Kuntoutus – kannattaako hakea?

Moni migreeniä sairastava ei tiedä, että itselle sopivaa kuntoutusta voisi olla tarjolla ja mitä asioita tulisi huomioida hakemuksessa. Joskus hakemukset tulevat takaisin ja todetaan, että migreeni on lääkkeillä hoidettavissa tai niin haastava, ettei esimerkiksi ammatillista kuntoutusta voida aloittaa. Jos tilanne tuntuu lannistavalta, hakemuksen tekoon ja päätöksestä valittamiseen voi saada tukea.

Migreeni on oikeasti vakavasti otettava neurologinen sairaus

Migreenin ajatellaan usein olevan lääkkeillä hoidettava sairaus ja sen takia kuntoutukselle ei nähdä tarvetta. Sairauspoissaolojen lisääntymiseen on kuitenkin tärkeää reagoida ajoissa keskustelemalla kuntoutuksesta lääkärin kanssa, jos työpaikalla joustojen mahdollisuudet ovat vähissä. Migreenin vaikeutuessa tukea ja apua saa vaatia itselleen!

Hakemuksen tekemiseen kannattaa käyttää aikaa ja tehdä se huolellisesti. Hylkäyspäätöksistä ei kannata lannistua, vaikka tilanne voi tuntua toivottomalta. Päätöksestä voi valittaa ja valituksessa voi tarkentaa asioita, joiden perusteella hakemus aluksi hylättiin. Hylkäyspäätöksen ohessa tulee aina perustelut, miksi kuntoutus on hylätty ja ohjeet muutoksen hakemiseen.

Migreenin aiheuttamaa haittaa omaan arkeen kannattaa kuvailla hyvin tarkasti. Migreeni on edelleen aliarvostettu sairaus ja tietoa tarvitaan lisää. Kuntoutusta haettaessa vähättely ei kannata, vaan on hyvä ottaa hyvin realistinen ja jämäkkä ote avun hakemisessa. Tukea tähän kannattaa pyytää läheisiltä, jonka lisäksi kuntoutuksen tarjoaja auttaa jonkun verran. Sosiaali- ja terveyshuollon puoleen kannattaa kääntyä ja erikoissairaanhoidon puolelta löytyy kuntoutusohjaajia.

Kuntoutuspäätöksissä tarkkaillaan usein sairauden pitkäkestoisuutta. Migreenin arvioiminen voi tässä kohtaa tulla haasteeksi, koska migreeni voi muuttua ajan ja iän myötä. Jotta migreenin todelliset vaikutukset ja avun saamisen merkitys näkyisivät, hakemuksessa on tärkeää kuvata omaa tilannetta ja sairaushistoriaa. Kuntoutus voi olla ratkaiseva tekijä kohti parempaa, kun muut keinot alkavat loppua. Jos tilanteeseen puututaan ajoissa ja tarpeeksi vahvalla tuella, sairauden pitkittymistä eli pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan estää.

Pelkkä diagnoosi ei riitä

Pelkkä diagnoosi sairaudesta ei takaa oikeutta kuntoutukseen vaan merkittävää on se, miten sairaus on vaikuttanut omaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn. Hakemuksessa tärkeää on painottaa sairauden vaikutuksia ja tehdä selväksi toimintakyvyn aleneman laajuus ja muutos aikaisempaan tai niin sanotusti normaaliin elämään. Myös mahdollisten muiden sairauksien aiheuttamat haasteet elämään on hyvä huomioida. Toimintakyvystä ja toimintarajoitteista katsotaan tiettyjä asioita ICF-luokituksen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaan ja näistä on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa: muutokset kehon/ruumiin toiminnoissa ja rakenteissa, vaikutukset suorituksiin ja osallistumiseen sekä ympäristö- ja yksilötekijät.

