fbpx

Migreeniä sairastavien työkyvyn tukeminen on koko yhteiskunnan asia

Eduskunnan Kipu- ja migreeniryhmän vuoden 2022 ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin työelämästä. Asiantuntija-alustuksen oli pitämässä LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Minna Pihlajamäki, joka puhui migreenistä yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Migreeni on työikäisten sairaus, jonka on arvioitu kustantavan yhteiskunnalle vuosittain 400 miljoonaa euroa. Kustannukset koostuvat työntekijöiden poissaolopäivistä, työn tuottavuuden alenemisesta, vastaanottokäynneistä, sairaalajaksoista ja lääkekustannuksista.

Migreenissä korostuvat lyhyet ennakoimattomat sairauspoissaolot kuormittavat sekä työntekijää että työnantajaa. Lisäksi koko työyhteisö joutuu usein venymään äkillisten poissaolojen aiheuttaman resurssivajeen ja työvuorojen ja -tehtävien uudelleen järjestelyjen takia.

Moni migreeniä sairastava kokee jatkuvaa huonoa omaatuntoa poissaoloista ja työkavereiden pulaan jättämisestä, mikä johtaa usein siihen, että sairastava jatkaa työskentelyä myös migreenikohtauksen aikana. Sairausläsnäolo on yleistä migreeniä sairastavien keskuudessa, vaikka kohtaukseen kuuluva työtehon aleneminen, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja muistivaikeudet voivat pahimmillaan aiheuttaa työturvallisuusriskin

Monimutkaisen tilanteen taustalla selkeät syyt

Syyt työelämän haasteiden taustalla tiivistyvät kolmeen asiaan: epätietoisuus migreenistä työpaikoilla, varhaisen tuen puuttuminen ja lähes olemattomat kuntoutus- ja eläkejärjestelyt.

Tehokkain tapa estää työkyvyn heikkeneminen on varhainen tuki työnantajalta ja työterveyshuollosta. Työtehtävien, työajan ja työympäristön muokkaamisella voidaan parhaassa tapauksessa pidentää sairastavan työuraa useilla vuosilla. Kokouksessa kokemuspuheenvuoron pitänyt Marja-Leena Hiltunen oli voinut jatkaa samassa työpaikassa jopa 15 vuodella erilaisten tukitoimien ansiosta.

Varhaisen tuen saaminen vaatii kuitenkin työnantajalta ja koko työyhteisöltä ymmärrystä ja luottamusta. Valitettavasti tietämys migreenistä on monessa työpaikassa yhä vähäistä. Migreeniyhdistyksen vuonna 2020 toteuttaman työelämäkyselyn mukaan työpaikoilla ei ole riittävästi tietoa migreenistä (66 %) eikä suurimman osan vastaajista työpaikoilla ole tehty muutoksia migreenin vuoksi (85 %).

Tilanne työikäisten migreeniä sairastavien kuntoutuksen kanssa on haastava. Migreeniä sairastaville ei ole tällä hetkellä tarjolla täsmäkuntoutusta, vaikka tarve on suuri. Tilanne on vielä lannistavampi eläkejärjestelyiden kanssa. Vaikka sairastavan työ- ja toimintakyky olisi olematon, migreeni ei diagnoosina riitä työkyvyttömyyseläkkeeseen. On kohtuutonta, että toimintakykynsä menettäneeltä henkilöltä vaaditaan oman tilanteensa jatkuvaa uudelleen perustelua ja jaksamista perehtyä erilaisiin hakuprosesseihin.

Asioihin on mahdollista saada muutos

Toivoa kuitenkin on. Migreeniyhdistyksen työelämäkyselyn mukaan 86,5 % vastanneista uskaltaa puhua omasta migreenistä työpaikallaan. Myös esihenkilöillä on halu ymmärtää ja tukea migreeniä sairastavia työntekijöitään, vaikka tietotaito migreenistä olisikin vähäistä.

Rakenteelliset muutokset tarvitsevat aikaa, mutta tietoisuuden lisäämisellä ja yhteiskunnallisella vaikuttamisella asioihin on mahdollista saada muutos. Auta meitä migreeniä sairastavien etujen edistämisessä liittymällä jäseneksi. Yhdessä olemme enemmän!

Lue lisää

Migreeni ja työelämä


Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan.

Liity jäseneksi