Migreeniä sairastavalla voi olla monenlaisia huolia työttömäksi jäämisessä. Ymmärretäänkö migreenin vaikutuksia työkykyyn ja saako töitä sairauden tuomista rajoitteista huolimatta? Täytyykö ottaa vastaan sellainen työ, mihin ei pysty? TE-palvelut antavat asiakkailleen yksilöllistä tukea ja apua on tarjolla myös työttömälle työnhakijalle.
Kaakkois-Suomen TE-palveluiden työkykykoordinaattori Emilia Reijonen kertoo, että työkykyyn vaikuttavien sairauksien osalta asiakkaiden tilanteita tilannetta tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Erilaiset sairaudet ja oireet vaikuttavat eri tavoin eri ammatteihin ja työtehtäviin.
– Jotkut sairaudet voivat aiheuttaa tarpeen siirtyä kokonaan uudelle alalle tai uuteen työhön. Joissain sairauksissa työkyvyn alenemaa voi olla perusteltua kompensoida osatyökykyisen palkkatuen avulla.
– Joskus käytetään työkokeilua sen varmistamiseksi, soveltuuko työpaikka ja työtehtävä työnhakijalle.
Reijonen muistuttaa, että TE-palveluissa tarvitaan lähtökohtaisesti ajantasaista ja todenmukaista tietoa asiakkaiden työ- ja toimintakyvystä.
– Tällöin pystytään sopimaan jatkoasioimisesta ja tarvittavista palveluista siten, että ne vastaavat asiakkaan todellista palvelutarvetta.
Jos terveydentilaa on tarvetta selvitellä tarkemmin, TE-palvelut ohjaavat asiakkaan työttömien terveystarkastukseen. Tarkastuksessa arvioidaan ja tuetaan terveyttä, kartoitetaan työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutustarpeita. Tarvittaessa asiakas jatko-ohjataan muihin julkisiin terveyspalveluihin.
– Toisinaan on mahdollisuus hankkia työkyvyn tutkimuksia ja arviointeja TE-palveluiden kautta, mutta oman alueen käytännöt kannattaa selvittää, Reijonen kertoo.
Asiakkailla voi kuitenkin olla jo valmiiksi tiedossa diagnoosi ja tämänhetkinen työkyky, kun he tulevat TE-palveluiden asiakkaiksi, joten lisäselvityksiä ei välttämättä tarvita.
– Tällöin varmistetaan, että asiakkaan hoito- ja kuntoutuspalvelut ovat ajan tasalla, ja sen jälkeen mietitään yhdessä, miten diagnoosi vaikuttaa työllistymissuunnitelmaan. Onko jotain rajoitteita, joita sairaus aiheuttaa haettaviin ammatteihin? Onko tekijöitä, joita olisi syytä huomioida esimerkiksi koulutuksia mietittäessä? Millä palveluilla asiakas tulisi parhaiten autetuksi?
Jos asiakkaan työkyvystä ei ole täyttä selvyyttä, TE-palvelut voivat Reijosen mukaan järjestää työkokeilua sen selvittämiseksi, miltä tilanne näyttää todellisessa työympäristössä ja -tehtävissä.
– Esimerkiksi kahden kuukauden mittaisella työkokeilulla saadaan jo huomattavasti tietoa työkyvyn rajoitteista ja mahdollisista haasteista, mutta myös vahvuuksista ja kyvyistä, joita jokaisella on.
– Kysymys kannattaa kääntää niin, että minkälaista työkykyä ihmisellä on jäljellä? Minkälaisiin tehtäviin hän rajoitteistaan huolimatta soveltuu, ja minkälaisia töitä kykenee tekemään? Minkälaisia vahvuuksia hänellä on rajoitteistaan huolimatta?
Jos asiakkaalla on oikeus lakisääteisiin ammatillisen kuntoutuksen palveluihin joko Kelasta tai työeläkelaitoksesta, TE-palveluista ohjataan näiden ensisijaisten palveluiden piiriin.
Työtön työnhakija on työnhakuvelvollinen eli hänen tulee hakea pääsääntöisesti neljää työmahdollisuutta joka kuukausi. Työnhakuvelvoitteen lukumäärää voidaan muokata tietyin edellytyksin.
– Jos arvioidaan, ettei asiakkaan työllistymissuunnitelmassa määritetyn tarkastelujakson aikana ole haettavissa neljää sellaista työtä, jotka soveltuisivat hänelle työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen sekä työkyvyn huomioiden, voidaan työnhakuvelvoitteen määrää alentaa.
Reijonen muistuttaa, että alentamisen perusteet tulee aina kirjata selkeästi näkyviin työllistymissuunnitelmaan.
Toisinaan Reijoselle tulee vastaan tilanne, jossa asiakkaan sairaus asettaa työkyvylle ja näin ollen myös työnhaulle rajoitteita, mutta asiakasta ei kuitenkaan voida katsoa täysin työkyvyttömäksi.
