Siirry sisältöön

Hormonaalinen migreeni

Naishormonitasojen vaihtelu elämän aikana altistaa migreenille. Voimakkaimmat kohtaukset liittyvät hormonaalisiin muutoksiin kuukautisten ja raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Hormonaalisella migreenillä tarkoitetaan naishormonien tasojen vaihtelusta johtuvaa migreeniä. Migreenissä tapahtuu yleensä muutoksia raskausaikana, kuukautiskierron aikana, vaihdevuosina sekä niitä edeltävinä vuosina.

Naishormoneista erityisesti estrogeenilla on vaikutuksia migreenikohtausten voimakkuuteen ja esiintyvyyteen. Raskauden alkuvaiheessa, kuukautiskierron alkuvaiheessa ja hormonikorvaushoidon aikana estrogeenipitoisuus suurenee, mikä lisää alttiutta aurallisille migreenikohtauksille. Sen sijaan synnytyksen jälkeen, ovulaation jälkeen kuukautiskierron loppuvaiheessa ja menopaussissa estrogeenipitoisuus pienentyy, jolloin esiintyy useimmiten auraton migreenikohtaus.

Kuukautismigreeni

Kuukautismigreeni määritellään aurattomaksi migreeniksi, jonka alkamisajankohta vaihtelee kuukautisten ensimmäisestä vuotopäivästä kaksi vuorokautta taakse- tai eteenpäin. Käytännössä tiedetään, että kuukautisten aikana esiintyvät migreenikohtaukset ovat hankalimmin hoidettavia: kohtaushoito kipu- ja täsmälääkkeillä voi osoittautua tehottomaksi, vaikka se muina aikoina onnistuisikin. Kipu on voimakas ja kohtaus pitkittyy.

Yli puolella migreeniä sairastavista naisista kuukautiset laukaisevat kohtauksen. Useimmilla migreenikohtauksia on myös muissa kuukautiskierron vaiheissa, mutta noin 10% potee pelkästään kuukautismigreeniä.

Todennäköisimpänä ja tärkeimpänä kuukautismigreenin laukaisevana tekijänä pidetään estrogeenitason laskua kuukautiskierron luteaalivaiheen lopussa ja kuukautisten aikana. Estrogeenitason laskun ohella hormonaalisen migreenin syyksi arvellaan kohdun limakalvosta vapautuvia prostaglandiineja, joiden synty liittyy elimistön tulehdusreaktioihin. Prostaglandiinit säätelevät myös kipuaistimuksen kulkua ääreishermostosta keskushermostoon.

Lisäksi kuukautisiin ja migreenin liittyvät stressi, kertyvä unen puute, lihasjännitysoireet ja veren sokeritason heittely saattavat vaikuttaa asiaan. Migreeniin liittyy yksilöllisiä piirteitä kivussa ja muutoksia kipua aistivissa aivorakenteissa.

Kuukautismigreenin hoito

Kuukautismigreenin pahimmillaan vuorokausia kestävä särky ja työkyvyn heikkeneminen tai menetys vaatii tehokasta hoitoa. Estohoidon tavoitteena on estää kivun alkaminen tai uusiutuminen kuukautisten aikana ja kohtaushoidolla pyritään katkaisemaan jo alkanut särky.

Kohtaushoito

Kohtaushoidon periaatteena on, että lääkettä otetaan tarpeeksi suuri annos heti, kun päänsärky on tunnistettu migreeniksi. Kohtauslääkkeenä käytetään mm. tulehduskipulääkettä tai kipulääkettä, joka toimii prostaglandiiniestäjänä. Toinen vaihtoehto on migreenin täsmälääkkeen eli triptaanin käyttö. Näiden lääkkeiden yhteiskäyttö ja lääkitykseen lisättävä pahoinvointilääke on usein tarpeellista. Migreenilääkityksestä on sovittava hoitavan lääkärin kanssa.

Estohoito

Estohoito aloitetaan 1–2 päivää ennen odotettua särkyä ja se jatkuu 3–5 vuorokautta. Estohoidon vaihtoehtoja ovat tulehduskipulääkkeet, triptaanit tai hormonivalmisteet.

Tulehduskipulääkettä annostellaan kahdesta neljään kertaan päivässä, erillisesti sovitun ohjeen mukaan. Tulehduskipulääkkeen etuna ovat kuukautiskipujen lievitys ja vuodon väheneminen. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä voivat rajoittaa allergiat, ruoansulatuskanavan oireet tai epäedulliset yhteisvaikutukset verenpaineeseen ja veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden kanssa.

Pitkävaikutteisimpia triptaaneja, nara-ja frovatriptaania (vaikutusajat 6 ja 26 tuntia), on käytetty myös kuukautismigreenin estossa. Uudempaa tutkimustietoa on pitkävaikutteisimmasta frovatriptaanista, joka on osoittautunut sekä tehokkaaksi, hyvin siedetyksi että turvalliseksi.

Päivittäin käytettävien migreenin estolääkkeiden, kuten beetasalpaajien, epilepsialääkkeiden ja kipukynnystä nostavien mielialalääkkeiden käyttö ei ole mielekästä, jos sairastaa ainoastaan kuukautismigreeniä: käytännössä tiedetään päivittäisen estolääkityksen vähentävän merkittävästi muita migreenejä kuin kuukautismigreeniä, joka jää yleensä viimeiseksi hoitohaasteeksi.

