Siirry sisältöön

Uusi ICD-11 -diagnoosiluokitus auttaa kohdentamaan terveydenhuollon resursseja

Eduskunnan Kipu- ja migreeniryhmässä käsiteltiin uutta ICD-11 -diagnoosiluokitusta.

Eurooppalaisen puhelinhaastattelututkimuksen mukaan 19 % aikuista kärsi vähintään kuusi kuukautta kestäneestä kivusta. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 % aikuisista oli kokenut vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua; päivittäisen kroonisen kivun esiintyvyys oli 14 %.

Krooninen kipu on kallis kansansairaus. Se on yleisimpiä työkyvyttömyyden aiheuttajia. Kelan korvaamia kipulääkkeitä pelkästään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin myytiin vuonna 2021 100 miljoonalla eurolla määrättiin 1,3 miljoonalle henkilölle. Migreenilääkkeitä myytiin 28 miljoonalla eurolla. Migreenilääkkeiden myynti kasvoi 11 %.

Nykyisessä kirjausjärjestelmässä eniten arkea haittaavaa asiaa, eli kipua, ei kirjata siten, että potilaan tilannetta tai hoidon tuloksellisuutta voisi seurata. Nykyisen kirjausjärjestelmän ongelma on myös, ettei se tunnista kaikkia kiputiloja nykyisen tieteellisen mallin mukaisesti. Esimerkiksi akuutti ja krooninen kipu vaativat erilaista hoitoa. Usein myös asiakkaan sairaus kuten esimerkiksi migreeni tai nivelrikko ei sinänsä kokonaan parane. Hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella voidaan kuitenkin päästä tilanteeseen, jossa kivun tuoma haitta vähenee merkittävästi.

THL valmistelee parhaillaan uuden ICD-11 -koodiston käyttöönottoa Suomessa. ”Uusi luokitus tunnistaa vihdoinkin kivun omana diagnoosinaan. Tämä on ollut meidänkin tavoitteemme. Erityisen hienoa on, että uudessa luokituksessa voi lisätä lisäkoodeja, joilla voi kuvata sitä, miten kipu näkyy potilaan elämässä. Tämä on merkittävä uudistus esimerkiksi lausuntoihin Kelaa varten.” kertoo Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

Eduskunnan Kipu- ja migreeniryhmä käsitteli uutta ICD-11 koodijärjestelmää 18.9. pidetyssä kokouksessa. Ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) korostaa luokituksen yhteiskunnallista merkitystä: ”Tällä hetkellä kipu selittää 40 % terveyskeskuskäynneistä. Tämä edistää terveydenhuoltopalvelujen kehittämistä ja digitalisointia ja varmistaa, että potilaiden tarpeet ja oikeudet otetaan asianmukaisesti huomioon”.

”ICD-11 kipukoodiston jalkautus ei tapahdu itsestään. Näen, että siinä me järjestöt voimme olla tukemassa ja järjestämässä koulutuksia ammattilaisille” toteaa Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen.

Potilasjärjestöjä on tärkeää kuulla asiaan liittyen. Eduskunnan Kipu- ja migreeniverkosto seuraa ICD-11 -koodiston jalkautusta.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Inka Hopsu

Sirpa Hietaranta, toiminnanjohtaja,
Suomen Migreeniyhdistys

Kirjoitettu yhdessä Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n kanssa.