Miten terveydenhoitajan tulisi kohdata migreenipotilaita vastaanotolla?

Terveydenhoitajilla on tärkeä rooli migreenipotilaiden hoidossa ja tukemisessa. Tässä artikkelissa käsitellään terveydenhoitajan näkökulmasta keskeisiä toimintatapoja migreenipotilaiden kohtaamisessa vastaanotolla. Artikkeli on tehty osana terveydenhoitajakoulutuksen kehittämistehtävää ja siihen sisältyy myös informatiivinen posteri.

Migreeniä sairastavan oikeudet

Migreeni on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa päänsärkykohtauksia ja siihen voi liittyä myös oksentelua, pahoinvointia, näköhäiriöitä, sekä valo- että ääniherkkyyttä (Atula, 2024). Migreeniä sairastava potilas on sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja käyttävä asiakas. Laki potilaan oikeuksista ja asemasta on olennainen oikeusturvan instrumentti jokaisen potilaan kannalta. Jokaisella potilaalla on oikeus ilman syrjintää saada terveydentilansa edellyttämää laadukasta sairaan- sekä terveydenhoitoa. Suomen perustuslain 731/1999 toisen luvun artiklat turvaavat mm. yhdenvertaisuuden (6§) oikeusturvan (21§) sekä yksityiselämän suojan (10§) myös terveydenhuollon asiakkaille.

Migreeniä sairastavan potilaan myönteinen kohtaaminen

Potilaan kohtaaminen on inhimillistä vuorovaikutusta, ja siihen kuuluu samanlaisia vuorovaikutuksen ilmiöitä kuin ihmisten kohtaamisiin yleensä. Meillä jokaisella on erilainen tapa olla vuorovaikutuksessa, eivätkä vuorovaikutuksessa vaikuta niinkään sanomiset tai tekemiset vaan asenne, joka määrittää miten toisen ihmisen kohtaamme. Kaikilla on mahdollisuus kehittyä vuorovaikutustaidoissaan sekä mahdollista oppia uutta aiemmista vuorovaikutustilanteista. Täytyy myös muistaa, että asiakastyötä säätelee myös institutionaaliset ja yhteiskunnalliset rakenteet. Ammattialoilla on arvostettu sitä, että ammattilainen tuntee oman alansa. Tätä kutsutaan substanssiosaamiseksi. Substanssi tarkoittaa ainetta, asiasisältöä ja ainesta. Sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisen kohdalla substanssiosaaminen sisältää tietoa alan työmenetelmistä, lainsäädännöstä, sekä työtä ohjaavista teorioista ja käsitteistä (Mönkkönen, 2018). Esimerkiksi terveydenhoitajan tulee ymmärtää sairauden ja sen hoitoon liittyviä syy-yhteyksiä, tuntea hoidollisia menetelmiä, sekä hallita hoitotyön keskeiset teoriat. Asiantuntemus ammattilaisena lisää potilaan luottamusta.

Terveydenhoitajan rooli migreenipotilaan kohtaamisessa

Terveydenhoitajan on tärkeää osata kuuntelemisen taito. Kuulluksi tuleminen puolestaan tarkoittaa sitä, että puhuja kokee, että hänen sanomansa on otettu vastaan. Hyvä kuuntelija on ymmärtänyt potilaan sanojen lisäksi myös hänen tarkoitustaan ja kokemustaan. (Seppänen, 2021) Potilaan tulee kokea, että häntä arvostetaan ihmisenä ja hänen näkökulmallaan on merkitystä. Terveydenhoitaja voi vastaanotolla hyödyntää aktiivista kuuntelua. Sillä tarkoitetaan, että kuuntelija tarkistaa onko ymmärtänyt toisen kertoman oikein. Aktiivinen kuuntelija osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja pyrkii näkemään asiat hänen näkökulmastaan. Terveydenhoitaja voi vastaanotolla sortua vähättelyyn ja toisen kokemuksen sivuuttamiseen: ”Kyllä se siitä helpottaa. No huomenna on uusi päivä.” Terveydenhoitajan tulisi puolestaan vastaanotolla innostaa ja kannustaa potilasta puhumaan: ” Tiedän, että sinun migreenikohtauksesi on vähentynyt muutamaan kertaan kuukaudessa. Mistä sinulle on ollut apua?”

