Labradorinnoutaja Ulle on omistajalleen Sanna Mikkolalle suuri apu vaikean migreenin kanssa.

Tamperelaisen Sanna Mikkolan migreeni alkoi jo nuorella iällä.

– Koska migreenini tuli sarjoissa, luultiin sitä jopa Hortonin neuralgiaksi, mutta neurologi varmisti sen olevan migreeniä, taiteilijana ja kuvaajana toimiva Sanna kertoo.

– Lopulta kohtaukset menivät niin pahaksi, että kohtauksen aikana tajunnantasoni laski, näkökykyni meni ja puhuminen tuntui mahdottomalta. Kipu oli hirvittävä ja aivosumua kesti pitkään. Olen joutunut sairaalaan tiputukseen migreenikohtausten takia, hän kuvailee.

Ulle oppi reagoimaan migreenikohtauksiin

Alun perin Ulle ei ollut migreenikoira, vaan se tuli Sannalle vuonna 2015 Invalidiliiton kautta avustajakoiraksi, sillä Sanna käyttää pyörätuolia.

– Ulle kuitenkin alkoi reagoimaan migreenikohtauksiini ennen kuin ne tulivat. En ensin tajunnut asiaa. Koira kävi levottomaksi ja luulin, että sillä on ehkä maha sekaisin ja lähdettiin kovaa vauhtia ulos lähimetsää kohti, Sanna muistelee.

Levottomuudella Ulle kuitenkin yritti viestiä Sannalle tulevasta migreenikohtauksesta.

– Ulle istui metsässä edessäni, tuijotti minua eikä hievahtanut, vaikka annoin käskyn lähteä tarpeilleen. Eipä ollut hätä. Sen sijaan sain itse hirveän migreenikohtauksen. Tämä toistui eri paikoissa, jopa fysioterapeutti koiraihmisenä kiinnitti huomiota Ullen outoon käytökseen. Pikkuhiljaa asia valkeni minullekin, hän kertoo.

Koulutusta positiivisella ehdollistamisella

Ulle on oppinut tunnistamaan migreenin näytteiden avulla positiivisella ehdollistamisella. Sanna kertoo, että Ullelle naksutinkoulutus ja positiivinen vahvistaminen olivat tuttuja, joten hän rakensi niin sanotun hajulaudan hajunäytteillä treenaamista varten. Samanlaisia hajulautoja käytetään esimerkiksi tullikoirien kouluttamisessa.

– Laitoin purkkeihin kangastaitoksia, joihin otin näytteet hiestäni kohtauksen aikana yhteen purkkiin. Muihin purkkeihin laitoin nollanäytteen eli normaalihajun, kun ei ole kohtausta. Ullen piti oppia erottamaan ja merkkaamaan migreenihajunäyte. Samalla lailla kuin hypokoiratkin opetetaan erottamaan ihmisestä eri hajut. Ulle pääsi jyvälle heti, Sanna sanoo.

Sanna oli lukenut eri sairauksiin reagoivista avustavista koirista ja niiden kouluttamisesta.

Ullen kanssa he osallistuivat ensimmäiselle Suomessa järjestetylle kipuhajuerottelukurssille, joka on tarkoitettu eri kipusairauksista kärsiville koiran omistajille. Sanna oli ainut, joka osallistui kurssille migreenin vuoksi. Muiden osallistujien koiria koulutettiin tunnistamaan muita sairauksia. Kipuhajuerottelukoiria Suomessa kouluttaa InnoMediDogs ry.

– Koulutuksessa pääsimme treeneissämme eteenpäin ja opimme kohtausten merkkaamisen. Opetin Ullen hakemaan käskystä lääkepussin ja mehua.

Ulle viestii migreenistä tuijottamalla ja tönimällä

Ulle kertoo Sannalle migreenikohtauksen lähestymisestä tuijottamalla ja tönimällä.

– Ulle istuu eteeni, eikä päästä minua ohitseen ja tuijottaa. Se on mennyt jopa television eteen, että huomaisin hälytyksen alkaneen, Sanna kertoo.

– Sen jälkeen se ryhtyy tönimään kovasti kättäni kuonolla ainakin puoli tuntia ennen kohtausta, joten ehdin ottaa lääkkeet ajoissa. Jos en heti huomioi ja kiittele sitä käytöksestä, se vinkaisee. On tärkeää, että tätä ei tehdä koiran hyvinvoinnin kustannuksella, vaan koira saa ilmaista asian ja saa siitä kiitosta sekä palkan, yleensä koiran namin muodossa, Sanna muistuttaa.

