Migreeni koskee meitä kaikkia

Joka toinen nainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa migreenistä. Mitä tämä tarkoittaa yksilöiden, terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kannalta?

Kuinka paljon työtä vielä tarvitaan, ennen kuin migreeni aidosti ymmärretään vakavasti otettavaksi kansanterveysongelmaksi?

Euroopan migreenijärjestöjen tapaaminen Brysselissä osoitti jälleen kerran, että tehtävää tämän näkymättömän sairauden tunnetuksi tekemisessä on vielä paljon. Migreenintutkimuksen huippunimiä kuunnellessa oli pysäyttävää tajuta, että migreeni on maailmanlaajuisesti valtavan suuri kysymys. Naisista joka toinen kärsii jossain elämänsä vaiheessa migreenistä. Siis joka toinen! 

Tällaista faktaa ei voi ohittaa pysähtymättä pohtimaan, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa yksilöiden, terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kannalta? Migreeni on paitsi lääketieteellinen, myös yhteiskunnallinen, taloudellinen ja poliittinen kysymys. 

Tehokkaita hoitoja on olemassa, mutta ne ovat kalliita. On poliittinen päätös, kenelle ja millä ehdoin näitä hoitoja korvataan yhteiskunnan varoista. On arvioitava, mitä kustannushyötyä saadaan sitä kautta, että ihmiset saadaan pidettyä työkykyisinä. Ja ennen kaikkea, mitä maksavat menetetyt työpäivät- ja vuodet ja migreenin hoitamatta jättäminen. 

Terveystaloustiede tulee tulevaisuudessa ottamaan yhä keskeisemmän roolin päätöksenteossa. Ja hyvä niin: päätösten on perustuttava sekä tutkittuun tietoon että pitkän aikavälin kokonaisvaikutusten ymmärtämiseen.

Pääsimme vierailemaan Euroopan parlamentissa ja oli hienoa todeta, että osa suomalaisista europarlamentaarikoista osoitti kiinnostusta aihetta kohtaan. Huomionarvoinen seikka migreenin kustannuksia arvioitaessa on, että suurin osa migreenin kanssa elävistä on työikäisiä. Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatin avautuminen Suomessa kaikkien käyttöön ensi syksynä osuu täydelliseen ajankohtaan.

Potilaiden arjessa kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään lääketieteestä ja hoidoista. Migreenin kanssa elävien todellisuutta on edelleen tänä päivänä vähättely, väärinymmärretyksi tuleminen, stigma, sosiaalinen eristäminen ja syrjintä sekä työelämässä että sen ulkopuolella.

Siksi migreenistä pitäisi puhua enemmän myös sosiaalisena ja koko yhteiskuntaan vaikuttavana kysymyksenä. Migreeni ei ole vain yksilöitä koskettava sairaus, vaan ilmiö, joka vaikuttaa ihmisten osallisuuteen, työkykyyn, hyvinvointiin ja tasa-arvoon yhteiskunnassa. Jokainen meistä tuntee jonkun, joka sairastaa migreeniä: läheisen, työkaverin tai hänet, joka opettaa lastasi tai kuljettaa bussia, jolla menet aamuisin töihin.

Yksi iso epäkohta on, että migreenistä puhutaan liikaa potilaan ohi. Migreeniä sairastavien elämää koskevia päätöksiä tehdään kuulematta heitä itseään. Migreenin kanssa elävät pitäisi ottaa nykyistä paremmin mukaan heitä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Yksittäisen potilaan mahdollisuudet saada ajatuksensa kuuluviin ovat rajalliset. Potilaan äänen kuuluville saamiseen tarvitaan potilasjärjestöjä.

Suomen Migreeniyhdistys edustaa migreenin kanssa eläviä. Olemme olemassa parantaaksemme migreenin kanssa elävien asemaa kaikin tavoin. Teemme joka ikinen päivä monin eri tavoin työtä tämän tavoitteen eteen. Meillä on mahdollisuus antaa lausuntoja, meiltä kysytään mielipidettä ja meitä kuunnellaan, kun päätetään sinun ja läheistesi elämää koskevista tärkeistä asioista. Yhdistys on kuitenkin olemassa vain jäsentensä kautta. 

Pysythän siis edelleen mukana, olethan jo jäsen? https://migreeni.org/tule-mukaan/liity-jaseneksi

Sirpa Hietaranta
toiminnanjohtaja