Siirry sisältöön

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on äärimmäisen kivulias päänsärkysairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta 15 000 henkilöä. Sairaus on yleisempää miehillä.

Ruutupainen mies katsoo olan yli kameraan.

Sarjoittainen päänsärky on äärimmäisen kivulias päänsärkysairaus. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa. Kipukohtaukset paikallistuvat aina vain toiselle puolelle päätä. Kipu on voimakkainta silmässä, sen takana tai ympärillä ja se voi heijastua ohimolle, leukaan, ylähampaisiin tai kaulalle. Kohtaukset ilmaantuvat varoittamatta, kerran tai jopa 8 kertaa vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät 2 tunnin kuluttua nukahtamisesta. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan.

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia

Sarjoittaisen päänsäryn usein käytettyjä rinnakkaisnimiä ovat Cluster headache ja Hortonin neuralgia.

Sarjoittaisen päänsäryn yleisyys ja periytyvyys

Sarjoittainen päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta Suomessa potilaita arvioidaan olevan noin 15 000.

Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 30 – 40 ikävuoden välillä, ja on miehillä yleisempi kuin naisilla (noin 70 % tapauksista esiintyy miehillä). Naisilla sarjoittainen päänsärky peittyy usein migreenin alle ja vaikuttaa siltä, että migreenin oireet ovat muuntuneet. Tästä syystä naisilla oikean diagnoosin löytyminen voi pitkittyä. Sarjoittaista päänsärkyä voi esiintyä myös lapsilla.

Alttius sarjoittaiseen päänsärkyyn voi periytyä, mutta sairauden alkamiseen tarvitaan geenien lisäksi myös ulkoisia altistavia tekijöitä.

Noin 5 – 20 %:lla potilaista esiintyy sarjoittaista päänsärkyä suvussa. Monilla suvun jäsenillä voi esiintyä myös migreeniä ja noin 15 %:lla on sekä sarjoittainen päänsärky että migreeni.

Sarjoittaisen päänsäryn oireet

Sarjoittaisessa päänsäryssä kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa. Kipukohtaukset paikallistuvat aina vain toiselle puolelle päätä. Kipu on voimakkainta silmässä, sen takana tai ympärillä ja se voi heijastua ohimolle, leukaan, ylähampaisiin tai kaulalle. Kohtaukset ilmaantuvat varoittamatta, kerran tai jopa 8 kertaa vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät 2 tunnin kuluttua nukahtamisesta. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan.

Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen, kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin kuin tulikuuma hiilihanko. En voi olla paikallani. Joskus kävelen edestakaisin, joskus istun tuolissa ja keinun eteen ja taakse.

Sarjoittaisen päänsäryn diagnostiset kriteerit ovat:

Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oirekuva on epätyypillinen tai lääkkeiden teho ei ole riittävä.

Episodinen sarjoittainen päänsärky

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipukohtauksia tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, esimerkiksi joko syksyllä tai keväällä. Sarjaa seuraa yleensä useamman kuukauden oireeton vaihe eli remissio. Joillakin sarjoja on tiheämmin, toisilla ei edes joka vuosi.

Kipu kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin. Kipuhuippu saavutetaan tavallisesti 15 minuutissa. Kohtaukset alkavat äkillisesti. Joskus niitä edeltää ennakko-oireena kipu kolmoishermon alueella (leuassa, poskessa tai otsassa). Ne myös loppuvat nopeasti jättäen jälkeensä väsymyksen. Usein kipu alkaa yöllä REM-unen (unennäkövaihe) aikana.

Päänsärkykohtauksille ja sarjoille on ominaista säännöllisyys. Kipu toistuu usein samaan kellonaikaan ja sarja samaan vuodenaikaan. Usein kipu myös toistuu samalla puolella päätä sarjasta toiseen, mutta yksittäistapauksissa kipu voi myös vaihtaa puolta sarjojen välillä.

Krooninen sarjoittainen päänsärky

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä oireeton vaihe ei ilmaannu yli vuoteen tai sen kesto on alle kuukauden pituinen. Noin joka kymmenes sarjoittainen päänsärky kroonistuu. Erityisesti kroonisessa muodossa on merkittävää kipukohtausten välillä esiintyvä taustakipu, jonka hoito voi olla vaikeaa.

Sarjoittaisen päänsäryn hoito

Sarjoittaiseen päänsärkyyn ei ole täsmälääkitystä. Sairautta hoidetaan useilla erilaisilla lääkkeillä, joiden vaikutus on yksilöllinen. Usein lääkitys on monen eri lääkkeen yhdistelmä. Parhaiten toimiva lääkitys löytyy kokeilemalla. Kohtaushoito katkaisee akuutin kivun. Estohoidolla pyritään ennakolta hillitsemään kohtauksia ja lievittämään kipua. Kun sarja on saatu rauhoittumaan, estolääkitys puretaan vähitellen.

Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa, joten lääkäriin on syytä hakeutua heti. Käsikauppasärkylääkkeet eivät ehdi pysäyttää kohtausta. Mitä nopeammin hoidot saadaan alkuun, sitä helpompi jaksosta todennäköisesti tulee. Episodisessa säryssä tulevaan jaksoon on hyvä varautua jo etukäteen siten, että auttavat hoidot ovat heti jakson alkaessa saatavilla.

Useimmilla lääkehoidot tehoavat sarjoihin riittävästi mahdollistaen työssä käynnin sarjan aikana tai töihin paluun lyhyen sairausloman jälkeen. Jos päänsärky kroonistuu, hoito asettaa enemmän haasteita. Sen vuoksi uusi sairaus ja sen hoito täytyy ottaa tehokkaasti haltuun.

Kohtauslääkkeillä on annosylärajasuositus, jota tulee noudattaa lääkärin ohjeiden mukaan. Estolääkkeiden teho voi vaihdella eri ihmisten välillä ja samallakin ihmisellä sairauden eri vaiheissa.

Kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä

  • Happi: lääkkeellinen 100 % happi 7-15l/min, 15 min ajan
  • Triptaanit: sumatriptaani 6 mg, pistetään itse ihon alle
  • Sumatriptaani-nenäsumute 20 mg
  • Tsolmitriptaani-nenäsuihke 5 mg

Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytettäviä lääkkeitä

  • Kortisoni: alkaen 60-80 mg/vrk 1-2 viikkoa alenevin annoksin
  • Puudute (bupivakaiini-metyyliprednisoloni): okkipitaalihermon (takaraivohermon) puudutukseen

Koko särkyjakson ajan käytettäviä estolääkkeitä

  • Verapamiili (verenpainelääke, kalsiumkanavan salpaaja) alkaen 240-720 mg/vrk
  • Litium 300–900 mg/vrk
  • Natriumvalproaatti (epilepsialääke) 600–1800 mg/vrk
  • Topiramaatti (epilepsialääke) 100–200 mg/vrk
  • Gabapentiini (epilepsialääke) 1200–3600 mg/vrk
  • Baklofeeni (spastisuuden hoitoon käytetty lääke) 15–30 mg/vrk
  • Melatoniini (lievä unilääke) 5-10 mg iltaisin
  • Edellisten yhdistelmät

Neurokirurgiset hoidot

  • Okkipitaalihermon stimulaattori
  • Sfenopalatiiniganglion stimulaattori

Itsehoidot

  • D-vitamiini
  • Tauriini (energiajuomat)
  • Lakritsajuuri
  • Kahvi

Happihoito

Lääkkeellinen happi nostaa veren happimäärää ja saa verisuonet supistumaan. Happihoidon toteuttamiseen tarvitaan happipullo tai nestemäisen hapen säiliö ja tiivis happimaski. Happea hengitetään kasvomaskin läpi 7–15 litraa minuutissa 15–20 minuutin ajan. Usein kipu helpottaa jo 5–7 minuutin happihengityksen aikana.

Lääkärin määräyksen mukaan käytetty happi ei aiheuta sivuvaikutuksia ja sitä voi käyttää myös raskaana ollessa ja imetyksen aikana. Hoidolla ei ole vuorokautista annosylärajaa.

Lue lisää happihoidon saamisesta Sarjoittaisen päänsäryn esitteestä:

Mikä aiheuttaa sarjoittaisen päänsäryn?

Sarjoittaisen päänsäryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä.

Aktiivisia ovat myös ne aivojen osat, jotka vaikuttavat sydämen rytmiin ja verenpaineeseen. Kortisolin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara, ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esim. kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.

Mikä laukaisee kivun?

Jaksojen välissä voi elää normaalia elämää. Kun jakso on aluillaan, laukaiseviin tekijöihin pitää taas kiinnittää huomiota.

Laukaisevia tekijöitä eli triggereitä ovat jakson aikana esim. alkoholi ja liuotinaineet, hajuvedet sekä verisuonia laajentavat aineet kuten nitroglyseriini (”nitro”) ja sildenafiili (Viagra). Joskus myös päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus ja ilmanpaineen muutokset esim. vuoristossa tai lentomatkan aikana voivat toimia triggereinä. Monet sarjoittaista päänsärkyä sairastavat tupakoivat, mutta sitä ei varmuudella tiedetä, onko tupakoinnilla ja sarjoittaisella päänsäryllä syy-seuraussuhdetta. Ei ole näyttöä siitä, että päänsärkykohtaukset lakkaavat, jos tupakointi lopetetaan.

Migreeniyhdistyksen Sarjoittainen päänsärky -​​esite tarjoaa kattavasti tietoa Hortonin neuralgian erityispiirteistä sekä sen lääkkeellisistä ja lääkkeettömistä hoitokeinoista

Lataa esitteen pdf-​​versio maksutta tai tilaa meiltä painettu esite! Tilausohjeet Esitteet-​​sivulla.(avautuu uuteen ikkunaan)

Lue lisää

Sarjoittainen päänsärky – Duodecim Terveyskirjasto(siirryt toiseen palveluun)

Jatkuvapaansarky.fi: tietoa sarjoittaisesta päänsärystä(siirryt toiseen palveluun)