Hormonaaliset hoitokeinot

Normaalissa ja säännöllisessä kuukautiskierrossa estrogeenilisän käyttö joko laastarin tai geelin muodossa estää estrogeenitason laskun kierron loppuvaiheessa. Hoitoaika on lyhyt, viikon pituinen, ja alkaa 3 vuorokautta ennen odotettua vuodon alkua. Koska estrogeenin käyttöön liittyy rajoituksia, on hoidosta päätettävä gynekologin vastaanotolla.

Ehkäisytabletit estävät munasolun irtoamista (ovulaatiota) ja niiden käyttöön liittyy tasainen estrogeenipitoisuus, joka joissain tapauksissa voi lievittää kuukautismigreeniä. Levonorgestreeliä sisältävä hormonikierukka saattaa olla etenkin synnyttäneelle migreenipotilaalle sopiva ehkäisymenetelmä, jonka lisäeduiksi on mainittu vuotojen niukkeneminen ja kuukautiskipujen väheneminen.

Keltarauhashormonin käytöllä tai kohdun poistolla ei ole vaikutusta kuukautismigreeniin.

Migreeni ja raskaus

On täysin yksilöllistä, miten migreeni käyttäytyy raskauden edetessä; joillakin se helpottaa, mutta joillakin se voi myös pahentua. Jos mahdollista, jo raskautta suunniteltaessa olisi hyvä miettiä yhdessä lääkärin kanssa migreenin hoitoa raskauden ja imetyksen aikana.

Kohtaushoito raskauden aikana

Migreenikohtauksen ensisijainen lääkehoito raskauden aikana on parasetamoli. Parasetamoli on käyttökelpoinen kaikissa raskauden vaiheissa kohtauksen hoitoon käytettynä samoin annoksin kuin ennen raskautta.

Tulehduskipulääkkeistä esimerkiksi ibuprofeenia tai diklofenaakkia voi käyttää lyhytaikaisesti 1. ja 2. raskauskolmanneksen aikana kohtauksen hoitoon, jos parasetamolista ei ole apua. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee välttää 28. raskausviikolta eteenpäin.

Täsmälääkkeiden käyttö

Migreenin täsmälääkkeiden käytön pitäisi raskauden aikana olla satunnaista, ja se tulisi rajata tilanteisiin, joissa edellä mainitut lääkkeet eivät tehoa. Täsmälääkkeistä sumatriptaanista on kertynyt kohtalaisen paljon raskauden aikaista kokemusta ilman viitettä erityisistä haitoista, mutta tutkimukset eivät ole osoittaneet usein toistuvan käytön turvallisuutta. Täsmälääkkeiden käytöstä raskauden aikana on hyvä aina keskustella lääkärin kanssa.

Estohoito

Estohoitoa voidaan harkita, jos kohtauksia esiintyy kerran viikossa tai tiheämmin. Raskauden aikana estolääkityksenä käytetään yleensä beetasalpaaja-​ryhmän lääkkeitä (metoprololi tai propranololi). Pitkään käytössä olleista ”vanhan polven” masennuslääkkeistä amitriptyliini tai nortriptyliini ovat myös käyttökelpoisia raskauden aikana.

Älä käytä epilepsialääkkeitä tai ergotamiinia sisältäviä valmisteita migreenin estohoitoon raskauden aikana. Verenpainelääkkeistä reniini-​angiotensiinijärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä ei saa käyttää raskauden aikana.

Biologisten estolääkkeiden (erenumabi, eptinetsumabi, fremanetsumabi ja galkanetsumabi) käytöstä ei ole vielä tarpeeksi tietoa raskauden aikana, minkä takia niitä ei tule käyttää raskaana ollessa. Mikäli mahdollista, niiden käyttö tulisi myös lopettaa puoli vuotta ennen raskauden yrittämistä.

Lääkehoito imetyksen aikana

Imetyksen aikana parasetamolin, ibuprofeiinin ja ketoprofeiinin käyttö on turvallista. Täsmälääkkeistä ensisijainen vaihtoehto on sumatriptaani. Uusin tutkimustieto viittaa siihen, että myös eletriptaani, ritsatriptaani ja tsolmitriptaani erittyvät maitoon vain vähän, eikä kohtauksen hoitoon käytetty lääke ole este imetykselle. Asia kannattaa kuitenkin aina varmistaa lääkäriltä.

Neuvontaa hedelmällisyyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavista lääkkeistä antaa teratologinen tietopalvelu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) puhelimitse numerosta 09 471 76500, chatin välityksellä sekä yhteydenottolomakkeen kautta.

Migreeni ja vaihdevuodet

Vaihdevuosien jälkeen useimmilla migreeni lievittyy tai kohtaukset loppuvat kokonaan, sillä kuukausittainen estrogeenitason vaihtelu jää pois. Esivaihdevuosien aikana tapahtuva estrogeenitason vaihtelu voi kuitenkin pahentaa tai muuttaa migreeniä.

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito on periaatteessa turvallista migreeniä sairastavalle. Korvaushoidossa suositellaan käytettäväksi matala-annoksista ja tasaisesti imeytyvää geeli- tai laastarilääkemuotoa, koska hormonikorvaushoito voi pahentaa migreeniä. Sopiva hormonikorvaushoito lievittää vaihdevuosioireita, kohottaa unen laatua ja mielialaa.

Migreeni vaihdevuosien aikana

Migreeniyhdistys järjesti helmikuussa 2020 Migreeni vaihdevuosien aikana -yleisöluennon Tampereella yhteistyössä MenoNaiset ry:n kanssa. Neurologi Marja-Liisa Sumelahden luento keräsi salin lähes täyteen kuulijoita.