fbpx

Miten irtautua työstressistä?

Työstressi ja -uupumus, ne kutsumattomat kanssakulkijat. Pieni ajatuskin töistä voi joskus aiheuttaa vyöryn ajatuksissa ja saada aikaan myös kehoon hyvin epämukavan olon. Kuinka irrottaa ajatus töistä? Miten stressiä voisi hallita työpäivän jälkeen? Miten tähän voisi itse vaikuttaa?

Monelle migreenistä kärsivälle stressinhallinta on elämänhallintataidoista yksi tärkeimmistä. Stressi ja uupumus aiheuttavat hyvin monelle muun muassa huolta, unettomuutta ja henkistä kuormitusta. Tässä onkin jo monta migreenille altistavaa tekijää ja tähän pitäisi päästä puuttumaan. Työstressin aiheuttama mylly pitäisi saada katkaistua tai edes hieman rauhoittumaan.

Omia keinoja työstä irtautumiseen ja palautumiseen on hyvä etsiä. Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla -artikkelissa (Kinnunen, Feldt, Korpela, Mauna & Sianoja, 2017) tulee ilmi neljä työstä palautumisen keinoa. Näitä ovat psykologinen irrottautuminen työstä, rentoutuminen, taidonhallintakokemukset sekä kontrolli vapaa-ajalla. Nämä neljä keinoa yhdistettynä ovat tutkitusti osittaneet hyvää onnistumista työstä palautumiseen ja hyvä palautuminen taas vähentää töiden vatvomista vapaa-ajalla ja uupumusta.

Psykologinen irrottautuminen on henkisen ja fyysisen tason irtautumista työstä. Tämä voisi toimia käytännössä esimerkiksi siten, että työpuhelinta tai muita töihin liittyviä asioita ei katsoisi enää työpäivän jälkeen. Kaikissa töissä tämä ei ole yksinkertaista, mutta selkeä rajaaminen voi helpottaa irtautumista.

Rentoutuminen on alhaista ponnistelua vapaa-ajalla niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tätä voi toteuttaa erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla ja esimerkiksi Oiva-harjoitukset tukevat mielenhyvinvoinnissa ja auttavat rentoutumaan. Itselle sopivia rentoutumisen menetelmiä on hyvä etsiä, ja ne voivat olla vaikka luonnossa liikkumista, kirjan lukemista tai yhteyttä ystäviin.

Taidonhallinnankokemukset vapaa-ajalla ovat myös tärkeitä. Näitä voi tulla uuden taidon opettelusta ja haasteen selättämisestä. Saavutettu hallinta on kokemusta siitä, että minä onnistun ja kelpaan kyllä. Kokemus voi tulla hyvin pienistäkin asioista.

Kontrolli omasta arjesta ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla työssä ja vapaa-ajalla todella kontrolloitua ja ajoitettua. Ihminen tarvitsee kuitenkin jonkin verran kokemusta siitä, että saa päättää omasta ajankäytöstään. Kontrollin voi ottaa pienistäkin asioista, esimerkiksi sängyn petaaminen aamulla. Taidonhallinnankokemukset ja kontrolli palauttavat voimavaroja, mitkä ovat ehkä työpäivän aikana huvenneet.

Suuri kuormitus ja uupumus taas vaikuttavat näihin neljään negatiivisesti, eikä niiden ylläpitäminen välttämättä enää onnistu. Tässä kohtaa on hyvä jo miettiä, olisiko työterveyshuollon puoleen kääntymiseen aihetta tai saisiko muualta tukea. Myös Migreeniyhdistyksen tiimi on valmiina auttamaan tilanteista eteenpäin ja pohtimaan yhdessä ratkaisuja. Omaan uupumukseen ja stressiin on hyvä tarttua jo varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäiseviä keinoja miettiä. Ihminen kestää pieniä aikoja stressaavampia tilanteita, mutta niiden pitkittyessä keho ja mieli viimeistään hälyttävät sen liiallisuudesta.

Tarkoituksenmukaista ei ole se, että työstä palautumisesta otettaisiin toista stressitaakkaa itselle. Pienestä on hyvä lähteä ja tavoitteet on hyvä asettaa armollisen realistisesti. Mihin nyt voisin tarttua ja vaikuttaa? Mitä oikeasti nyt tarvitsen tai mihin pystyn?

 

Teksti: Sari Viitasaari

Lähteet:

Kinnunen, U., Feldt, T., Korpela, K., Mauna, S. & Sianoja, M. 2017. Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla. PSYKOLOGIA 52, 4. Viitattu 1.7.2020. https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/kinnunen_ym_psykologia_2017.pdf


Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan.

Liity jäseneksi