fbpx

Erityispiirteet migreeniä sairastavan näönhuollossa 

Migreeni on sairautena hyvin laaja ja monilta osin tutkittu aihe. Opinnäytetöitä on tehty laajalti migreenin vaikutuksesta henkilön itsensä hyvinvointiin sekä mahdollisuuksiin harrastaa ja liikkua.

Migreenin eri hoitomuodoista on lukuisia opinnäytetöitä, mutta migreenin optisista ominaisuuksista tai optometristin mahdollisuuksista helpottaa migreeniä sairastavan oireita ei ole aikaisempia opinnäytetöitä Metropolian Ammattikorkeakoulussa. Optikot ja optometristit tapaavat kuitenkin usein työelämässä migreeniä sairastavia henkilöitä. Näin ollen optikon tai optometristin on mielekästä olla tietoinen, mihin näöntutkimuksen aspekteihin kiinnittää erityistä huomiota ja onko jotain optisia ratkaisuja tai välineitä, jotka on todettu toimiviksi migreenin hoidossa.

Omien kokemuksiemme pohjalta tällaiselle tiedolle on tarvetta migreeniä sairastavien ollessa usein tarkkoja omasta näkövaikutelmastaan. Migreenistä kärsivä henkilö hyötyy siitä, jos näöntutkimuksella ja silmälasikorjauksella pystytään helpottamaan hänen oireitaan. Optikoilla ja optometristeillä on myös mahdollisuus huomioida heidän tarpeensa oikealla tavalla, kunhan heillä on tarpeeksi tietoa näiden kahden aiheen mahdollisista yhteyksistä. Siksi valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi migreenin liittyen optometriaan.

Opinnäytetyön aihe

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö migreeniä sairastavilla enemmän taittovirheitä tai näköjärjestelmän häiriöitä, joita optikko tai optometristi voisi huomioida tutkimuksensa aikana. Työssä selvitettiin myös, onko olemassa optisia apuvälineitä, joilla migreeniä sairastavan oireita voidaan helpottaa. Tavoitteena oli lisätä optikoiden ja optometristien tietoa migreenistä yleisesti ja antaa heille oikeat työkalut migreenistä kärsivän henkilön kohtaamiseen näöntutkimuksessa.

Työn lopullinen aineistohaku toteutettiin tammikuussa 2020. Alkuperäistutkimuksia löytyi aiheesta yllättävän vähän, joka rajasi tutkimusten valintamahdollisuuksia. Opinnäytetyö suoritettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, koska sen avulla pystyimme käyttämään laajemmin myös muuta kirjallisuutta hyödyksemme. Tarkoituksena oli ilmaista alkuperäistutkimuksista ja alkuperäistutkimuksia tukevasta kirjallisuudesta löytyviä yhtäläisyyksiä.

Vaikka taittovirheen tai silmälasikorjauksen yhteyttä on kautta aikojen tutkittu tasaisin väliajoin, on kuitenkin hyvin vähän tutkimuksia, jotka täyttävät nykyaikaiset kriteerit hyvästä tutkimuskäytännöstä. Tutkimusten tulokset ovat myös olleet vaihtelevia tulosten osalta. Työssä on yritetty valita tutkimuksia, joiden tulokset olisivat verrattavissa toisiinsa ja joista on mahdollista löytää yhtäläisyyksiä.

Tulokset ja päätelmät

Viimeisten vuosikymmenten aikana tehdyissä tutkimuksissa ei ole pystytty näyttämään, että henkilön taittovirheellä olisi merkittävää vaikutusta migreeniin. Tulokset taittovirheiden ja migreenin keston sekä kivun voimakkuuden välillä ovat heikot ja myös osittain ristiriidassa keskenään. Toisaalta näyttää siltä, että migreeniä sairastavilla on hieman enemmän hajataittoa ja anisometropiaa, eli silmien eritaitteisuutta, kuin muulla väestöllä. Ero ei ole suuri mutta esiintyy kaikissa analysoimissamme tutkimuksissa.

