fbpx

Kuuleeko työnantaja?

11.3.2021

Olisiko työnantajien korkea aika miettiä, miten juuri heidän organisaatiossaan voitaisiin edesauttaa migreeniä tai vaikeaa päänsärkysairautta sairastavan työssä jaksamista ja samalla olla vähentämässä omalle organisaatiolle koituvia kustannuksia mm. sairauspoissaoloista, työterveyshuollon käynneistä, laskeneesta työtehosta? Työpaikoilla työnantajan edustajista esimies on yleisimmin henkilö, joka kohtaa nämä asiat käytännön tasolla. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan (GBD2019) migreeni oli tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työtekoa haittaava sairaus työikäisten naisten keskuudessa, 15–49-vuotiaiden ikäryhmässä, joten mistään pienestä asiasta ei suinkaan ole kyse.

Toimin itse työntekijänä julkisessa terveydenhuollossa 18 vuoden ajan ja lähes saman ajan työskentelin myös työsuojelu- ja luottamusmiestehtävissä. Itse kroonista migreeniä ja tensiopäänsärkyä sairastavana työntekijänä olen kokenut, että työnantajan on tärkeää selvittää juuri oman työpaikan migreenialtisteet yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon edustajan kanssa. Tässä yhteydessä kannattaa hyödyntää myös työsuojelutoimijoiden osaamista. Altisteita pohdittaessa on kuitenkin pidettävä mielessä koko ajan se, että migreeni on kovin yksilöllinen ja monimuotoinen neurologinen sairaus, ja kahta samanlaista migreeniä sairastavaa tuskin samalta työpaikalta löytyy. Mikä auttaa yhdellä, ei välttämättä auta toisella.

Olisiko juuri teidän työpaikallanne mahdollisuus joustoihin työajoissa, kuten liukuvaan työaikaan, etätyöhön tai mahdollisesta vuorotyöstä luopumiseen? Työaikojen yksilöllisellä joustolla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan työkykyä parantavassa ja ylläpitävässä toiminnassa.  Etätyö voi antaa mahdollisuuden työn ja työajan suunnitteluun työkykyä vastaavaksi. Myös työmatkojen poisjäännillä ja oman kodin rauhassa työskentelyllä voi olla stressiä vähentävä vaikutus. Omalla kohdallani osa-aikainen etätyö on osoittautunut parhaaksi keinoksi jatkaa työelämässä, kun vaihtoehtona alkoi olla enää täysi työkyvyttömyys. Vuorotyötä tekevällä yövuorojen poisjäämisellä saatetaan saada hyviä tuloksia aikaiseksi, koska vuorokausirytmin säännöllisyys on yksi migreenin hoidon kulmakivi. Tässäkin täytyy muistaa aina jokaisen migreeniä sairastavan yksilöllinen kokemus.

Miten työpaikallanne toteutuu hyvä ergonomia? Hankalat työasennot ja epäsopiva valaistus ovat migreeniä sairastavalle haasteellisia. Esimerkiksi istumatyötä tekevillä niska-hartiaseudun ongelmat ovat yleisiä ja niiden on katsottu vaikuttavan myös migreeniin pahentavasti. Myös valaistuksessa kannattaa hakea sopivia ratkaisuja. Kirkas ja suora valaistus ei yleensä ole kovin migreeniystävällisiä.  Pohdittaessa ergonomisten ratkaisujen kehittämisen kustannuksia, niin esimerkiksi budjetoimalla 1000 € ergonomiseen työpisteeseen voidaan saada paljon parannuksia työoloihin ja tukea migreeniä sairastavan työssäjaksamista. Jo kolmen sairauspoissaolopäivän vähennys tulee maksamaan tämän kustannuserän takaisin työnantajalle, kun EK on arvioinut yhden sairauspäivän hinnaksi keskimäärin 350 €. Työpaikoilla ergonomisia muutoksia niin kalusteiden hankinnan, kuin sijoittelunkin suhteen sekä valaistuksen suunnitteluun on tärkeää ottaa mukaan asiantuntijoita. Työfysioterapeutti, esim. kaluste- ja valaisintoimittajan edustajat, työsuojelutoimija ja tietysti työntekijä itse yhdessä työnantajan edustajan kanssa on hyvä moniammatillinen tiimi suunnitteluun.

Entä sitten erilaiset tuoksut ja hajut? Niistähän ei päästä koskaan kokonaan eroon, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan, ei edes migreenikon kohdalla. Kyse on lähinnä työpaikoilla olevista voimakkaista tuoksuista ja hajuista. Ensimmäisenä tulee mieleen työntekijöiden käyttämät tuoksut ja parfyymit, mahdollinen ulkoa tuleva tupakan ja pakokaasun haju sekä itse työssä käytettävät kemikaalit. Monilla työpaikoilla on siirrytty ns. tuoksuttoman työpaikan -statukseen ja pelkästään se tuonee helpotusta monelle muullekin, kuin migreeniä sairastavalle. Tämä muutos on kuitenkin suhteellisen helposti ja mikä tärkeintä, ilman kustannuksia tehtävissä työntekijöiden osalta siirtymällä käytäntöön, missä työntekijät eivät käytä tuoksuja, parfyymeja tai partavesiä.

Työnantajan on hyvä muistaa, että migreeniä sairastava on itse oman sairautensa asiantuntija. Jotta päästäisiin hyviin lopputuloksiin, se vaatii avointa vuoropuhelua työntekijän ja työnantajan välillä sekä työnantajan ymmärrystä migreenin vaikutuksista työhön ja työkykyyn. Ollessani työssä julkisen terveydenhuollon puolella, olin onnekas työnantajani ja lähiesimiesteni suhteen. He kulkivat mukanani läpi vaikeiden vuosien kuunnellen sekä ymmärtäen ja tekivät yhdessä minun ja työterveyshuollon kanssa tarvittavat muutokset työhöni ja työolosuhteisiin, että työkykyni ja työssäjaksamiseni olisi säilynyt hyvänä.

Migreeniä sairastavalle toistuvat poissaolot ja työtehon laskeminen voi olla henkisesti kuormittavaa. Esimerkiksi itselläni syyllisyyden tunteet, häpeä, pelko työpaikan menettämisestä ja työyhteisön mahdollinen negatiivinen suhtautuminen poissaoloihin pyörivät ajatuksissani. Tähän työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota niin esimiehen, kuin kollegoidenkin parissa. Ymmärrettäisiin migreeni monimuotoiseksi, haastavaksi neurologiseksi sairaudeksi, jota jokainen sairastaa hyvin yksilöllisesti ja erittäin harvoin se on pelkkää päänsärkyä, vaan siihen liittyy usein paljon erilaisia muita työkykyyn ja -tehoon vaikuttavia oireita.

Työnantaja/esimies:

  • kuuntele ja ymmärrä työntekijää
  • älä syyllistä sairauspoissaoloista
  • hanki tietoa migreenistä ja sen monimuotoisuudesta
  • selvitä, millä toimenpiteillä työpaikalla voidaan parantaa migreeniä sairastavan työkykyä. Jo pienillä muutoksilla saadaan aikaiseksi suuria hyötyjä
  • muista, että työntekijä on itse oman sairautensa asiantuntija
  • tue ja kannusta
  • toimi tiiviisti yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa
  • luo omalla esimerkilläsi työyhteisöön ilmapiiri, missä ymmärretään ja tuetaan toisia

Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan.