Työ­pai­kan migree­nial­tis­teet

Stres­si vai­kut­taa migree­niin al­tis­ta­va­na te­ki­jä­nä en­nak­koon, sen ai­ka­na ja sen jäl­keen. Stres­saa­vis­sa ti­lan­teis­sa koh­taus on usein voi­mak­kaam­pi kuin yleen­sä. Stres­sin lau­kea­mi­nen ai­heut­taa usein migree­ni­koh­tauk­sen – kii­rei­sen ja stres­saa­van vai­heen jäl­keen on hyvin tyy­pil­lis­tä saada migree­ni­koh­taus. Mo­nel­la en­sim­mäi­nen vapaa-​ tai lo­ma­päi­vä kuluu migree­nis­sä. On hyvä sel­vit­tää stres­sin ai­heut­ta­jia ja poh­tia työn kuor­mit­ta­vuut­ta lä­hie­si­mie­hen kans­sa ja esi­mer­kik­si työ­ter­veys­huol­los­sa sekä työ­pai­kal­la ja etsiä sa­mal­la kei­no­ja stres­sin­hal­lin­taan ja ren­tou­tu­mi­seen.

Kiire vai­kut­taa eri ih­mi­siin eri ta­val­la. Toi­set saa­vat siitä tar­moa, mutta toi­set taas stres­saan­tu­vat ja jät­tä­vät tau­ko­ja pi­tä­mät­tä, ruo­kai­lun vä­liin ei­vät­kä huo­leh­di esi­mer­kik­si juo­mi­sis­ta. Stres­sin vält­tä­mi­sek­si ja oman hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si on hyvä ai­ka­tau­lut­taa töitä ja kes­kus­tel­la työn kii­rei­syy­des­tä esi­mie­hen kans­sa.

Työ­pai­kan er­go­no­mian suun­nit­te­lul­la py­ri­tään ke­hit­tä­mään työtä ja työ­olo­suh­tei­ta. Niska-​hartiaseudun jän­ni­tys­ti­lat ai­heut­ta­vat pään­sär­kyä ja al­tis­ta­vat migree­nil­le. Huono työ­asen­to voi joh­tua mm. ka­lus­tuk­ses­ta, va­lais­tuk­ses­ta, tot­tu­muk­ses­ta tai työ­vä­li­nei­den epä­so­pi­vas­ta mi­toi­tuk­ses­ta. Näyt­tö­päät­teen si­jain­tiin, näy­tön sää­töi­hin ja er­go­no­mi­aan on tär­ke­ää kiin­nit­tää huo­mio­ta, ja näis­tä on hyvä kes­kus­tel­la myös työ­ter­veys­huol­los­sa sekä työ­pai­kal­la.

Melu tai hä­li­nä saat­ta­vat ai­heut­taa migree­nioi­rei­ta, minkä takia avo­kont­to­reis­sa työs­ken­te­ly al­tis­taa migree­nil­le. Melun, eri­lais­ten taus­ta­ää­nien ja myös pu­heen­so­ri­nan ai­heut­ta­ma hä­li­nä vai­keut­taa kes­kit­ty­mis­tä, mikä koe­taan stres­saa­va­na. Kes­kit­ty­mis­ky­vyt­tö­myys, muis­tiin pai­na­mi­sen on­gel­mat ja siitä seu­raa­va stres­saan­tu­mi­nen ovat usein al­tis­ta­vi­na te­ki­jöi­nä migree­ni­koh­tauk­sel­le. Kes­kit­ty­mis­tä voi häi­ri­tä eri läh­teis­tä tu­le­va, osin huo­maa­ma­ton­kin ääni. Jos­kus ma­ta­lat ää­ni­taa­juu­det huo­maa vasta, kun on aivan hil­jais­ta. Korva ei kuule kaik­kia taa­juuk­sia, mutta ne saat­ta­vat vai­kut­taa pit­kä­ai­kai­sen al­tis­tuk­sen kaut­ta her­mos­ton toi­min­taan.

Huono si­säil­ma voi olla syynä tois­tu­viin pään­sär­kyi­hin ja migree­ni­koh­tauk­siin. Ih­mi­nen viih­tyy ti­las­sa, jossa läm­pö­ti­la tun­tuu miel­lyt­tä­väl­tä. Liian kor­kea tai ma­ta­la läm­pö­ti­la sekä veto voi­vat myös lau­kais­ta migree­ni­koh­tauk­sen. Huo­non si­säil­man syi­den sel­vit­te­ly, asiak­kaan tun­te­mus­ten ja oi­rei­lun kar­toi­tus on tar­peel­lis­ta.

Liian kir­kas, liian hä­mä­rä ja eten­kin häi­käi­sy ovat mo­nel­le koh­tauk­sia ai­heut­ta­via te­ki­jöi­tä. Lois­te­put­ket ovat usein eri­tyi­sen on­gel­mal­li­sia migree­niä sai­ras­ta­vil­le. Sää­det­tä­vä koh­de­va­lais­tus ja yl­hääl­tä tu­le­va, ha­jau­tu­va valo on suo­si­tel­ta­vin vaih­toeh­to. Häi­käi­syn es­tä­mi­nen ei usein­kaan vaadi isoja in­ves­toin­te­ja, joten asian edis­tä­mi­nen on erit­täin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta.

Työn luon­tees­ta riip­puen tau­ko­ja voi itse sään­nös­tel­lä, mutta jois­sain työ­teh­tä­vis­sä tau­ko­ja voi olla han­ka­la pitää. Kun työtä on vai­kea tauot­taa, se ai­heut­taa kii­ret­tä ja stres­siä, ve­ren­so­ke­rin las­kua ja nes­te­va­jaus­ta, jotka kaik­ki lau­kai­se­vat migree­ni­koh­tauk­sia.

Epä­sään­nöl­li­nen rytmi, val­vo­mi­nen ja vuo­ro­työ al­tis­ta­vat migree­nil­le. Työ­nan­ta­jan ja migree­niä sai­ras­ta­van on syytä kes­kus­tel­la eri­lai­sis­ta jous­to­mah­dol­li­suuk­sis­ta ja vuo­ro­työn jär­jes­te­lyis­tä. Jois­sain ta­pauk­sis­sa alan­vaih­to voi olla tar­peen.