Tuoreimmat tutkimukset ovat myös hieman vahvistaneet jo vanhemmissa tutkimuksissa esiintynyttä suurempaa hajataiton määrää migreenistä kärsivien ryhmissä. On myös mahdollista, että erilaiset, voimakkaita reaktioita aiheuttavat juovastot ja raitakuviot voivat vahvistua korjaamattoman hajataiton myötä migreeniä sairastavilla. Hajataitolla voi olla pieni osuus tekstin kokemisena tällaisena ärsykkeenä, jolloin väärin korjattu hajataitteisuus voisi laukaista migreenikohtauksen lukiessa tai tekstinkäsittelyä vaativissa töissä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena aikaisemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan selkeitä yhteyksiä taittovirheiden tai silmälasikorjauksen ja migreenin välillä. Suuria taittovirheitä, niin liki- kuin kaukotaitteisuutena, esiintyy yhtä paljon migreeniä sairastavien kuin kontrolliryhmien keskuudessa.

Ihmisille, joilla valo laukaisee migreenipäänsäryn tai jotka kärsivät valoherkkyydestä päänsärkynsä aikana, määrätään rutiininomaisesti värjätyt linssit. Tutkimusten välillä, jotka osoittavat värjättyjen linssien hyödyllisyyden ja niiden, joiden mukaan värjätyt linssit eivät ole hyödyllisiä migreenin hoidossa, on yksi ero. Värjättyjen linssien hyödyllisyydestä kertovat tutkimukset sallivat yksilöllisen valinnan suodatinlinssin värissä (tarkkuussävy). Migreenipotilaiden suodatinlinssien värisävyt ovat ehkä tarpeen määrätä yksilöllisesti jokaiselle. Oikeaa aallonpituutta suodattavilla linsseillä on pystytty vähentämään migreenistä kärsivien valoherkkyyspäivien määrää sekä migreenisäryn voimakkuutta ja määrää.

Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa oranssipunaista aallonpituutta suodattavat linssit laskivat merkittävästi valoherkkyyspäivien prosenttiosuutta, mutta sinivihreää aallonpituutta suodattavat linssit eivät. Molemmat linssit vähensivät päänsärkyjen voimakkuutta ja määrää. Yhdessä tutkimuksessa todetaan, että on mahdollista, että niin sanottu optimaalinen suodatinväri jakaa uudelleen aivokuorelta aktivoituvat alueet, jotka johtuvat päivittäisistä visuaalisista ärsykkeistä. Optimaaliset suodatinvärit voivat vähentää aivokuoren aktiivisuutta yliaktiivisilla alueilla. Tiivistettynä yksilöllisesti määrätyt värisuodattimet saattavat tarjota tehokkaan hoidon osalle migreenipotilaista, mutta tämän näkökulman vahvistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Miten optikko/optometristi voi auttaa migreeniasiakasta?

Koska hajataitteisuudella ja eritaitteisuudella näyttäisi olevan jonkin asteinen yhteys migreeniin voi optikosta olla hyötyä migreeniä sairastavalle jo sillä, että käy kerran vuodessa näöntarkastuksessa, jolloin silmälasiresepti voidaan pitää ajantasaisena. Etenkin, jos henkilö huomaa reagoivansa herkästi siihen, että näkövaikutelma on hieman sumea tai huono.

Kun optikko tai optometristi tietää, että asiakas kärsii migreenistä, voi hän kiinnittää erityistä huomiota näihin kahteen ominaisuuteen. Jos henkilö reagoi voimakkaasti juovastoihin ja raitakuvioihin, voi optikko auttaa tässä tilanteessa ohjeistuksella. Esimerkiksi elektronisten laitteiden tekstikokoa tai riviväliä vaihtamalla voi mahdollisesti helpottaa oireita. Silloin saadaan vähennettyä rivien vaikutelmaa raidoista tai juovista. Suodatinlinssin värisävy sekä kylläisyysaste kannattaa määrittää aina yksilöllisesti jokaisen henkilön kohdalla parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Jos mahdollista, migreeniä sairastavan olisi hyvä pitää päiväkirjaa migreenin oireista aloittaen noin kuukausi ennen suodatinlinssien käyttöönottoa ja jatkaa päiväkirjan täyttämistä linssien käyttöönotosta kuukauden ajan. Päiväkirjan avulla niin migreeniä sairastava kuin optikko/optometristi pystyy seuraamaan linsseistä saatuja mahdollisia hyötyjä.

