Migreeni vaihdevuosien aikana

Migreeniyhdistys järjesti helmikuussa 2020 Migreeni vaihdevuosien aikana -yleisöluennon Tampereella yhteistyössä MenoNaiset ry:n kanssa. Neurologi Marja-Liisa Sumelahden luento keräsi salin lähes täyteen kuulijoita.

Migreeniin ja menopaussiin liittyy paljon moninaisia ja yksilöllisiä oireita. Naisen elämä voi olla melkoista vuoristorataa. Tukea tarvitaan varsinkin vaikeissa migreeni- ja menopaussioireissa.

– Potilasjärjestöt ja vertaistuki ovat lääkärin näkökulmasta arvokas lisä potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa, sanoo neurologi Marja-Liisa Sumelahti.

Migreeni vaikuttaa elämänlaatuun

Migreeni on elämää kuormittava sairaus.

Sumelahti kertoi luennolla muutama vuosi sitten teetetystä tutkimuksesta, johon haastateltiin 345 suomalaista henkilöä, joilla oli vähintään neljä migreenikohtausta kuukaudessa. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa sairaala- ja lääkäripalveluiden sekä lääkkeiden käyttöä. Tutkimuksessa selvitettiin, suomalaisen, migreenistä kärsivän henkilön elämänlaatua ja kuormitustekijöitä tänä päivänä.

– Kyselyssä ilmeni, että noin kuudella kymmenestä naisesta migreenikohtauksen kivun voimakkuus on 8 asteikolla 1–10. Kohtaukset kestävät vuorokauden tai kauemmin, ja työpoissaoloja on keskimäärin kaksi päivää kuukaudesta.

Tutkimuksessa kuusi henkilöä kymmenestä kertoi toimintakykynsä olevan huono migreenikohtauksen aikana, kun vain kaksi kymmenestä kuvaili itseään toimintakykyiseksi.

Sumelahden kokemuksen mukaan migreeniä sairastava ei yleensä jää pois töistä migreenin takia. Töissä sinnitellään usein huonokuntoisena ja toimintakyky alentuneena ja joissain työtehtävissä rästityöt jäävät ylitöiksi, kun toimintakyky on palautunut.

Aivot kivussa, kipu aivoissa

Kehon eri alueilla syntynyt kipuaistimus tunnistetaan ja paikallistetaan lopulta aivokuoren tuntoalueella. Aivojen syvemmissä osissa aivoalueet, joiden toiminta muuttuu masennuksessa ja ahdistuksessa, käsittelevät myös kipuaistimusta. Aivojen ratayhteydet mahdollistavat erilaisia oireita kipupotilailla ja aivot mahdollistavat myös kivun kroonistumisen, jota keskushermoston kipua säätelevät rakenteet pyrkivät myös hillitsemään. Tähän säätelyyn osallistuu useita välittäjäaineita, joista tärkein on serotoniini.

– Migreenialtisteita ovat esimerkiksi voimakas stressitila ja hormonitason muutos. Migreenikohtaus voi tulla myös ilman altistetta – migreeniin liittyy useiden eri geenien säätelevä peritty alttius, Sumelahti sanoo.

– Tutkimusten perusteella tiedetään, että kipuaistimuksen synty migreenissä liittyy ääreishermon aktivoitumiseen. Migreenikohtauksen alkuvaiheessa kolmoishermo välittää erilaisia tulehdusvälittäjäaineita aivojen pintaosia ympäröivälle kalvolle, ja siellä välittäjäaineet vapautuessaan aiheuttavat verisuonten laajenemisen tiiviissä aivokalvossa. Tällainen kalvovenytys aistitaan kipuna. Migreenissä kipu ei siis synny aivoissa, vaan aivoja ympäröivissä rakenteissa.

Ilmiö kestää kipuvaiheen osalta 4–72 tuntia. Kokonaisuudessaan yksi migreenikohtaus voi kuitenkin esi- ja jälkioireineen kestää useita päiviä.