Terveydenhoitajan tulee ottaa potilas mukaan päätöksentekoon, joka osaltaan auttaa potilasta sitoutumaan hoitoon. Kun potilas ajattelee, että hänellä on vaikuttamismahdollisuuksia, sitoutuu hän hoitoon paremmin. Pienet välitavoitteet luovat potilaalle onnistumisen tunteen, joka sitouttaa ja motivoi jatkamaan hoitoa.

Potilasohjauksessa korostuu yksilöllisyys

Päätavoitteena on, että terveydenhoitaja voi antaa sellaista ohjausta, joka antaa potilaalle valmiudet pyrkiä toteuttamaan hoitoa itsenäisesti. Tärkeää on ottaa huomioon jokaisen potilaan yksilöllisyys, sillä valitettavasti yksi kaava ei toimi kaikille. Erilaiset potilaat kokevat sairauden vaikutukset elämäänsä hyvin erilaisilla tavoilla ja tällöin terveydenhoitajalla tulee olla erilaisia näkökulmia kohdata potilaita. Parhaimmillaan kohtaamiset potilaiden kanssa tuovat kokemuksen myötä hoitajille lisää työvälineitä panostaa laadukkaaseen hoitoon. Tärkeää on muistaa, että migreeni voi ilmetä hyvin eri tavoin ihmisillä ja vaikuttaa myös arkeen moninaisesti. Avainasemassa onkin kokonaisvaltainen kohtaaminen sekä sen tärkeys.

Migreenin kanssa eläminen – rajoitusten sijaan ratkaisuja

”Poista migreeniä aiheuttavia asioita elämästäsi” on luultavasti lause, jonka moni migreeniä sairastava on joskus saattanut kuulla. Myös itse olen kuullut tämän terveydenhuollon ammattilaisen sanomana. Tämä ei minusta tuntunut kovin hyödylliseltä, sillä en halua sairaudestani huolimatta rajoittaa elämääni. Koen, että nykyään migreeniä aiheuttavia asioita ylikorostetaan ja se on minusta erittäin negatiivistä. Maailmassa on paljon asioita, jotka voivat aiheuttaa migreenikohtauksia, eikä elämää täydy vältellä jatkuvasti. Ongelmien sijaan pitäisi keskittyä näiden asioiden hallintaan ja hoitoon, sekä samalla löytää ratkaisuja ongelmien sijasta.

Lopuksi

Potilailla on oikeus saada syrjimätöntä ja laadukasta hoitoa, ja terveydenhoitajien tehtävänä on varmistaa, että he tulevat kohdatuksi arvostavasti sekä yksilöllisesti. Vuorovaikutustaidot, kuten aktiivinen kuuntelu ja potilaan huomioiminen päätöksenteossa, edistävät hoitoon sitoutumista, jonka myötä ne myös parantavat hoitotuloksia. Migreenipotilaan kohtaamisessa terveydenhoitajalta vaaditaan asiantuntevaa ja empaattista otetta, jossa korostuvat kuunteleminen, ymmärrys sekä yksilöllinen ohjaus. Potilaalle on tärkeää, että häntä ei vähätellä, vaan hänen kokemuksensa huomioidaan osana yksilöllistä hoidon suunnittelua. Sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään migreenin aiheuttajien välttämiseen, tulisi huomio kiinnittää sairauden hallintaan ja hoitoratkaisujen löytämiseen. Laadukas potilasohjaus tukee potilaan itsenäistä hoitoa, sitouttaa hoitoon ja parantaa myös elämänlaatua!

Lähteet

Atula, S. (2024). Migreeni. Viitattu 20.3.2025.  Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047(siirryt toiseen palveluun)

Hermandez, J., Molina, E., Rodriguez, A., Woodford, S., Nguyen, A., Parker, Grace., Lucke-Wold, Brandon. (2024). Headache Disorders: Differentiating Primary and Secondary Etiologies. J. Integr. Neurosci. Noudettu 10.3.2025. Saatavissa  https://doi.org/10.31083/j.jin2302043(siirryt toiseen palveluun)

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 1992. Finlex. Viitattu 10.3.2025 Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785(siirryt toiseen palveluun)

Migreeni. Duodecim. Käypä hoito. Viitattu 10.3.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi36050(siirryt toiseen palveluun)

Mönkkönen, K., Gaudeamus oy & Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä: Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. [Helsinki]: Gaudeamus.

Seppänen, M. 2021. Tunnetaidot voimavarana: Opas sosiaali- ja terveysalalle. PS-kustannus.

Oikeuslähteet

Suomen perustuslaki 731/1999. Finlex. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731(siirryt toiseen palveluun)