Järki, tunteet ja tunnetaidot

On täysin yksilöllistä, miten selviämme omien tunteidemme kanssa. Tunteet voivat olla hankalia käsitellä, mutta ilmankaan niitä emme voisi elää. Tunnetaitoja pystymme onneksi harjoittelemaan ja tekemään omien tunteidemme kanssa töitä. Tätä kautta voimme löytää hyväksyvän ja armollisen suhtautumisen omaan tunnemaailmaamme ja hallitsemaan sen myrskyjäkin.

Tunteet ohjaavat ajatuksiamme. Ne vaikuttavat siihen, mihin kiinnitämme huomiomme, miten tulkitsemme asioita, mitä muistamme ja mitä puolestaan unohdamme. Tunteet myös näkyvät asennoissamme ja ilmeissämme ja tuntuvat kehossamme. Tunteiden tuottamat kokemuksemme taas vaikuttavat jatkossa siihen, millaisia tulkintoja elämässämme teemme. Joskus tulkitsemme tilanteet oikein, mutta mitä voimakkaampia tunteita tilanne meissä herättää, sitä suurempi on riski virheellisille tulkinnoille.

Olemme yksilöllisiä sen suhteen, kuinka voimakkaasti koemme tunteita. Toisessa ääripäässä ihminen kokee paljon tuskallisiakin tunteita, joita hän ei kykene säätelemään. Toisessa ääripäässä ihminen on taas oppinut tukahduttamaan ja ylikontrolloimaan tunteitaan. Helpointa on, jos sijoitumme johonkin välimaastoon, jolloin kykenemme tunnesäätelyyn.

Tunnesäätelyllä voimme hillitä voimakkaisiin tunteisiin liittyvää impulsiivista käyttäytymistä. Säätelyn myötä kykenemme toimimaan tarkoituksenmukaisesti omasta mielialastamme riippumatta. Ja tunnesäätelyllä osaamme rauhoittaa itseämme ja suunnata tarkkaavuutemme pois voimakkaita tunteita herättävästä asiasta.

Järki ja tunteet kulkevat käsi kädessä

Jotta toimintamme pysyisi tarkoituksenmukaisena, tarvitsemme myös järkeä. Järki auttaa meitä päättelemään loogisesti, käyttämään faktatietoa, asettamaan tavoitteita, seuraamaan ohjeita ja sääntöjä sekä arvioimaan tekojemme seurauksia.

Kylmällä järjellä emme kuitenkaan tavoita kovin rikasta elämää. Tunteet nimittäin tuovat meille herkkyyttä, ne innostavat ja saavat meidät kiinnostumaan asioista, synnyttävät motivaation sekä tuovat ihmissuhteisiin sisällön ja syvyyden. Viisas päätöksenteko perustuukin järkeen ja tunteisiin; tarvitsemme sopivassa suhteessa kumpaakin.

Tunnetaidot apuna vaikeiden tunteiden käsittelyssä

Jos ihmisellä on vaikeuksia tulla toimeen tunteidensa kanssa, voi se näkyä hänen toiminnassaan esimerkiksi jatkuvana vihaisuutena, päihteiden käyttönä, itsensä vahingoittamisena tai ”tunteettomuutena”. Myös jatkuva ahdistus voi olla oire siitä, että jotkut tunteet on tukahdutettu ja ne kaipaisivat tunnistamista ja käsittelyä. Vaikeiden tunteiden kanssa voi kuitenkin oppia tulemaan toimeen ja säätelemään niitä; tarvitaan tunnetaitoja.

Tunnetaidoissa on kysymys omien tunteiden tunnistamisesta, tosiasioiden tarkistamisesta, tunteiden hyväksymisestä ja tunteiden merkityksellisyyden huomaamisesta. Jos emme pysty hyväksymään omia tunteitamme, emme myöskään pysty niitä säätelemään.