Naishormonien korkeat tasot suojaavat kivulta. Estrogeenilla on esimerkiksi yhteys serotoniinitasoon ja korkea estrogeenitaso liittyy korkeaan serotoniinitasoon. Toinen naishormoni, progesteroni, puolestaan heikentää kipuaistimusta erityisesti kolmoishermosysteemissä.

Vaihdevuosissa molempien hormonien taso laskee. Vaikka hormonitasot laskevat, samalla jää pois kuukausittainen estrogeenitason vaihtelu. Vaihdevuosien jälkeen noin puolella migreeni helpottaa.

Naishormonitasojen vaihtelu elämänkaaren aikana

Migreeniä on kaikissa ikäryhmissä naisten sairaus. Vaikeimmillaan migreeni on 40–50-vuotiailla naisilla.

– Aktiivisimman työuran aikana migreeniä esiintyy naisilla kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä, Sumelahti toteaa.

Sumelahden mukaan raskausaika, kuukausittainen hormonivaihtelu, menopaussi ja sitä edeltävät vuodet yhdistyvät migreenin esiintymiseen.

– Estrogeenipitoisuus on korkea, mutta vakaa raskauden aikana, jonka vuoksi migreeni yleensä helpottuu raskauden aikana. Sen sijaan kuukautiskierron aikana estrogeenitasot vaihtelevat voimakkaasti. Kun normaali kierto etenee kohti kierron keskivaiheen munasolun irtoamista eli ovulaation jälkeistä aikaa, estrogeenitaso alkaa muuttua niin, että juuri ennen kuukautisia estrogeeni tekee jyrkän laskun ja tämä laukaisee kuukautismigreenissä aurattoman migreenikohtauksen. Estrogeenitason vaihtelua esiintyy myös menopaussia edeltävässä vaiheessa, Sumelahti kuvailee.

Estrogeenitason nousu altistaa toisen tyyppiselle migreenille. Siihen liittyy aurallisen migreenin taajuuden lisääntyminen, ja ilmiö näkyy raskauden ensimmäisellä kolmanneksella sekä tilanteissa, joissa nainen on aloittanut yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön tai vaihdevuosissa hormonikorvaushoidon.

– Näissä tilanteissa voi puhjeta elämän ensimmäinen migreenikohtaus, ja usein se on aurallinen. Valitettavasti estrogeenitason korjausyritys tuo joillekin naisille esiin auralliset kohtaukset, ja jotkut kärsivät migreenin pahenemisesta, sanoo Sumelahti.

Vaihdevuodet ja hormonikorvaushoito

Sumelahti toteaa, että vaihdevuosien hormonikorvaushoito on periaatteessa turvallista migreeniä sairastavalle. Ikääntyessä naisten aivoinfarktiriski lisääntyy, mutta toisaalta riskiä nostavan migreenin esiintyvyys hieman vähenee.

– Jonkin verran on vielä ristiriitaista tietoa hormonikorvaushoidon vaikutuksesta aivoinfarktiriskiin, mutta enemmän on tietoa, joka puoltaa hormonikorvaushoidon käyttöä migreeniä sairastavalla. Hormonikorvaushoitoa aloittaessa pitää kuitenkin varmistaa, että nainen on muuten terve. Aivoverenkiertosairauksia lisääviä riskejä, kuten verenpainetta, korkeaa kolesterolia, tupakointia, voimakasta ylipainoa tai esimerkiksi uniapneaa pidetään riskitekijöinä, Sumelahti sanoo.

Koska hormonikorvaushoito voi pahentaa migreeniä, suositellaan korvaushoidossa käytettäväksi matala-annoksista ja tasaisesti imeytyvää geeli- tai laastarilääkemuotoa. Nämä hoidot suunnittelee gynekologi. Sopiva hormonikorvaushoito lievittää vaihdevuosioireita, kohottaa unen laatua ja mielialaa, Sumelahti sanoo.

