fbpx

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa. Kipuun liittyy kivun puoleisen silmän punoitusta ja vetistystä sekä saman puoleisen sieraimen tukkoisuutta ja eritystä.

Säryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä. Kortisolihormonin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esimerkiksi kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.

– Sarjoittaisen päänsäryn eli Hortonin neuralgian esiintyvyyttä ei ole tutkittu toistaiseksi Suomessa, kertoo dosentti Aki Hietaharju Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta. Hänen mukaansa potilaiden määrä vaihtelee välillä 5000–15000.

Kansainvälisissä tutkimuksissa esiintyvyysluvut vaihtelevat hyvin paljon riippuen siitä, kuinka tarkkaan tutkimukset on tehty, ja mitä menetelmiä on käytetty.

Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 30–40 ikävuoden välillä. Sitä voi esiintyä myös lapsilla, mutta noin 70 prosenttia tapauksista esiintyy miehillä. Aki Hietaharju kertoo, että vaikka miehillä on enemmän sarjoittaista päänsärkyä kuin naisilla, eroavaisuuksia on, riippuen oireiden alkamisiästä.

– Jos sarjoittainen päänsärky alkaa 20–49-vuotiaana, on episodittaisessa sarjoittaisessa päänsäryssä miesten ja naisten suhde 7.2:1 ja kroonisessa 11:1. Jos se alkaa yli 50-vuotiaana, sukupuolten välinen ero on pienempi. Episodisessa miesten ja naisten suhde on yli 50-vuotiailla enää 2.3:1 ja sen kroonisessa muodossa 0.6:1 eli se on hieman yleisempi naisilla.

Hietaharju myös toteaa, että eri vuosikausina tehtyjä tutkimuksia vertailtaessa on todettu, että miesten ja naisten välinen ero on muuttumassa siten, että naisten määrä on nousussa.

– Tässä on ajateltu olevan taustalla muutos naisten elintavoissa, kuten tupakoinnin ja alkoholin käytön lisääntymisessä, mutta se jää spekulaatioksi. Muutoin miesten ylimäärää on selitetty sukupuolihormonien säätelyn muutoksilla ja ympäristötekijöillä. Toisin kuin migreenissä, sarjoittaisen päänsäryn yhteyttä estrogeenihormoniin, ehkäisypillereiden käyttöön, hormonikorvaushoitoihin, kuukautiskiertoon tai vaihdevuosiin ei ole voitu osoittaa.

Vaikka tupakoivia Horton-potilaita näyttää olevan enemmän epidemiologisten tutkimusten mukaan, Hietaharju kertoo, että alkoholi näyttää kuitenkin provosoivan kohtauksia sarjan aikana enemmän kuin tupakointi.

–Tupakoinnin ja sarjoittaisen päänsäryn välillä ei näyttäisi tuoreempien tutkimusten mukaan olevan syy-yhteyttä eli tupakointi ei aiheuta sarjoittaista päänsärkyä. Vuonna 2013 julkaistun italialaisen tutkimuksen mukaan tupakoinnin lopettaminen ei myöskään näyttäisi valitettavasti parantavan Hortonia, Hietaharju toteaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin osoitettu, että tupakoivilla potilailla on vaikea-asteisempi Horton kuin tupakoimattomilla.

– Miksi näin on, en osaa sanoa. Taustalla voi olla tupakan sisältämä hiilimonoksidi eli häkä, joka on voimakas verisuonten supistaja. Myös nikotiini supistaa verisuonia.

Sarjoittaiseen päänsärkyyn ei ole täsmälääkitystä. Sairautta hoidetaan useilla erilaisilla lääkkeillä, joiden vaikutus on yksilöllinen. Usein lääkitys on monen eri lääkkeen yhdistelmä ja parhaiten toimiva lääkitys löytyy kokeilemalla. Kohtaushoito katkaisee akuutin kivun. Kohtausta hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä, jotka annostellaan suun kautta, ihonalaisina pistoksina tai nenäsumutteena. Joillakin kohtauksiin auttaa vain 100-prosenttisen hapen hengittäminen, jolloin kotiin pitää hankkia oma laite.

Estohoidolla pyritään ennakolta hillitsemään kohtauksia ja lievittämään kipua. Kortisoni voi katkaista särkyjakson nopeasti, mutta lääkityksen loputtua säryt alkavat helposti uudelleen. Muita estolääkevaihtoehtoja ovat rytmihäiriöiden ja angina pectoriksen hoidossa käytetty verapamiili, litium ja jotkin epilepsialääkkeet, kuten natriumvalproaatti ja topiramaatti. Kun sarja on saatu rauhoittumaan, estolääkitys puretaan vähitellen.

Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa, joten lääkäriin on syytä hakeutua heti. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet eivät ole tehokkaita kohtauksen hoidossa.

Erityisesti kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä on merkittävä osa potilaista hyötynyt okkipitaalihermon stimulaatiosta. Neurokirurgi asentaa elektrodin takaraivolle ihon alle. Lisäksi asennetaan akku rintakehälle, pakaraan tai vatsalle. Toisena stimulaation kohteena on käytetty sfenopalatiinigangliot.

–  Kyseisen hoidon arvioidaan estävän paikallisesti parasympaattisen hermoston aktivaatiota. Hoitoa voidaan harkita, jos merkittävää psykososiaalista haittaa aiheuttavat Horton-säryt ovat jatkuneet yli 2 vuotta ilman kuukautta pidempää taukoa lääkehoitoyrityksistä huolimatta. Stimulaattori asennetaan poskiontelon taakse yleisanestesiassa suun kautta ikenen alueelle tehdyn viillon kautta, Hietaharju kuvailee.

Sarjoittaisen päänsäryn lajit

  1. Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, joko syksyllä tai keväällä. Kohtausten taajuus vaihtelee: niitä voi olla vain joka toinen päivä tai jopa 8 kohtausta päivässä. Sarjaa seuraa usean kuukauden tai jopa vuosien tauko.
  2. Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes episodittainen päänsärky kroonistuu.

 

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä 1/2020. Aura-lehti on Migreeniyhdistyksen jäsenetu. Liittymällä jäseneksi saat lehden ja yhdistyksen muut jäsenedut käyttöösi!


Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan.

Migreeniviikko 2021