Sanna kertoo, että koulutuksessa pidettiin huolta, ettei koira vaan huvikseen hae huomiota, vaan kyse todellakin on hälyttämisestä. Se saa nameja pitkin päivää muiden tehtävien suorittamisesta myös.

– Illalla laitetaan ruokakuppiin vähemmän ruokaa, ettei minun migreenini näy koiran painossa, Sanna naurahtaa.

Sanna haluaa muistuttaa, että työssä olevia avustajakoiria ei tule lähestyä millään tavalla.

– Jos ihminen vie sen huomion, migreenihälytys voi jäädä tekemättä ja minulle se tietäisi sairaalareissua, Sanna sanoo

Varmuutta ja turvaa elämään

Ulle on tuonut Sannan elämään varmuutta ja turvaa.

– Uskallan lähteä kotoa, koska kohtauslääkkeet tulee otettua ajoissa eli sairaalareissut ovat jääneet. Tiedän, milloin on aika palata kotiin lepäämään jo ennen kuin kohtaus on pahimmillaan.

Sanna kuvailee Ullea hyvin leikkisäksi, mutta rauhalliseksi tyypiksi.

– Ulle rakastaa ihmisiä, pitää uimisesta, metsälenkeistä ja tykkää työstään. Etenkin lapasten vetäminen käsistä ja sukkien ottaminen jaloista saa aina hännän heilumaan, Sanna nauraa.

– Yhdessä hassuttelemme ja tanssimme. En varsinaisesti treenaa koiratanssia, mutta teemme sitä omaksi iloksemme. Ullella on jo ikää, mutta edelleen se oppii uusia temppuja. Ulle on uskomattoman fiksu ja tämän vuoksi kaipaa uusia haasteita. Olemme yhdessä 24/7.

Sanna uskoo, että koirasta on ihmiselle apua monessa. Ulle on Suomen ensimmäinen koulutettu migreenikoira. Sannan tiedon mukaan on sen jälkeen Suomessa koulutettu muutama muukin koira migreenin tunnistamiseen.

– Esimerkiksi koronatunnistuskoirat koulutetaan samalla tavalla kuin migreenikoirat. Koiran nenää osataan hyödyntää yhä moninaisemmin. Koira osaa lukea ihmisten kehonkieltä. Se tunnistaa ihmisten maneereja, joita migreeniä sairastava mahdollisesti tekee ennen kohtausta, Sanna sanoo.

– Lisäksi koiran seura ja silittely tutkitusti rauhoittavat ja ihmisen syke ja hengitys tasaantuvat, mikä vaikuttaa kivun kokemiseen, hän toteaa

Koirilla positiivinen vaikutus hyvinvointiin

Koirat tukevat tutkitusti ihmisen hyvinvointia jo pelkällä läsnäolollaan.

– Lisäksi on huomattu, että useat koirat vaistoavat ihmisen terveydentilan muutoksia, kuten migreenikohtauksia, ja reagoivat siihen käytöksellään. Tämä koiran kyky voidaan valjastaa niin, että koira antaa koulutetun merkin, esimerkiksi tökkäyksen käteen ennen migreenikohtausta, kertoo Minna Marttinen InnoMediDogs ry:stä.

– Emme tiedä vielä mihin koiran kivuntunnistus perustuu. Koira käyttää paljon hajuaistia ja olemme huomanneet, että koirat haistelevat omistajiensa hengitystä sekä hikeä kainaloista ennen kipukohtausta, hän sanoo.

– Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 56 prosenttia migreeniä sairastavien ihmisten kouluttamattomista lemmikkikoirista reagoi omistajiensa migreenikohtauksiin spontaanisti, joko ennakkoon tai kohtauksen aikana. Otanta oli 1029 migreenistä kärsivää lemmikkikoiraa.

Kipukoiran koulutus perustuu neljään osioon: hajutyöskentelyyn, merkin opetteluun, käytännön tilanteiden harjoitteluun ja ympäristökoulutukseen.

– On tärkeää, että koira koulutetaan oikealla tavalla, jotta koira ei itse koe omistajansa terveydentilamuutoksia stressinä, vaan tilanne on koiralle aina positiivinen.

Spontaanistikin reagoivan lemmikkikoiran toimintaan on tärkeää suhtautua oikein ja tarvittaessa ottaa yhteyttä ammattilaiseen, Marttinen toteaa.

Lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3673612/

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä 1/2021. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi!(avautuu uuteen ikkunaan)

Teksti: Annika Ala-Fossi, kuvat: Tuomo Hohtari (yhteiskuva) ja Sanna Mikkola (Ullen kuva)