Vuorotyössä migreeniä sairastavana

30-vuotiaan Kristian Takkulan migreeni on kroonistunut iän myötä. Lähihoitajana työskentelevä Kristian tekee vuorotyötä, mutta säännöllinen työ- ja unirytmi sekä lääkkeettömät hoitokeinot auttavat pitämään migreenin aisoissa.

Kristian

Olen sairastunut migreeniin 9-vuotiaana. Koulussa minulla oli päänsärkyä, mikä yltyi koulukyytitakseissa pahoinvoinniksi ja siitä oksenteluksi. Todennäköisesti nestetasapaino ja muut ärsykkeet aivoissa olivat migreenin takana. Migreeni diagnosoitiin minulla melko pian ja iän myötä sairaus on kroonistunut.

Kärsin aurallisesti migreenistä, jonka oireina ovat mm. silmäkulmien säryt, kasvojen tai jalkojen puutumisoireet, oksentelu ja särky, joka tuntuu pään lisäksi vatsan alueella. Yleensä kohtaukset tulevat yllättäen, mutta toisinaan osaan tunnistaa milloin migreeni iskee päälle. Pahinta on töiden aikana ja aamulla, kun työvuoro olisi alkamassa.

Työskentelen lähihoitajana kotihoidossa Helsingin kaupungilla. Olen aina tehnyt vuorotyötä ja työskennellyt ihmisten parissa. Ennen hoitajan hommia työskentelin ravintola-alalla eli kiire on minulle tuttua, vaikka ei sovikaan migreeniä sairastavalle.

Migreenikohtauksen tullessa koitan hakeutua nopeasti pötkölle sänkyyn ja pimeään huoneeseen. Välillä joudun juoksemaan vessaan oksentelemaan, minkä jälkeen palaan takaisin sänkyyn. Kohtauksen aikana päässä on kova jyskytys. Nämä migreenikohtaukset kestävät yleensä jokusen tunnin, minkä jälkeen vielä nukun muutaman tunnin. Pään alue ja niska-hartiaseudun lihakset kipeytyvät kohtauksen aikana ja pää on niin kipeä sekä väsynyt migreenikohtauksesta, etten ole työkykyinen muutamaan päivään.

On ollut tilanteita, että kohtaus on ollut niin raju, etten ole pärjännyt kotona olevilla lääkkeillä vaan olen hakeutunut päivystykseen soittamalla ambulanssin paikalle. Päivystyksessä kohtaus on saatu katkaistua tiputuksen avulla. Kohtauksen aikana kivut ovat niin kovat, että tuntuu kuin pää räjähtäisi, kun veri ei pääse kiertämään. Myös verenpaine on korkealla, koska kivut ja itse kohtaus nostaa paineet korkealle.

Minulla on käytössä kaksi estolääkettä sekä yksi kohtauslääke. Lisäksi jos on pienikin päänsärky, otan heti ison annoksen ibuprofeenia, koska jos en ota särkylääkettä ajoissa, siitä alkaa helposti migreeni. Käytän myös kipugeelejä niska-hartiaseudulle, koska lihakset menevät helposti jumiin kohtauksen aikana ja ylähartian seutu on muutenkin koetuksella työpäivinä, kun kannan asiakaskäynnillä työreppua.

Työelämässä on ollut migreenin kanssa haasteita etenkin hoitotyössä. Minulla oli eniten migreenikohtauksia vuosina 2020–2022, jolloin koronarokotteet ja kasvomaskien käyttö lisäsivät kohtauksia. Myös kiire ja stressi töissä vaikutti asiaan. Siirryin kotihoitoon vuoden 2021 elokuussa, missä työarki on ollut kuormittavampaa elimistölle.

Migreenikohtauksia on auttanut pitämään aisoissa säännöllinen työ- ja unirytmi sekä liikunnan harrastaminen kohtuudella noin 2–3 kertaa viikossa. Lisäksi käyn hierottavana kerran kuussa, välillä akupunktiossa ja nyt olen aloittanut vyöhyketerapian, josta on parhain apu. Lääkkeettömät hoitomuodot auttavat minulla parhaiten.

Nykyinen esihenkilöni on ollut tukena ja antanut minulle sairauslomaa sen ihmeitä selittämättä. Olen ennen pelännyt soittaa töihin, kun olen joutunut taas olemaan pois migreenin takia. Toiset esihenkilöt ovat vastanneet eri lailla, mutta olen silloin ajatellut, että tämä henkilö ei tajua mistä sairaudesta on kyse. Enää en ole pelännyt soittaa tämän takia töihin, koska tiedän itse, etten ole työkykyinen. Lisäksi koen, että sairaus muuttaa ihmistä, minkä myötä katsoo asioita elämässä eri kantilta.

Migreeni on monivaltainen neurologinen sairaus, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään. Olen opetellut tämän aikana hengitysharjoituksia ja kokeillut erilaisia hoitomuotoja kuten verikuppausta, joka on hyväksi verenkierrolle. Lisäksi olen liittynyt Migreeniyhdistyksen vapaaehtoiseksi ja jäseneksi, koska haluan antaa toisille vertaistukea ja saada sitä myös itse.

Tänä päivänä työhyvinvointi on tärkeää oman ja meidän kaikkien jaksamisen takia. Työt ovat kiireisiä ja niistä tehdään hirveää suorittamista, joten on tärkeää, että työntekijä saa tukea työelämässä. Alaisia pitäisi kuunnella työvuorojen suhteen, toteuttaa työntekijöiden vapaatoiveita sekä tukea heitä liikunta- ja kulttuuriseteleillä, jotta työtä jaksettaisiin tehdä paremmin. Työtiimille tulisi myös järjestää erilaisia virkistyspäiviä, jotta jaksamme tukea toisiamme töissä ja ratkoa pulmia kiireen ja haasteiden keskellä. Panostusta työhyvinvointiin tarvitaan kaikissa työpaikoissa, sillä ihmiset eivät muuten jaksa.

Lähipiirini ja tuttavat ympärilläni ovat saaneet paljon nähdä ja kuulla mitä migreeni saa aikaan. Osa heistäkin sairastaa migreeniä. He ovat tukenani ja enempää ei voi pyytää.

Kivut migreenikohtauksien aikana ovat niin kovat, että välillä sanon ääneen ”Jos tämä sairaus ei tapa minua nii mikä sitten?”. Musta huumorini toimii aina välillä, sillä saan siitä lisää taistelutahtoa.

Työterveydessä huvittavinta lääkäreissä on, että toiset ymmärtävät sairauden kulun ja toiset eivät. Kerran sanoin lääkärille, että sinulla ei taida olla mitään hajua tästä migreenistä, mitä sairastan ja joka on kroonistunut iän myötä. Lääkäri vastaa minulle, etten tiedäkään. Siinä tilanteessa kerroin sairaudesta ja siitä, mitä se aiheuttaa ihmiselle. Sanoin, että jokainen meistä on yksilö ja jokaiselle toimii eri hoitomuodot.