Jaksaminen ja stressinhallinta poikkeuksellisessa tilanteessa

Poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat elämään merkittävästi. Koronatilanne on sotkenut kokonaan useimpien arkirutiinit.

Monet erilaiset turvallisuutta lisäävät asiat ovat järkkyneet ja tavallinen arki on muuttunut täysin. Tilanne voi ahdistaa ja hermostuttaa.

– Sosiaalinen eristäminen on useimmille meille kova koettelemus. Lapset eivät voi tavata kavereitaan ja leikkiä yhdessä. Ei voi mennä kuntosalille tai kulttuuritapahtumiin. Tästä voi nousta harmituksen ja kiukun, jopa vihan tunteita, sanoo sairaanhoitaja Taina Lahti.

Erityinen tilanne saattaa olla yksin elävälle masentavaa, ja yksinäisyys voi syventyä tavallista enemmän.

– Toisaalta monet eivät voi tehdä etätöitä ja silloinkin riskit ja paineet kummittelevat mielessä: altistunko, sairastunko, levitänkö tautia? Hätä ja pelko liittyvät näihinkin tunteisiin, Lahti sanoo.

Huoli ja pelko läheisistä ja riskiryhmiin kuuluvien terveydestä on luonnollista.

– Tähän tilanteeseen liittyy turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita, jotka ovat ymmärrettäviä. On hyvä muistaa, että koemme tämänkin tilanteen yksilöllisesti eikä toisen kokemusta kannata syyllistää, Lahti muistuttaa.

Tukalia tunteita ei kannata torjua

Aivot havainnoivat ensin uhat ja vaarat, ja vasta sitten ne pystyvät tunnistamaan myös miellyttävämpiä asioita.  Mielen kannalta on tärkeää kokea itsensä pystyväksi ja omat toimet vaikuttaviksi.

– Siksi mielestäni on tärkeää, ettemme pyri torjumaan tai kieltämään poikkeustilan aiheuttamia tukalia tunteita.  Tunteita on tärkeä tuntea ja kuunnella, mutta samalla pyrkiä säilyttämään niihin silti levollista etäisyyttä, Lahti sanoo.

– Etäisyyttä voi ottaa esimerkiksi niin, että ohjaa mieltä havaitsemaan jo olemassa olevaa hyvää: Mikä on jo nyt hyvin ja mistä voin olla kiitollinen, mikä tuo minulle pystyvyyden tunnetta ja missä voin toimia nyt heti, hän jatkaa.

Suunnitelmien tekeminen auttaa arjen uusien rutiinien laatimisessa. Samalla voi vahvistaa toimijuuden kokemusta jakamalla erityistehtäviä perheenjäsenten kesken.

Poikkeustilanne haastaa stressinhallinnan

Pitkittynyt stressi kuormittaa niin kehoa kuin mieltä. Ihminen kestää stressiä tiettyyn pisteeseen saakka, mutta kun stressaava tilanne pitkittyy, se voi johtaa vakavampiin seurauksiin.

– Migreenin oireet voivat lisääntyä ja pahentua ja myös muiden päänsärkyjen lisäksi voi esiintyä niska- ja hartiaseudun jännitystä ja muita kehollisia oireita. Stressi vaikuttaa myös toiminta- ja keskittymiskykyyn ja aiheuttaa helposti univaikeuksia, Lahti toteaa.

Stressaantuneena keho käy ylikierroksilla. Kehon rauhoittamisesta ja palautumisesta, levosta ja liikunnasta kannattaa yrittää pitää huolta. Usein stressin aikana uni kuitenkin häiriintyy ja nukahtaminen voi olla haastavaa.

– Otetaan itsellemme aikaa ja lähdetään nauttimaan raittiista ilmasta. Ulkoilmassa annamme aivoille puhdasta happea ja luonnossa liikkuminen laskee tutkitusti verenpainetta ja kehon kortisolitasoja hetkessä, Lahti kannustaa.

Pyydä rohkeasti apua!

Apua voi olla joskus vaikea pyytää ja ottaa vastaan.

– Monet meistä ajattelevat, että niin kauan kuin avun pyytäminen on vaikeaa ja vastenmielistä, asiat ovat hyvin. Joillekin meistä vahvuus on suojakeino, jonka alkuperäinen keino on suojella herkkää sisintä. Tuo suojakeino on saattanut jäädä päälle ja siitä on tullut selviytymiskeino. Tuolloin vahvasta tulee yksinpärjääjä, joka ajattelee selviytyvänsä paremmin yksin kuin tukeutumalla muihin, Lahti kertoo.

Useimmat ihmiset auttavat mielellään toisia.

– Harva meistä kuitenkaan mieltää, että myös itse kuuluu mielellään autettavien joukkoon. Ajatus kulkee radalla, jossa kaikki ihmiset ovat arvokkaita – paitsi minä.

Omaa hyvää mieltä ja onnellisuuden tunnetta lisää se, jos voi tuntea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Hyvien tekojen tekeminen toiselle lisää merkityksellisyyden kokemusta ja vahvistaa myös omaa hyvinvointia.

– Kun pyydämme apua, annamme samalla muille luottamuksen äänen. Varsinkin suorittamisen aikakautena toisen auttaminen voi olla kaipaamaamme vastapainoa muulle elämälle, Taina Lahti sanoo.

Lahti korostaa miellyttävien asioiden tekemisen merkitystä hyvinvoinnille.

– Pidä huolta ihmissuhteista! Esimerkiksi videopuhelut ovat oiva keino pitää yllä ystävyyssuhteita. Tee joka päivä jotain niistä asioista, joista saat iloa!, Lahti muistuttaa.

Tainan vinkit omasta jaksamisesta huolehtimiseen

1. Tutustu omaan tunnemaailmaasi. Miltä huoleni tuntuu? Miltä vihani, suruni tai väsymykseni tuntuu? Muista, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja jokaisella on tarkoitus.
2. Ota omaa aikaa. Jokainen tarvitsee sitä. Rauhoitu yksin. Tee rentoutumis- tai hengitysharjoitus.
3. Puhu toisten kanssa. Myös sinulla on oikeus jakaa omia asioitasi, tunteitasi ja kokemuksiasi. Älä tyydy kuuntelijan rooliin.
4. Liiku kylliksi, nuku ja syö hyvin. Lue tai tee jotain muuta, joka saa ajatuksesi muualle.
5. Aseta rohkeasti rajat. Ensin täytyy huolehtia itsestään, jotta voi huolehtia muista.

Rentoutumisharjoitus – kokeile kotona!

Hengityksen seuraaminen on tapa seurata kehoa sisältä. Hengitysharjoitukset auttavat myös paikallistamaan ja tiedostamaan tunteita. Selkäkanavalta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) löydät linkin rentoutumisvideoon.

Palleahengitysharjoitus:

1. Asetu istumaan tai selinmakuulle siten, että niska ja selkä ovat suorassa linjassa. Rentouta hartiat.
2. Laita toinen käsi vatsan päälle.
3. Sulje silmät ja tunnustele vatsan liikettä, kun hengität sisään ja ulos.
4. Pidä vatsa rentona ja kohdista hengitys vatsaan asti.
5. Tunne sisäänhengityksellä, miten vatsa nousee käden alla. Rintakehän yläosa on rento.
6. Hengitä ulos ja tarkkaile, miten vatsa laskee käden alla.