Hoitotakuun tiukentuminen helpottaa migreeniä sairastavia
Julkaistu 06.06.2019
Uusi hallitusohjelma sisältää järjestöjen ja muun muassa migreeniä sairastavien kannalta paljon positiivisia uudistuksia.
Hallitusohjelmassa mainitaan, että järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan. Migreeniyhdistys on tästä hyvillään ja haluaakin kiittää hallitusta siitä, että järjestöt on huomioitu kumppaneina.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennus hyvä asia
Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on varmistaa, että perusterveydenhuolto on jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Perusterveydenhuollon hoitotakuuta tiukennetaan – jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee 7 päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitotakuun tiukentuminen on onnistuessaan positiivinen asia migreeniä sairastaville. Hallitusohjelman mukaan tavoite saavutetaan noin 1000 lääkärin lisäämisellä. Sen sijaan THL:n mukaan tämä edellyttäisi noin 1 600–2 600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin.
– Suurin osa migreeniä sairastavista hoidetaan perusterveydenhuollossa, joten parannukset perustason palveluiden saatavuuteen sekä hoitotakuun tiukentuminen kiireettömän hoitoon pääsyn osalta ovat hyvä uutinen migreeniä sairastavien kannalta, toteaa Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.
Oikea-aikaisella hoitoon pääsyllä ehkäistään sairauden kroonistumista ja hillitään migreenin aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Migreeniä sairastaa arviolta noin 700 000 suomalaista, joista suurin osa on työikäisiä, joten kysymyksessä on kansantaloudellisestikin merkittävä sairaus. Migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu EU-maissa olevan keskimäärin noin 1 200 euroa henkilöä kohden vuodessa.
Kuntoutusta ja lääkehuoltoa kehitetään
Hallitusohjelman yhtenä toimenpiteenä on lääkehuollon kokonaisuuden uudistaminen. Uudistusta lähdetään toteuttamaan sosiaali- ja terveysministeriön laatiman ohjeistuksella, jonka mukaan lääkkeiden käyttäjien aseman turvaaminen edellyttää lääkkeiden hinnan sääntelyä. Lääkehuollon uudistuksessa nousee esiin kustannustehokkuuden korostus, mutta olisi kuitenkin hyvä ottaa huomioon myös uusien hoitojen kokonaisvaikutus muun muassa työssäkäyntiin. Migreenin uusissa täsmälääkkeissä ei kannata säästää keskittymällä vain lääkekorvausmenoihin.
Sen sijaan maksukattouudistuksen jäi hallitusohjelmassa toteutumatta. Sairastamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi huomioida koko maksukattojärjestelmän uudistuksella, johon kuuluisivat myös lääke– ja matkakustannukset.
Kuntoutuksen kehittäminen on huomioitu hyvin. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää kuntoutusta vuonna 2017 työnsä päättäneen kuntoutuksen uudistamiskomitean suositusten mukaan. Tavoitteena on saumattomat hoitojärjestelmät ja sairastuneiden toimintakyvyn tukeminen ja parantaminen.
– Migreenipotilaat hyötyvät erityisesti hallitusohjelmassa mainitusta moniammatillisten tiimien käytöstä ja työnjaon kehittämisestä. Migreenin hoidossa tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta hoidon koordinoinnissa, Hietaranta sanoo.
Migreeniyhdistys tarjoaa mielellään monipuolista asiantuntemustaan, jota uusi hallitus voi hyödyntää työssään.