– Tällöin tilannetta täytyy pohtia ja harkita, minkä verran sairaus vaikuttaa työmahdollisuuksiin ja työnhakuvelvoitteen lukumäärän mahdolliseen alentamiseen.
– Miten sairaus vaikuttaa juuri tässä suunnitelmassa, tämän työnhakujakson aikana ja tämän nimenomaisen työnhakijan mahdollisuuksiin koulutuksen, osaamisen ja työkokemuksen näkökulmasta?
Jos työnhakija on lääketieteellisen selvityksen mukaan työkyvytön työkokemustaan ja koulutustaan vastaavaan työhön, voidaan Reijosen mukaan työnhakuvelvoite jättää asettamatta.
Kun migreenikohtaus estää työnteon, opiskelun tai työllistymispalveluissa olon, haetaan sairauslomaa. Työttömänä työnhakijana on kuitenkin syytä huomioida muutama asia.
TE-palvelut eivät pääsääntöisesti ohjaa asiakkaitaan hakeutumaan lyhyiden sairauspoissaolojen vuoksi sairauslomalle muutamaa tilannetta lukuun ottamatta.
– Jos asiakas siirtää TE-palveluiden kanssa sovittua aikavarausta migreenikohtauksen vuoksi, häneltä mahdollisesti pyydetään poisjäänniltä sairauslomatodistus. Etenkin, jos jättää saapumatta aikavaraukselle eikä tästä ilmoita, asia etenee kirjalliseen työttömyysturvakäsittelyyn. Asiakkaalle on eduksi, jos hänellä on esittää sairauslomatodistus poisjäännin ajalta.
Reijosen mukaan TE-palveluilla on myös tiettyjä palveluita, kuten työolosuhteiden järjestelytuki ja palkkatuki, joita perustellaan osatyökykyisyydellä. Tällöin tarvitaan tuore tai ajantasainen lääkärinlausunto tai vastaava.
– Mutta muutoin olisi terveydenhuollon resurssien tuhlaamista pyytää asiakasta hakeutumaan terveysasemalle saadakseen sairauslomaa lyhyiden työkyvyttömyysjaksojen vuoksi.
Tiedossa kuitenkin on, että migreenikohtaus aiheuttaa eri ihmisille eriasteisia ja -pituisia oireita.
– Jos voimakkaita, normaalia elämää rajoittavia oireita on huomattavan usein, saattaa olla järkevää todentaa asiaa esimerkiksi siten, että asiakas pyytää terveydenhuoltoa arvioimaan työkykyä myös lyhyiden, mutta usein toistuvien työkyvyttömyysjaksojen aikana.
Reijonen painottaa, että kirjoitetut sairauslomapäivät ja erityisesti maksetut sairauspäivärahapäivät jäävät järjestelmiin, ja niiden avulla voidaan arvioida jatkossa mahdollisia kuntoutustarpeita.
– Sairauspäivärahakertymät eivät näy TE-palveluille, mutta tarvittaessa teemme yhteistyötä esimerkiksi Kelan kanssa.
Reijonen kertoo, että TE-palveluista saatava ammatinvalinnanohjaus eli ammatinvalintapsykologin palvelu sopii erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa joutuu pohtimaan jatkosuunnitelmia terveydentilan asettamien rajoitteiden valossa.
– Ammatinvalintapsykologilta saatava ohjaus ja tuki saattaa avata silmiä sellaisille mahdollisuuksille, joita ei itselle olisi tullut mieleen. TE-palveluissa on usein myös työkykykoordinaattoreita. Lisäksi nuorille tarkoitetuista Ohjaamoista on saatavilla asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa.
Tuetun työllistymisen asiakastyössä painottuu yksilöllinen tuki, eri palveluiden yhteensovittaminen, sekä yhteistyö eri tahojen kanssa.
Yksittäisistä palveluista Reijonen nostaa esille työ- ja koulutuskokeilun lisäksi valmennuspalvelut, joista on saatavilla asiantuntevaa ja yksilöllistä tukea työnhakuun ja urasuunnitelmien kirkastamiseen.
– Sairauden aiheuttamia rajoitteita ei kannata piilotella, vaan nostaa ne keskusteluun. Tilanteeseen katsotaan kaikista järkevämpiä tukikeinoja, mutta myös käännetään katsetta kohti omaa työllistymispolkua, Reijonen päättää.
Sari Viitasaari
Kuntoutuskoordinaattori
sari.viitasaari@migreeni.org
Artikkeli julkaistu Aura-jäsenlehdessä 1/2023. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi.
Palveluoppaaseen on koottu laajasti tietoa eri palveluista ja tuen muodoista, joista voi olla migreeniä sairastaville apua. Migreeni on yksilöllinen ja samoin ovat myös tuentarpeet. Opas on tehty helpottamaan itselle sopivan avun ja tukimuotojen löytymistä.
Yhdessä pohdittuna asiat voivat löytää suuntaa ja mieli rauhoittua. Yksin ei tarvitse jäädä!