Siirry sisältöön

Miksi päätä särkee – vaaran merkit

Päänsärky on hyvin yleinen vaiva ja voi johtua monesta eri syystä. Päänsärkyä aiheuttavia sairauksia on kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa yli 150. Tuskin kukaan välttyy siltä elämänsä aikana. Lähestulkoon aina päänsärky johtuu sellaisesta syystä, joka ei tapa tai vammauta.

Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela toteaa, että kipu toimii varoittimena. Pään alueella on useita kipuherkkiä alueita ja rakenteita. Särky voi olla peräisin hyvin erilaisista seikoista esimerkiksi lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta.

Päänsäryt voidaan jakaa kahteen ryhmään: primaariset päänsäryt ja sekundaariset päänsäryt. Primaaripäänsäryllä tarkoitetaan migreeniä, tensio- eli jännityspäänsärkyä sekä esimerkiksi sarjoittaista päänsärkyä.

– Primaaripäänsärky johtuu osin geeneistä, osin nuoruuden kehityksestä ja osa tämän hetken ulkoisista tekijöistä, Kallela kuvailee. Se on ikään kuin päänsärkytaipumus, joka meillä kaikilla on. Osalla enemmän ja osalla vähemmän.

Sekundaaripäänsäryt sen sijaan liittyvät esimerkiksi tulehdustauteihin tai päähän kohdistuneeseen iskuun, eli niillä on selkeämmin jokin ulkoinen syy. Osa on ehdottomasti henkeä uhkaavia, kuten aivoverenkiertohäiriö tai aivokasvain.

Mikko Kallela toteaa, että syyn löytyminen sekundaariseen päänsärkyyn on tärkeää.

– Jos hoitaa primaaripäänsäryn lääkkeillä sekundaarista, niin lopputulos ei ole hyvä.

Lääkärin näkökulmasta katsottuna diagnoosin tekeminen on Kallelan mukaan hyvinkin suoraviivaista. Jos neurologinen status on normaali, niin silloin todennäköisesti on kyse primaaripäänsärystä. Kun lääkärin tutkimuksessa todetaan poikkeavaisuuksia, kyseessä voi olla sekundaarinen päänsärky. Erityisesti silloin, jos mukana on tiettyjä vaaranmerkkejä.

– Päänsäryn luonteella tai kuvailulla on joskus vaikeaa päästä perille siitä, onko se hyvänlaatuista vai pahanlaatuista. Hyvä särky muistuttaa pahaa särkyä, ja vaaran merkkien avulla niitä voi erotella toisistaan.

Vaaranmerkkejä

Silloin kun päänsärky sopii lukinkalvonalaiseen särkyyn tai kipuun (SAV-vuoto) eli päänsärky alkaa hyvin äkillisesti, on hakeuduttava välittömästi hoitoon eli hätänumeroon soitto on ensimmäinen toimenpide.

Mikko Kallela esittelee muistisäännön,”the first, worst or very fast”. Elämän ensimmäinen särky on aina vähän jännittävä asia, koska ei tiedetä, onko taipumusta migreeniin. Elämän kovin särky on aina vaaran merkki, koska yleensä migreeni- ja tensiopotilailla särky on hyvin usein samanlaista. Ne ovat lieviä, osa kovia, mutta koettu aikaisemmin.

Very fast tarkoittaa sitä, että usein kova kipu saavuttaa maksiminsa sekunneissa tai ainakin minuuteissa. Migreenihän kerää voimaa parin kolmen tunnin aikana ja sitten saavuttaa maksiminsa. Usein SAV voi alkaa kollapsilla eli särky on niin kovaa, että voi pudota polvilleen tai menettää tajuntansa, Kallela kuvailee.

Myös kohonnut aivopaine aiheuttaa päänsärkyä. Aivopaine nousee, jos esimerkiksi aivokasvain vie tilaa kallon sisällä. Kun aivopaine kohoaa, lisääntyy särky päivästä tai viikosta toiseen. Mikko Kallela kertoo, että hyvin usein tähän liittyy myös pahoinvointia ja oksentelua.

– Tätä jonkin verran sotkee se, että noin puolet migreeniä sairastavista oksentaa. Mutta, kun oksenteluun lisäksi on muita oireita, kuten näkökenttä puutoksia tai kaksoiskuvia (silmien liikkumisvaikeuksia), on syytä hakeutua tutkimuksiin.

Päänsärky voi liittyä myös aivokalvontulehdukseen. Esimerkiksi kuumeessa päänsärkyä on muutenkin, mutta jos yleiskunto laskee nopeasti, ja on ihomuutoksia ja niskajäykkyyttä, niin on syytä epäillä aivokalvontulehdusta.

Mikko Kallela muistuttaa, että valtaosa päänsärystä on hyvänlaatuista eli se sopii migreenin tai tensiopäänsäryn kriteereihin. Tietyt vaaranmerkit kannattaa tuntea. Silloin voi usein päätellä, ettei vaaranmerkkejä esiinny ja voidaan keskittyä itse päänsäryn hoitoon.

Vaaranmerkit, jotka pitää mielessä

  • Jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy:
    • Hermoston oireita
    • Tajunnanhäiriöitä
    • Yleistilan heikkemistä
    • Sitkeää oksentelua
    • Niskajäykkyyttä
    • Korkeaa kuumetta
  • Jos potilaalla on perussairaus tai lääkitys, joka tekee päänsärystä erityisen vaarallista (esim. syöpä, immuunipuutos (HIV), veren ohennuslääkitys).

Herttakaisa Kettunen

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä 1/2021, joka on yhdistyksen jäsenlehti. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi