Siirry sisältöön

Migreenin lääkehoito ja koronavirus

Migreeniä sairastavien ei tarvitse muuttaa lääkitystään koronavirusepidemian aikana, vaan määrättyjä lääkkeitä voi käyttää normaalisti.

Lääkehoidosta ja siihen liittyvistä kysymyksistä on tärkeää keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

– Mitään säännöllistä migreenilääkitystä ei saa lopettaa ilman, että keskustelee asiasta ensin hoitavan lääkärin kanssa, varsinkaan jos ei ole havaittu mitään haittavaikutuksia. Jos yhtään epäilyttää, pitäisi olla yhteydessä suoraan hoitavaan lääkäriin ja mikäli ei häneen saa yhteyttä, niin asiasta voi keskustella esimerkiksi apteekissa farmaseutin tai proviisorin kanssa, sanoo neurologian erikoislääkäri Kari Alhainen.

Ensisijaisesti lääkitykseen liittyvissä kysymyksissä tulee olla yhteydessä omaan hoitavaan lääkäriin.

– Mikäli on kyse varmistetusta koronainfektiosta tai sen vahvasta epäilystä, hoitavalta lääkäriltä tulee pyytää ohje infektion tulehduskipulääkehoitoon, mikäli käyttää näitä migreenin kohtauslääkkeenä. Triptaaneja voi käyttää koronainfektion aikana aivan samaan tapaan kuin aikaisemminkin, Alhainen kertoo.

Alhainen muistuttaa myös, että migreenin biologisilla estolääkkeillä ei ole vaikutusta rokotusten (esim. kausi-influenssarokotus) tehoon eikä niiden mahdollisiin haittoihin. Migreenin biologiset estolääkkeet eivät vaikuta immuniteettiin eli vastustuskykyyn. Fremanetsumabi (Ajovy-lääkevalmiste) sitoutuu pelkästään CGRP-peptidiin, eikä sillä ole vaikutusta immuunipuolustuksen soluihin. Tilanne on sama myös erenumabilla (Aimovig) – se sitoutuu vain CGRP-reseptoriin eikä vaikuta immuunivasteeseen. Kummallakaan lääkkeellä ei ole myöskään yhteisvaikutuksia muiden biologisten lääkkeiden eikä immunologisiin sairauksiin (esim. reuma, MS-tauti) käytettävien lääkkeiden kanssa.

Migreeni ei edes kroonisena johda siihen, että henkilö kuuluisi sen takia koronainfektion suhteen riskiryhmään. Koronavirustestiä ei tehdä pelkästään migreenin perusteella.

THL:n verkkosivuilta(siirryt toiseen palveluun) löydät ajankohtaiset tiedot ja kannanotot tulehduskipulääkkeistä sekä ACE-estäjistä ja AT-reseptorin salpaajista.

Lisätietoja tulehduskipulääkkeiden käytöstä koronaviruksen aikana löydät Fimean verkkosivuilta(siirryt toiseen palveluun).

Biologiset estolääkkeet ja koronarokotteet

– CGRP:n vasta-aineet ovat ns. täsmälääkkeitä kuten useimmat muut biologiset lääkkeet. Ne estävät ainoastaan CGRP:n toiminnan joko sitoutumalla suoraan siihen tai CGRP-reseptoriin. Ne eivät vaikuta mihinkään muuhun elimistön fysiologiseen säätelyjärjestelmään ja siksi niillä ei ole todettu esimerkiksi yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, ei myöskään muiden biologisten lääkkeiden, eikä immunologisiin sairauksiin (esim. reuma, MS-tauti jne.) käytettävien lääkkeiden kanssa haittavaikutusrekistereihin kertyneen tiedon perusteella. CGRP:n vasta-aineet eivät vaikuta immuunivastetta sääteleviin soluihin. Siksi ei ole odotettavissa, että ne vaikuttaisivat esimerkiksi koronarokotteen toimintaan. Kaikki tutkimustieto on ajalta ennen COVID-pandemiaa. Kuitenkin migreenipotilaalle, aivan kuin ns. perusterveelle ihmiselle, rokote muodostaa selvästi pienemmän riskin kuin koronaan sairastuminen, Alhainen sanoo.

Artikkeliin lisätty tieto biologisista estolääkkeistä ja koronarokotteista 21.1.2021.