Lopuksi

Koska tästä aiheesta on tehty niin vähän tutkimusta maailmalla, olemme koulussa vinkanneet tulevia opinnäyteryhmiä siitä, miten työstämme voisi jatkaa eteenpäin. Olisi esimerkiksi tärkeä tietää, miten migreeniä sairastavat itse kokevat silmälasikorjauksen vaikuttavan heidän migreeniinsä. Tutkimuksen voisi suorittaa kyselytutkimuksena, jossa sairastavat kertovat heidän näöstään ja migreenin oireista ennen ja jälkeen uusien silmälasien. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimus aiheesta olisi kokeilla Suomessa yleisesti myynnissä olevien suodatinlinssien toimivuutta arkielämässä migreenistä kärsivillä.

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöarkistosta www.theseus.fi:stä löytyy opinnäytetyö kokonaisuudessaan, jossa on kerrottu tarkemmin prosessista ja eritelty tarkemmin tutkimustuloksia. Työstä löytyy myös lähdeluettelo sekä erillinen luettelo kirjallisuuskatsaukseen valituista alkuperäistutkimuksista, joihin omat johtopäätöksemme perustuvat.

 

Teksti: Tomi Puhakka ja Tommy Witick
“Erityispiirteet migreeniasiakkaan näönhuollossa: Ohjeistus optikolle näön tutkimiseen ja näönkorjaukseen” (Metropolia 2020)

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä 2/2020. Aura-lehti on Migreeniyhdistyksen jäsenetu. Liittymällä jäseneksi saat lehden ja yhdistyksen muut jäsenedut käyttöösi!

 

Lähteet:

  • Abel, Hilla. 2009. Migraine headaches: Diagnosis and management. Optometry – journal of the american optometric association. Vol 80. 3:138-148. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www-sciencedirect-com.ezproxy.metropolia.fi/science/arti- cle/pii/S1529183908006106>.
  • Akinci, Arsen & Guven, Alev & Degerliyurt, Aydan & Kibar, Esin & Mutlu, Murad & Citrik, Mehmet. 2008. The correlation between headache and refractive errors. Journal of AAPOS. Volume 12. 3: 290-293. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www-sciencedirect-com.ezproxy.metropolia.fi/science/arti- cle/pii/S1091853107005800>.
  • Baggaley, Susan & Blair, Steve & Brennan, K.C & Crum, Alison & Digre, Kathleen & Gordon, Jamison & Hoggan, Ryan & Katz, Bradley & Subhash, Amith & Warner, Judith 2016. Thin-film optical notch filter spectacle coatings for the treatment of migraine and photophobia. Journal of clinical neuroscience. 28:71-76. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5510464/>.
  • Evans, B.J.W & Patel, R. & Wilkins, A.J. 2002. Optometric function in visually sensitive migraine before and after treatment with tinted spectacles. Ophthalmic and physiological optics. 22:130-142. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://s3.ama- zonaws.com/cdn.bernell.com/downloads/Optom_Function_in_Migraine.pdf>.
  • Gunes, Alime & Demirci, Seden & Tok, Levent & Tok, Ozlem & Koyuncuoglu, Hasan & Yurekli, Vedat Ali. 2014. Refractive errors in patients with migraine headache. Seminars in ophtalmology. Seminars in ophthalmology. 31:492-494. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www.tandfon- line.com/doi/full/10.3109/08820538.2014.962177>.
  • Harle, Deacon & Evans, Bruce. 2004. The Optometric correlates of migraine. Ophthal- mic and physiological optics. 24:369-383. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1475- 1313.2004.00212.x?sid=nlm%3Apubmed>.
  • Harle, Deacon & Evans, Bruce. 2006. The correlation between migraine headache and refractive errors. Optometry and vision science. Vol 83:82-87. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://journals.lww.com/optvissci/Abstract/2006/02000/The_Corre- lation_Between_Migraine_Headache_and.10.aspx>.
  • Puhakka, Tomi & Witick, Tommy. 2020. Erityispiirteet migreeniasiakkaan näönhuollossa. Ohjeistus optikolle näön tutkimiseen ja näönkorjaukseen. Metropolian Ammattikorkeakoulu. Saatavana sähköisesti osoitteessa: <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/336640/Puhakka_Tomi_Witick_Tommy.pdf?sequence=2>.

Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan.