Ei hyväntekeväisyyttä, vaan hyvää tekemistä – Täsmätyökykyisen palkkaaminen

Palkkatuki on työnantajalle maksettava harkinnanvarainen tuki. TE-palvelut tai kuntakokeilu voivat myöntää palkkatukea täsmätyökykyisen palkkauskustannuksiin. Palkkatukea voidaan myöntää, jos se parantaa täsmätyökykyisen työllistymisprosessia ja siitä on sovittu täsmätyökykyisen työllistymissuunnitelmassa. Työnantajan ja työsuhteen on täytettävä palkkatukeen myöntämisen edellytykset. Työstä tulee maksaa kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, siitä tulee maksaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkkatuen määrä on enintään 30, 40 tai 50 prosenttia palkkakustannuksista.

Tuki voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaan, määräaikaiseen, kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön. Sitä voidaan myöntää myös oppisopimuskoulutukseen . Palkkatukea voi saada yritys, kunta tai kuntayhtymä tai muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta. Myös kotitaloustyönantaja voi saada palkkatukea. Tukea ei voida myöntää työsuhteeseen, joka on alkanut jo ennen päätöstä tuen myöntämisestä.

Työkokeilu ei ole varsinaisesti työllistämisen tuki työnantajalle, mutta se on mahdollisuus löytää uusia osaajia. Sen avulla voi selvittää, soveltuuko henkilö tiettyyn tehtävään. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten näin ollen työnantajan ei tarvitse maksaa työstä palkkaa. Työkokeilussa henkilö tekee yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä. Työnantaja työkokeilun järjestäjänä vastaa työkokeilun ohjauksesta ja valvonnasta. Työkokeilun voi saada mm. Kelan, TE-palvelujen tai työeläkeyhtiöiden toimesta ja siitä tehdään sopimus, joka tulee hyväksyttää ko. toimijalla.

Joissain kunnissa on käytössä työllistämisen kuntalisä. Se on harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen palkkio työnantajille vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön palkkaamisesta. Työllistämisen kuntalisää voidaan maksaa joko palkkatuen sijasta tai sen lisäksi.

Työolosuhteiden järjestelytuki on TE-palvelujen myöntämä harkinnanvarainen tuki. Se voidaan myöntää uudelle ja jo työssä olleelle työntekijälle, jolla on vamma tai jokin pitkäaikaissairaus. Tuen tarkoituksena on edistää täsmätyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia sijoittua työelämään tai pystyä jatkamaan nykyisessä työssään. Tuen saaminen edellyttää, että työpaikalla tehdään esimerkiksi muutostöitä tai hankitaan työvälineitä, joista aiheutuu työnantajalle merkittäviä kustannuksia.  Työolosuhteiden järjestelypalkkiota voi hakea myös toisen työntekijän antamasta avusta aiheutuvien kustannuksien korvaamiseen.

Työeläkeyhtiössä työeläkemaksun määrään vaikuttaa maksuluokka vakuutetuilla suurilla työnantajilla. Maksuluokka määräytyy sen mukaan, millainen   työkyvyttömyysriski on keskimääräiseen riskiin verrattuna. Maksuluokka määräytyy vakuutuksenottajalle lasketun riskisuhteen mukaan. Riskisuhteella tarkoitetaan myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden suhdetta TyEL:n keskimääräiseen riskiin. Täsmätyökykyisen palkkaamisen kohdalla tätä on helpotettu siten, että mikäli täsmätyökykyinen työntekijä tulee työkyvyttömäksi viiden ensimmäisen kalenterivuoden aikana, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta yrityksen maksuluokkaan.

Jotta maksuluokan helpotus on mahdollista, on työnhakijan ilmoitettava ennen työsuhteen alkua TE-palveluihin työkykyyn vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta sekä toimitettava siitä B-lääkärinlausunto. Työnhakijan on toimitettava työnantajalle TE-palveluista pyydetty todistus kuulumisestaan TE-palvelujen asiakasrekisteriin täsmätyökykyisenä työnhakijana. Työnantaja toimittaa todistuksen vakuutusyhtiölle työkyvyttömyyseläkkeen haun yhteydessä, jolloin se huomioidaan maksuluokan laskennassa. Todistusta ei tarvita, jos työntekijälle on myönnetty palkkatuki sairauden tai vamman johdosta, tai jos työntekijä on jo työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työnantaja voi hyödyntää oppisopimusta työllistäessään. Oppisopimuspaikoiksi soveltuvat työnantajat yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta. Lisäksi on mahdollista saada korotettua koulutuskorvausta nuorten ohjaukseen ja tukeen. Mikäli opiskelijalla on tarve erityiseen tukeen opinnoissa, on mahdollista hakea tuettua oppisopimusta.

Oppisopimukseen ja tuettuun oppisopimukseen voi hakea myös palkkatukea koko oppisopimuskaudelle.

TE-palvelun yrityspalvelut tarjoavat räätälöityjä palveluja yrityksille ja muille työnantajille.  Näitä palveluja ovat mm. henkilöstön rekrytointi ja osaamisen kehittäminen. Apua voi saada myös henkilöstön vähentämistilanteeseen ja muutosturvaan sekä aloittavaan yrittäjyyteen ja yritystoiminaan kehittämiseen.

Työkykykoordinaattorin (mm. TE-palvelut) tehtävänä on löytää yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja työllistymiseen yhdessä täsmätyökykyisen ja työnantajan kanssa. Työkykykoordinaattori auttaa työnantajia täsmätyökykyisen työnhakijan palkkaamisessa ja löytämään hänelle sopivat työtehtävät.

Työhönvalmentaja (mm. TE-palvelut) auttaa työnhakijaa ja työnantajaa työtehtävien kartoittamisessa, osaamisen tunnistamisessa ja esimerkiksi erilaisten tukien hakemisessa.

Pohdinta

Täsmätyökykyisen työllistämiseen on saatavilla runsaasti tukea niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Tuki voi olla konkreettista taloudellista tukea palkkakustannuksien tuen muodossa, mutta apua on saatavilla myös eri ohjauspalveluiden muodossa.

Työ- ja toimintakyvyn haasteet eivät automaattisesti tarkoita, että henkilö on kokonaan kyvytön tekemään työtä. Täsmätyökykyisyyden määritelmällä pyritään kuvaamaan tilannetta, mihin työntekijä pystyy näistä haasteista huolimatta. Työkyvyn arvioinnissa tulisi keskittyä jäljellä olevaan työkykyyn, eikä siihen, mitä ei enää pysty tekemään. Työkykyyn liittyvistä haasteista huolimatta työntekijä voi olla täysin soveltuva tehtävään, kun työn vaatimukset ja työntekijän työkyky sekä osaaminen kohtaavat.

Täsmätyökykyisen työllistämisestä hyötyy moni osapuoli. Työntekijän näkökulmasta ajatellen työelämään sijoittuminen tuo toimeentuloa ja kiinnittymistä työyhteisöön. Työnantaja taas hyötyy saadessaan oikeanlaista osaamista ja motivoidun työntekijän. Kun työtehtävät on täsmätty  suhteessa työkykyyn, ei työntekijän tarvitse jäädä niin usein sairauslomalle tai saapua töihin huonokuntoisena. Sairauspoissaoloista ja alentuneesta työtehosta aiheutuu vähemmän kustannuksia. Sairauspoissaolojen, hoitokustannuksien ja työkyvyttömyyden vähenemisen vuoksi kokonaiskustannukset laskevat myös yhteiskuntatasolla.