Lääkehoito auttaa kivunhallinnassa

Migreenikohtauksen kesto on 40–70-vuotiailla naisilla pidentynyt ja kohtauslääkkeitä voi joutua käyttämään paljon.

Lääkehoidolla on merkittävä rooli migreenin hallinnassa. Sumelahti muistuttaa, että kohtauslääke pitää ottaa riittävällä mutta turvallisella annoksella ja ajoissa, jotta se vaikuttaa. Tehokkainta migreenin hoitoa on hoitaa ja lääkitä oireita heti, kun tuntee sykkivää, rasituksessa pahenevaa kipua. Hoitavan lääkärin kanssa pitää suunnitella sopivan ja turvallisen kohtauslääkinnän käyttö.

– Lääkepäänsärkyä lukuun ottamatta en ole törmännyt migreenipotilaiden kohdalla tilanteeseen, jossa migreenilääkkeiden käyttö olisi aiheuttanut pysyviä ongelmia tai merkittäviä riskejä terveydelle. Tiedämme toki, että runsas kipulääkkeiden käyttö voi altistaa mahahaavalle ja maksa- ja munuaistoiminnanhäiriöille. Myös triptaanien liikakäyttöön voi liittyä monia sivuoireita, ja tällöin onkin hyvä miettiä jopa lyhyttä lääkevierotusta ja estolääkitystä.

Estohoidossa käytetään edelleen vuosia käytössä olleita verenpaine-, epilepsia- ja mielialalääkkeitä, joilla moni migreenistä kärsivä on saanut lievitystä kohtaustaajuuteen ja voimakkuuteen.

– Vaikutusmekanismit eivät ole kuitenkaan yhtä suoria kuin uusilla biologisilla estolääkkeillä. Estolääkkeistä uudet biologiset calcitonin gene related peptidiä (CGRP) estävät lääkkeet toimivat ääreishermoston alueella. Ne vaikuttavat samaan hermoon, joka tuottaa kipua. Lääkkeet estävät tämän tulehdusvälittäjäaineen vaikutusta ja ne estävät pitkävaikutteisesti kipua, kertoo Sumelahti.

– Vaihdevuosien aikana monet käyttävät estrogeenilisää, joka voi auttaa pitämään kivun kurissa, Sumelahti sanoo.

Migreeniä sairastavilla on tärkeää olla migreeniä ymmärtävä gynekologi oikean ja kokonaisvaltaisen hoidon mahdollistamiseksi. Hormonaalisia migreenejä ja erityisesti kuukautismigreeniä voidaan hoitaa gynekologilla hormonihoidoilla.

Kivunhoito voi olla muutakin kuin lääkehoitoa

Liikunnalla on monipuolisia terveysvaikutuksia, ja se suojaa ikääntyvän naisen verenkiertoelimistöä.

– On tärkeää pitää huolta riittävästä liikunnasta. Tunnin kävelylenkki kaksi tai kolme kertaa viikossa on kaikkien saatavilla, Sumelahti painottaa.

Myös unella tärkeä merkittävä rooli. Olisi tärkeää panostaa säännölliseen ja yhtäjaksoiseen uneen.

Migreenin hoidossa on Sumelahden mukaan tärkeää huomioida potilas kokonaisvaltaisesti.

– Erityisesti krooninen kipu voi aiheuttaa mielialaoireita, ahdistuneisuutta, masennusta ja erilaisia kognitiivisia häiriöitä, jotka liittyvät hermoverkoston muuttuneeseen toimintaan kohtauksen aikana. Myös näistä oireista on hyvä keskustella potilaan kanssa, sanoo Sumelahti.

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä 1/2020.

Hormonaalinen migreeni

Naishormonitasojen vaihtelu elämän aikana altistaa migreenille. Voimakkaimmat kohtaukset liittyvät hormonaalisiin muutoksiin kuukautisten ja raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.