Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Lasten päänsärky

”Oli se niin sääli, kun Jesse oikein kovasti odotti kaverin synttäreitä, ja meno estyi migreenikohtauksen takia”.

 

Särkeekö pienenkin lapsen päätä?

Pienet lapset reagoivat kipuun kokonaisvaltaisesti, eikä useinkaan ole helppoa tietää mistä itku ja kivuliaisuus johtuu. Hyvin todennäköistä on, että ihan pienenkin vauvan päätä voi särkeä. Kouluikään mennessä joka viidennellä on ollut päänsärkyä.

 

Mikä aiheuttaa lapsille päänsärkyä?

Ohimeneviä päänsärkyjä aiheuttavat hyvin erilaiset tekijät. Tyypillisimpiä syitä ovat erilaiset tulehdukset, allergiaoireet, kasvun myötä ilmenevät silmien taittovirheet tai nälkä sekä etenkin jano. Myös pienet kolahdukset, joita liikkumaan opettelevalle lapselle tapahtuu useinkin, voivat aiheuttaa lyhytaikaista pääkipua.

Toistuvia, toiminnallisia tensio- eli lihasjännityspäänsärkyjä ja migreeniä esiintyy jo alle kouluikäisillä lapsilla.

 

Mikä aiheuttaa tensiopäänsärkyä?

Tensiopäänsäryn syitä ei tarkkaan tiedetä, mutta liikunnan vähäisyys, yksipuoliset työasennot, pään, niskan, hartioiden ja yläselän lihasten jännittyneisyys voivat aiheuttaa lievää päänsärkyä. Myös psyykkinen jännittäminen näkyy hartioissa ja saattaa olla päänsäryn taustalla.

 

Kuinka tensiopäänsärkyä hoidetaan?

Tensio- eli lihasjännityspäänsäryn hoitona voi ulkoilu ja raitis ilma olla hyväksi. Hartioiden hieronta, lämmin haude ja venyttelyt toimivat myös ensiapuna. Ennaltaehkäisyssä lasten säännöllinen, päivittäinen liikunta, ulkoilu ja oikeat työasennot ovat erittäin tärkeitä. Tietokoneen ääressä ei alle kouluikäisten toivota olevan tuntia pidempään kerrallaan eikä päivittäin. Alakoululaisetkin hyötyvät muista leikeistä enemmän, ja heidänkin peliaikaansa koneella on syytä rajoittaa.

 

Mitä migreeni on?

Migreeni on kohtauksellinen päänsärkysairaus, jossa aivojen hermosoluissa ja verisuonistossa tapahtuu ohimeneviä, kipua aiheuttavia kemiallisia ja sähköisiä muutoksia. Migreenitaipumus on periytyvää: suvussa on migreeniä usein muillakin. Migreenikohtauksen voivat laukaista erilaiset altistavat tekijät, ”triggerit”, jotka ovat yksilöllisiä. Jännittäminen, myös jonkin mukavan odottaminen, voi olla migreenikohtauksen syynä. Joskus altistava tekijä on helppo tunnistaa, mutta useinkaan selvää syy-yhteyttä ei löydy. Päänsärkypäiväkirjan pito helpottaa tunnistamaan ”triggereitä”. Lapsella voi olla sekä migreeniä että tensiopäänsärkyä. Päänsärkyjen jatkuessa pitkään niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan.

 

Mistä migreenin tunnistaa?

Kun lapsi alkaa valittaa päänsärkyä, vetäytyy lepäämään, valittaa silmien valonherkkyyttä ja pahanolon tunnetta saattaa kyseessä olla migreenikohtaus. Migreeniin liittyy myös haju- ja ääniherkkyyttä ja oksennustaipumusta. Jos lapsi kertoo oudoista näköhavainnoista, joissa valot välkkyvät tai näkö heikkenee, kyseessä on useimmiten auraoire. Auraoireina, jotka ilmenevät osalla migreeniä sairastavista, voi olla myös puutumisen tunnetta käsissä, huimausta, puheen tuottamisen tai kuullun ymmärtämisen vaikeutta. Joskus migreeniin voi liittyä myös vatsakipua. Tyypillinen migreenikohtaus etenee vaiheittain. Kohtausta ennakoivat oireet voivat alkaa jo edellisenä päivänä, auraoireet vähän ennen särkyä ja säryn päätyttyä voi vielä olla huonoa oloa ja väsymystä.

