Siirry sisältöön

Migreeniyhdistys tukee Kansalaisareenan eduskuntavaalitavoitteita

Vahvaa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta suomalainen hyvinvointi pystytään toteuttamaan kaikille yhdenvertaisesti, eteenpäin katsovasti ja planeetan rajojen sisällä. 

Olemme yli 60 muun kansalaisjärjestön kanssa tukemassa Kansalaisareena ry:n(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) eduskuntavaalitavoitteita, sillä toimintamme ei olisi mahdollista ilman aktiivista vapaaehtoistoimintaa.

Kolmas sektori on toimivan yhteiskunnan tärkeä osa, joka auttaa ennaltaehkäisemään ongelmia ja lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ilman järjestöjen ja vapaaehtoisten järjestämää toimintaa moni suomalaisista jäisi ilman tarvitsemaansa tukea. Vapaaehtoistoiminta on auttanut Suomea selviytymään 2020-luvun kriiseistä ja ylläpitämään toivoa vaikeiden aikojen keskellä. 

Vahvaa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta suomalainen hyvinvointi pystytään toteuttamaan kaikille yhdenvertaisesti, eteenpäin katsovasti ja planeetan rajojen sisällä. 

Kansalaisareenan vaatimat toimenpiteet seuraavan hallitusohjelmaan ovat:

  1. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tulee olla riittävää, pitkäjänteistä ja siiloja purkavaa.
    • Riittävä rahoitus auttaa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttää saavuttamaan täyden potentiaalinsa yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisijänä, luottamuksen rakentajana ja yhteiskunnan uudistamisen lähteenä. 
    • Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja vakaata, jotta avustuksensaajat voivat ennakoida tulevaisuuden mahdollisuuksia ja hyödyntää toiminnan potentiaalia täysimääräisesti. 
    • Rahoituksen rakenteen ja tason on mahdollistettava järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentän riippumattomuus. Rahoituksen rakennetta tulee kehittää niin, että se ei estä eri sektorien ja toimialojen yhteistyötä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. 
    • Järjestöillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet varainhankintaan, ja sitä tulee tukea koulutuksella ja lisäresursseilla. Valtionavustusten tulee tukea varainhankinnan käynnistämistä erityisesti hyväksymällä varainhankinnasta koituvia kustannuksia. 
  2. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaaminen on huomioitava julkishallinnossa. 
    • Päättävissä elimissä on oltava mukana kattava järjestöjen edustus (huomioiden esimerkiksi vähemmistöt ja alueellisuus), joka koostuu pienistä yhdistyksistä valtakunnallisiin järjestöihin. 
    • Aitoa vuoropuhelua järjestöjen edustajien kanssa on lisättävä kaikissa päätöksenteon ja sen valmistelun yhteyksissä. 
    • Julkisen sektorin tulee hyödyntää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaamista myös palveluita kehitettäessä.  
  3. Kansalais- ja demokratiataitoja on kasvatettava läpi oppijan koulutuspolun. 
    • Oppijan koko polulla – varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkea-asteella sekä myös aikuisopetuksessa – tulee lisätä mahdollisuuksia perehtyä vapaaehtoistoiminnan kautta saatavaan osallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 
    • Myös kotoutujan polulla on tuotava esiin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, jotta uudet suomalaiset löytävät tapoja osallistua ja vaikuttaa.