Tärkeitä tunnistettavia tunteita ovat pelko, pettymys, suru, viha, häpeä, syyllisyys, mustasukkaisuus, kateus, loukkaantuminen sekä avuttomuus. Toisaalta myös ilo, uteliaisuus, tyytyväisyys, helpotus, kiintymys, ihastus ja ylpeys on hyvä tunnistaa.

Ihmisillä voi olla voimakkaita käsityksiä siitä, miten hyväksyttävää on kokea jotakin tunnetta. Joku voi oikeuttaa vahingoittavaa käytöstään loukkaantumisen tunteella, joka ylittää hänen silmissään kaikkien muiden oikeudet. Toinen saattaa torjua kateutensa selittämällä vahingoittavan käyttäytymisensä motiivit muka puhtaasti järkiperusteisiin nojautuviksi.

Tunteet ovat tulkintoja, eivät faktoja

Tunteiden oikea tunnistaminen ja niiden merkityksen huomaaminen ei ole aina helppoa. Omia tunteitaan voi tunnistaa käymällä läpi tunteiden nimiä ja tunnustelemalla omia tuntemuksiaan suhteessa niihin. Tärkeää on myös käydä läpi tilanteita, joissa jokin tunne syntyi. Tunteet ovat usein päällekkäisiä ja sekoittuneita. Tilanteen kertaaminen ilman tosiasioiden vääristämistä auttaa meitä alkuperäisen tunteen äärelle.

Tosiasioiden tarkistamisessa tärkein seikka on uskallus epäillä omien tulkintojen oikeellisuutta. Erityisesti hankalan tunnereaktion yhteydessä voimme kysyä itseltämme, millaisen tulkinnan olemme tehneet, mitkä asiat puhuvat kyseisen tulkinnan puolesta ja mitkä sitä vastaan. Jatkoksi voi miettiä, mitkä muut tulkinnat olisivat mahdollisia. Tunnereaktiota usein rauhoittaa jo se, että pystyy näkemään omat ajatuksensa ja tunteensa tulkintoina, ei faktoina.

Sovinto tunteiden kanssa

Vaikeat tunnereaktiotkin helpottavat, jos pystymme suhtautumaan niihin hyväksyvästi. Tunteet kestävät silloin lyhyemmän aikaa ja tuntuvat vähemmän tuskallisilta. Hyväksyvässä suhtautumisessa annamme tunteen tuntua, nimeämme sen, rentoudumme tunteen läsnäollessa ja huomaamme, kuinka se hälvenee. Tätä kannattaa harjoitella aluksi helpompien tunteiden kanssa ja siirtyä onnistumisten myötä kohti voimakkaampia tunteita. Eihän se tietenkään helppoa ole. Tunnetaitojen kohdalla voi todella hyvällä syyllä puhua elinikäisestä oppimisesta.

Erityisesti sairauden kanssa elävien on syytä muistaa, että myös biologiamme vaikuttaa merkittävästi tunne-elämäämme ja kykyymme tulla toimeen vaikeiden tunteiden kanssa. Kipu lisää kokemiemme vastoinkäymisten voimakkuutta ja nostattaa herkästi kielteisiä tunteita. Samalla tavalla voivat vaikuttaa myös univaje, nälkä ja jano. Kivuliaiden hetkien aikana voi antaa tunteiden hetken riehua ja muistutella itselleen, että ne ovat vain tunteita. Ja kun päivittäisessä elämässä huomaa tunnesäätelynsä horjuvan, kannattaa vilkaista tarkistuslistasta, onko juuri nyt jano, nälkä tai univaje.

Tunnetaidoilla saa siis järkeä tunteisiin ja tunnesisältöä järkevään elämään. Rohkeasti harjoittelemaan!

Löydät lisää Sirpan kirjoituksia Kipumatkalla-facebooksivulta.

Artikkeli on julkaistu Aura-​​​​lehdessä 2/2022. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit! Liity jäseneksi!(avautuu uuteen ikkunaan)