 

Onko migreeniin testiä?

Kun lapsella epäillään migreeniä tai tutkitaan toistuvien päänsärkyjen syitä, käydään läpi muut mahdolliset päänsäryn aiheuttajat. Migreenidiagnoosi tehdään, jos muita syitä päänsärkyyn ei löydy ja kohtauskuvaukset sopivat migreeniin. Migreenin paljastamiseksi ei ole erillistä testiä.

 

Miten migreenikohtausta hoidetaan?

Lapsen rauhoittaminen ja vanhempien tai muiden läsnä olevien aikuisten antama turva on tärkeää. Mahdollisuus lepoon rauhallisessa paikassa ja hämärässä valaistuksessa voi pienillä lapsilla helpottaa. Kylmä (tai joillakin lämmin) kääre ohimolla voi myös auttaa ja särky saattaa loppua, etenkin, jos lapsi nukahtaa.

Lääkehoito on usein välttämätöntä. Tulehduskipu- tai särkylääkettä tulee antaa mahdollisimman pian ja riittävän suuri annos. Parasetamolia annetaan 15 mg ja ibuprofeenia 10 mg painokiloa kohti. Jos kipu ei hellitä, voi lääkityksen uusia kahden tunnin kuluttua. Yli puolella parasetamoli tai ibuprofeeni tehoavat kohtausoireisiin. Niiden samanaikaista käyttöä ei suositella. Mikäli ne eivät riitä, voi lääkäri määrätä ainoastaan migreenin hoitoon tarkoitettua triptaania tai lisäksi pahoinvointilääkettä.

 

Voiko migreenikohtauksia ehkäistä?

Kohtaustiheys on hyvin yksilöllinen. Osa kohtauksista voidaan ehkäistä tunnistamalla ja välttämällä altistavia tekijöitä. Myös terveellinen ja monipuolinen ravinto (etenkin aamupala), riittävä ja säännöllinen liikunta ja yöuni saattavat vähentää kohtaustiheyttä. Kesällä, vesillä ja lumisessa luonnossa silmät on hyvä suojata auringonvalolta. Kirkas (ja etenkin vilkkuva) valo saattaa laukaista migreenikohtauksen (elokuvat, disko, tietokone). Jos kohtauksia tulee viikoittain ja ne haittaavat normaalia elämää tai lääkehoito ei auta, voi lääkäri ehdottaa estolääkitystä. Kipulääkkeitä ei tulisi antaa monena päivänä peräkkäin, ettei kehittyisi särkylääkepäänsärkyä.

 

Migreenille altistavia tekijöitä

 

Migreeniperheen ohjenuoria

Tärkeää on:

 

Milloin lääkäriin?

 

Esitietolomake ja päänsärkypäiväkirja

Voit ennen lääkäriin menoa halutessasi kirjata muistiin lapsella pidempään esiintyneen päänsäryn piirteitä esitietolomakkeelle.

Lasten päänsärkypäiväkirjan täyttäminen voi auttaa lapsen tilan ja lääkkeiden tarpeen arvioinnissa.

 

Lue lisää

Lasten ja nuorten migreeni-esite (pdf)

Päänsärky ja migreeni lapsilla – Käypä hoito-suositus(siirryt toiseen palveluun)

 

2. tarkistettu painos 2012
Teksti Suomen Migreeniyhdistyksen esitteestä ”Lasten päänsäryt” 2012.
Asiantuntijana lastenneurologi Mirja Hämäläinen, HUS