Migreeni voi vaikuttaa merkittävästi työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn, joten apua ja tukea on tärkeä saada varhaisessa vaiheessa ja miettiä erilaisia kuntoutusmahdollisuuksia. Migreeni-diagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle päässeitä tiedetään vain muutama, eikä sen saaminen migreenin takia edes kroonistuneena ja komplisoituneena ole kovin todennäköistä. Osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle on sen sijaan jotkut päässeet, mutta erittäin hyvin perustein. Erilaisten kuntoutuksien ja tukien saajia on useita, mutta edelleenkään suoraan migreeniin kohdennettua kuntoutusta ei ole olemassa.

Punaisena lankana sairauden vaikutus työ- ja toimintakykyyn

Toimintakykyä arvioitaessa katsotaan neljää osa-aluetta: psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä. Hakemuksessa on tärkeää pitää mielessä, miten sairaus vaikuttaa näihin osa-alueisiin ja miten se konkreettisesti näkyy omassa arjessa.

Hakemuksissa usein on tietty sapluuna, jota seuraamalla vastataan näihin kysymyksiin. Hakemuskaavakkeen liitteeksi voi hyvin liittää myös oman vapaamuotoisen kuvauksen omasta tilanteestaan. Sairaushistoria tuo lisäarvoa hakemukseen ja ajantasaiset lääkärin B-lausunnot ovat tärkeässä roolissa. Yleisesti ottaen lausunnon on hyvä olla enintään kuusi kuukautta vanha, mutta joissain tapauksissa voi käydä vuoden vanha lausunto. Ohjenuorana voi pitää sitä, että liittää hakemukseen kaikki ne lausunnot ja selvitykset, jotka todentavat tämänhetkistä tilannetta ja näyttävät myös keinoja, joiden avulla tilannetta on pyritty helpottamaan.

Kuntoutuksen tavoitteet selkeänä

Kuntoutukselle on tärkeää tehdä konkreettiset ja realistiset tavoitteet yhdessä lääkärin kanssa. Hyvä on myös muistaa, että oma hakemus ja lääkärin B-lausunto kulkevat käsi kädessä ja tavoitteet ovat niissä samat. Joidenkin kuntoutuksien hakemiseen täytyy tehdä lääkärin kanssa kuntoutussuunnitelma. Tähän löytyy ohjeita Neuroliiton sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Kuntoutussuunnitelman vaativiin kuntoutuksiin voi hakea ennakkopäätöstä ja päätöksen jälkeen on myös mahdollista tehdä kuntoutussuunnitelma kuntoon.

Lisäksi liitteissä ja omassa hakemuksessa on tärkeää tulla ilmi, miten kuntoutuksesta olisi itselle hyötyä ja löytyykö itseltä motivaatiota. Kerro hakemuksessa, miten kuntoutus voisi tukea työtä ja opiskelua, millainen työ voisi itselle toimia ja millaisessa ympäristössä työnteko onnistuisi.

Omien vahvuuksien esiintuominen hakemuksessa kertoo siitä, että on jotain, minkä varaan voi rakentaa. Kannattaa siis miettiä omia vahvuuksia ja sitä, mikä itseä tukisi kuntoutusjaksolla.

Kuntoutukseen hakeutuminen ehdottomasti kannattaa, vaikka tie tuntuisi mahdottomalta. Monet ovat saaneet kuntoutuksen avulla tukea työ- ja opiskeluelämässä pysymiseen. Migreeniyhdistyksen palveluoppaasta Toimijuuden tuet(avautuu uuteen ikkunaan) -osiosta löytyy lisää tietoa kuntoutuksista ja tuesta eri elämäntilanteisiin. Apua ja ohjausta sopivan kuntoutuksen löytymiseen voi saada esimerkiksi työterveydenhuollosta, omalta lääkäriltä, Kelasta, omalta työeläkelaitokselta sekä kunnan sosiaalipalveluista. Migreeniyhdistyksen väki(avautuu uuteen ikkunaan) on tukena myös hankalien mietintöjen kanssa, joten yksin ei tarvitse jäädä!

Neuvonta

Yhdessä pohdittuna asiat voivat löytää suuntaa ja mieli rauhoittua. Yksin ei tarvitse jäädä!