavat vaihtaa ajatuksia omasta tilanteestaan ja tulevaisuudestaan yleisellä tasolla. Usein yhteydenottajalla on konkreettinen muutostarve, johon hän toivoo tukea ja tietoa.

– Mietinnässä voi olla esimerkiksi oman työn mukautustarpeet tai uusi ammatillinen suunta.

Kukkolalla on hyvä ymmärrys neurologisten sairauksien vaikutuksesta työelämään.

Sairaudesta keskustelu työhaastattelussa

Kukkolan kokemuksen mukaan työnhakijat eivät useimmiten kerro haastattelussa sairaudestaan.

– He haluavat keskittää kaiken huomion ammattitaidon ja motivaation esille tuomiseen. Toiset kokevat oman hyvinvoinnin kannalta tärkeäksi kertoa kokonaistilanteestaan avoimesti.

– Jos itse kokee oireiden puolesta suoristuvansa tulevasta työtehtävästä, ei sairaudesta tarvitse kertoa, Kukkola lisää.

Työhaastattelussa haastattelija ei saa lähtökohtaisesti kysyä henkilökohtaisia terveystietoja.

– Haastattelija voi kuitenkin kysyä, arvioiko työnhakija olevansa terveytensä puolesta työkykyinen hakemaansa työhön. Mahdollisia tulevaisuuden tarpeita tai työkykytilanteita ei tarvitse alkaa ennustamaan, Kukkola rauhoittelee.

Tukea työsuhteen alussa ja sen aikana

Työhöntulotarkastuksessa työterveyshuollossa on tilaisuus kertoa sairaudesta ja saada siihen tukea.

– Ajattelen työterveyshuollon olevan työntekijän tuki, jos sairaus aiheuttaa epävarmuutta ja huolia omasta työkyvystä.

Kukkola rohkaisee avoimeen ja rehelliseen vuorovaikutukseen työterveyshuollon kanssa.

– Jos työhöntulotarkastuksen suhteen on paljon epävarmuutta, on mielestäni silloin erityisen tärkeää käydä keskustelua omasta työkyvystä ja tuoda esille työn suorittamista tukevia asioita.

– Työhöntulotarkastuksesta ei välity työnantajalle tietoa sairaudesta, vain soveltuvuus ehdotettuun tehtävään ja mahdolliset työt ja työolot, joihin on lääketieteellinen este, Kukkola selventää.

Joskus migreenitilanne voi heikentyä työsuhteen aikana. Silloin on Kukkolan mukaan erityisen tärkeää tunnistaa tilanne ja pyytää siihen ajoissa apua.

– Kannattaa ottaa yhteys työterveyshuoltoon ja keskustella omista tarpeista työnantajan kanssa.

Kukkola kertoo, että tarvittaessa voidaan järjestää työterveysneuvottelu osapuolten välillä.

– Työterveysneuvottelussa voidaan etsiä ratkaisuja työhyvinvoinnin varmistamiseksi esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työn mukautusten avulla.

Ratkaisuvaihtoehdot ovat yksilöllisiä, sillä työympäristöissä voi olla paljon vaihtelua.

– Usein työnantaja suhtautuu työntekijän huoliin kannustavasti ja ratkaisukeskeisesti. Heillä on myös velvollisuus etsiä toimivia ratkaisuja, kun sairaus vaikuttaa työkykyyn.

Kukkola on huomannut ihmisten olevan hyvin erilaisia avoimuuden suhteen työyhteisössään. Osa asiakkaista on kokenut oman hyvinvoinnin kannalta tärkeäksi kertoa sairaudesta, mutta kaikki eivät ole halunneet avata tilannetta työyhteisölleen.

– Persoona ja työyhteisö vaikuttavat siihen, mitä työntekijä yksityisasioistaan haluaa työpaikalla kertoa. Esihenkilön kanssa tärkeää on keskittyä työkykyä tukeviin toimiin, jos sairaus haastaa työhyvinvointia ja silloinkin yksityisyydestään voi pitää kiinni.

Artikkeli julkaistu Aura-​​​​jäsenlehdessä 1/2026. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi!