fbpx

Kuka oikein olen?

Migreeniä sairastaville itsetunto voi olla aiheena haastava ja usein se laittaa hyvin mietteliääksi. Migreeni todella saattaa horjuttaa itsetuntoa ja omaa itseä voi joutua etsimään ihan uudella tavalla sairauden takia.

Migreeni vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä työ- ja toimintakykyyn. Kun työssä tai perheessä ei pysty antamaan samaa panosta kuin ennen on voinut tai mitä tahtoisi, voivat syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet tulla tutuiksi. Itsetunnon ja itsearvostuksen laskeminen ovat monen kohdalla todellisia tuntemuksia. (Tran Minh 2016, 24, 27–28.) Migreenin vaikutukset eivät siis ulotu ainoastaan kehoon, vaan myös mieleen.

Itsetuntoon liittyy usein ankaraa itsensä arviointia, ja monella voi olla uskomus siitä, että täytyisi olla aina yli keskiverron suorittaja, mutta se vie kuitenkin voimat (Lipponen, Litovaara, Katajainen 2018, 227–228). Pettymys omien voimien ja pystyvyyden vähäisyyteen migreenin takia voi tuntua hyvinkin yllättävältä. Pettymys ja ankaruus voivat myös lamauttaa tai saada aikaan kovemman yrittämisen. Kehä ankaruuteen ja itsensä alas lyömiseen on siis valmis.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa itseä, että itsetunto ei määritä omaa arvokkuutta ihmisenä. Vaikeassa migreenitilanteessa on viisautta toimia omien voimavarojen mukaan ja antaa itselle tilaa hengittää ja kerätä voimia itselle tärkeistä asioista. Olet edelleen arvokas, vaikka olosuhteet ovat muuttuneet.

Itseä kohtaan on voinut muodostua ajatuksia ohjailevia uskomuksia: ”Tuotan aina pettymyksen”, ”Olen heikko”, ”Olen vain taakaksi muille”. Lista voi olla pitkä ja nämä ajatukset voivat tulla automaattisiksi. Näihin ajatuksiin on hyvä tarttua ja miettiä, ovatko ne todella sinua kuvaavia asioita vai ovatko ne uskomuksia ilman perusteita?

Itsemyötätunto ei ole arvioivaa, vaan se auttaa suhtautumaan suopeasti ja armollisesti asioihin, joita tulee vastaan. Itsemyötätunnon harjoittamisessa on kolme tapaa: harjoittaa lempeyttä itseään kohtaan, muistaa kokemusten olevan inhimillisiä ja tunnistaa omat ajatukset ja tunteet ja suhtautua niihin tasapainoisesti. (Lipponen, Litovaara, Katajainen 2018, 221, 228–229.)

Elämän pisin ihmissuhde on suhde omaan itseen. Jos puhuisi läheisille samalla tavalla, kuin ajattelee ja suhtautuu itse itseensä, voisivat ihmissuhteet olla koetuksella. Maaret Kallio ohjeistaa kirjoittamaan itselle kirjeen ystävän näkökulmasta. Kirjeeseen voi kirjoittaa muun muassa mitä toivoisi itselle, miten voisi lohduttaa ja rohkaista itseä, mitä asioita olisi viisasta punnita uudestaan, mistä voisi kiittää itseä ja mitä jo nyt osaa ja on. (Kallio 2018, 124.)

Kaikkeen ei tarvitse venyä ja itselle saa kerrankin olla lempeä ja omaa parasta saa ajatella. Apua saa pyytää ja Migreeniyhdistyksen väki on tukenasi. Et jää yksin!

 

Teksti: Sari Viitasaari

Lähteet:

  • Kallio, M. 2018. Lujasti lempeä. Mielen työkirja. WSOY.
  • Lipponen, K., Litovaara, A. & Katajainen, A. 2018. Voimaa. Hyvän elämän polku. Helsinki: Duodecim.
  • Tran Minh, M. 2016. Migreeni, mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi. Opinnäytetyö, AMK. Laurea-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. https://core.ac.uk/download/pdf/38136367.pdf

 


Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan.