Potilaan asema ja oikeudet

”Kävin taas lääkärissä – en saanut apua, tiesin enemmän migreenistä kuin lääkäri.” Nämä tilanteet ovat monelle migreeniä sairastavalle arkipäivää. Mitä tehdä, jos hartaasti odotettu neurologikäynti päättyy viiden minuutin jälkeen uusi lääkeresepti kourassa tai terveyskeskuksessa joutuu itse kertomaan, mitä Färkkilän tipassa on? Entä jos lääkäri ei suostu uusimaan reseptiä?

Migreeniä sairastava on terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävä potilas. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sisältää säännökset potilaan asemasta ja oikeuksista terveyden- ja sairaanhoitoa järjestettäessä. Lain mukaan jokaisella on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Perusoikeuksista (perustuslain 2 luku) ainakin yhdenvertaisuus (6 §) yksityiselämän suoja (10 §) ja oikeusturva (21 §) osaltaan turvaavat potilaan kohtelua.

Jos potilas on hoitoon tyytymätön, hän voi olla yhteydessä häntä hoitaneeseen henkilöön, tämän esimieheen tai suoraan potilasasiamieheen. Usein yhteydenottoa terveydenhuollon toimintayksikköön kutsutaan myös palautteen antamiseksi tai valitukseksi. Asiaa käsitellään hoitoa antaneen henkilön kanssa tai hänen esimiehensä kanssa. Käsitykseni mukaan potilassuhdetta on myös mahdollista jatkaa saman hoitohenkilön kanssa, vaikka potilas olisi tuntenut tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti. Tilanne vaatii asian avointa käsittelyä, mikä voi potilaasta tuntua mahdottomalta. Potilaalla ei ole velvollisuutta keskustella asiasta hoitohenkilön tai tämän esimiehen kanssa. Mikäli kysymys on hoitoon liittyvistä asiasta, erimielisyyden sattuessa ammattitaitoinen hoitohenkilö kehottaa potilasta hankkimaan mielipiteen toiselta hoitohenkilöltä.

Potilasasiamies on nimettävä jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle – niin julkiselle kuin yksityiselle. Potilasasiamiehen tehtävänä on mm. neuvoa potilaita potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain soveltamiseen liittyvissä asioissa sekä avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen laatimisessa. Potilasasiamiehen palvelut ovat potilaalle maksuttomia. Potilasasiamiehen apua ei ole pakko käyttää, vaan asioita voi hoitaa itsenäisestikin.

Potilaalla ei ole velvollisuutta olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan. Usein se saattaakin tuntua vaikealta. Tyytymätön potilas voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Tyytymättömyys voi johtua hoidosta tai kohtelusta. Muistutuksen voi tehdä myös silloin, jos ei ole päässyt hoitoon hoitotakuun mukaisessa ajassa. Pääsääntöisesti muistutus tehdään kirjallisesti.

Muistutus on vapaamuotoinen, joskin toimintayksiköillä voi olla valmiita lomakkeita. Muistutuksen tekemiselle ei ole määräaikaa, mutta se suositellaan tehtäväksi kohtuullisessa ajassa muistutukseen johtaneista tapahtumista. Suositus perustuu lähinnä siihen, että asian käsittely tuoreeltaan on helpompaa. Toimintayksikön eli muistutuksen kohteen on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti ja annettava siihen perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Jos muistutusta käsitellessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata vahingonkorvausvastuu, esimerkiksi potilasvahinkolain nojalla, tai rikosoikeudellinen vastuu, potilasta on neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Muistutuksen seurauksena ei ole varsinaisia rangaistuksia, vaan muistutuksen ratkaisijan tulee ilmoittaa toimenpiteet, joihin muistutuksen vuoksi ryhdytään.

Potilaalla on myös oikeus kannella saamastaan hoidosta tai kohtelusta. Muistutuksen tekeminen ei ole kantelun tekemisen edellytys, mutta jos muistutusta ei ole tehty, viranomainen voi harkintansa jälkeen siirtää kantelun käsiteltäväksi muistutuksena. Siirrosta on ilmoitettava välittömästi kantelun tekijälle. Kantelu käsitellään hallintolain mukaisena hallintokanteluna. Kantelu tehdään terveydenhuoltoa valvovalle viranomaiselle, esimerkiksi alueen aluehallintovirastoon (AVI) tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). Kantelu tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti. Ilman erityistä syytä kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita.

Valvovan viranomaisen on ryhdyttävä niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Jos kantelun johdosta ei ole tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, siitä tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelun tekijälle. Hallintokantelua käsiteltäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Hallintokantelusta annetaan ratkaisu, jossa voidaan kiinnittää toimipaikan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin, saattaa tämän tietoon käsitys lain mukaisesta menettelystä tai ryhtyä toimenpiteisiin muussa laissa säädetyn menettelyn käynnistämiseksi. On mahdollista myös antaa huomautus. Hallintokanteluasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla. Käytännössä hallintokantelun lopputulos on siis esimerkiksi moite tai huomautus siitä, että toimipaikka ei ole toiminut lain mukaan. Korvauksia tai muita seuraamuksia hallintokantelun ratkaisulla ei määrätä. Asian käsittely on maksutonta. On hyvä muistaa, että kantelun käsittely on julkista eli asiassa toimitetut asiakirjat ja päätös ovat julkisia. Yleensä terveydentilaa koskevat tiedot kuitenkin määrätään salassa pidettäviksi.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle voi tehdä kantelun, jos epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelijaa epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toetutuneet asianmukaisesti. Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jossa oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Kantelun tutkinta on maksutonta ja kantelun keskimääräinen käsittelyaika on kolme kuukautta. Oikeusasiamies ei ilman erityistä syytä tutki kantelua, jota koskevat tapahtumat ovat yli kaksi vuotta vanhempia. Oikeusasiamiehen ratkaisussa voidaan esimerkiksi antaa huomautus, mutta oikeusasiamies ei määrää korvauksia. Kantelu on vapaamuotoinen, mutta oikeusasiamiehen nettisivulla on lomake kantelun tekemiseen.  Myös oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun käsittely on julkista.

Mikäli potilaalle aiheutuu terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä henkilövahinko, on siitä mahdollista saada korvausta potilasvahinkona. Potilasvahinkojen korvaamiseen liittyvät kysymykset on Suomessa rakennettu erityisen potilasvahinkojärjestelmän ympärille, jonka keskiössä ovat potilasvahinkolaki, Potilasvahinkolautakunta ja Potilasvakuutuskeskus, joka huolehtii keskitetysti terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta. Vuoden 2021 alusta voimaan tulee kuitenkin uusi potilasvahinkolaki, jonka pitäisi selkeyttää ja laajentaa potilasvahinkojen korvaamista. Potilasvahingoille läheinen vahinkotapaus on myös henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaalle asennetun terveystuotteen virheellisyydestä. Näitä vahinkoja arvioidaan tällä hetkellä muun lainsäädännön, yleensä tuotevastuun kautta. Potilasvahinkoihin liittyvissä asioissa apua saa Potilasvakuutuskeskuksesta ja asian käsittely on maksutonta.

Lääkkeestä aiheutunut yllättävä henkilövahinko voi tulla korvattavaksi lääkevahinkovakuutuksesta.

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä(avautuu uuteen ikkunaan) 1/2020.