Siirry sisältöön
Liity jäseneksi
  • Tietoartikkelit

Miten migreeniä sairastavan työkykyä voidaan edistää työpaikoilla?

Migreeniä sairastaa Suomessa noin 700 000 ihmistä, ja migreeni koskettaa jopa joka viidettä suomalaista jossain vaiheessa elämää.

Migreeni on suurin työ- ja toimintakykyä heikentävä tekijä työikäisillä naisilla (15–49-vuotiaiden ikäryhmässä). Koko väestön keskuudessa migreeni on toiseksi merkittävin elämää ja työtekoa haittaava sairaus alaselkäkipujen jälkeen. (GBD 2019.) Suorat ja epäsuorat kustannukset kansantaloudelle nousevat useisiin satoihin miljooniin euroihin. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kustannukset ovat kolme kertaa suuremmat kuin sairausajan palkka. Vuonna 2018 keskimääräinen yhden sairauspoissaolopäivän kustannus oli 350 €/pv (Terveystalo 2018).

Työterveyshuollon järjestämisvastuu

Työnantajalla on vastuu työterveyshuollon järjestämisestä, jos organisaatiossa on yksi tai useampi palkkaa saava työntekijä. Suomessa sairasvakuutuslaki määrittelee työterveyshuollon korvausjärjestelmän, jossa korvausluokkaan I (60 %) kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II (50 %) kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Näiden korvausluokkien myötä työnantajia kannustetaan ns. etupainotteiseen työkykyjohtamiseen eli huolehtimaan työn ja työympäristön on turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä tukemaan työntekijöiden työkykyä ennaltaehkäisevästi.

Työkyvyn tukeminen ja varhaisen tuen malli

Työkyvyn tukeminen kuuluu työnantajan lakisääteisiin velvoitteisiin ja lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Työnantajan tulee laatia kirjallinen kuvaus työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä. Työkyvyn varhaisen tuen mallin laadinnassa ja toteuttamisessa onnistutaan parhaiten hyvällä yhteistyöllä. Työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin on luontevin taho mallin rakentamisessa. Tämä varhaisen tuen malli on yhdessä sovittu toimintamalli, jonka avulla havaitaan työkykyongelmat mahdollisimman varhain, etsitään ratkaisuja, pyritään edistämään työntekijän työkykyä sekä estetään sairauspoissaolojen tarpeeton pitkittyminen ja ehkäistään mahdollinen työkyvyttömyys.

Ensimmäiset merkit työkyvyn heikkenemisestä voivat tulla esiin henkilön omien havaintojen myötä tai esimiehen havainnoimana. Myös työkaverit ja työterveyshuollon edustajat voivat kiinnittää huomiota työkykyyn. Tiedon saatuaan esimies käy työntekijän kanssa keskustelun tilanteesta, johon työntekijä voi pyytää mukaan työsuojeluvaltuutetun tai muun tukihenkilön.

Kun kyseessä on tai epäillään olevan terveyttä ja työkykyä heikentävä sairaus, työkyvyn selvittely käynnistyy yleisimmin työterveysneuvottelun kautta, joka on yksi työterveysyhteistyön muoto. Neuvottelu voidaan käynnistää työntekijän, työnantajan tai työterveyshuollon pyynnöstä. Neuvottelussa selvitellään ja arvioidaan työntekijän työkykyä suhteessa työhön, työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen, työn mukauttamismahdollisuuksia työkykyä vastaavaksi, korvaavan työn mahdollisuuksia ja/tai uudelleen koulutusta sekä ammatillisen kuntoutuksen tarpeellisuutta. Neuvottelu järjestetään yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Halutessaan työntekijä voi pyytää mukaan tukihenkilön, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen. Onnistuakseen työkyvyn tukeminen vaatii, että myös työntekijä itse on aktiivinen ja valmis yhteistyöhön ratkaisujen etsimisessä yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.

Mukautettu työnkuva ja työkokeilu   

Työn mukauttamisella voidaan pidentää työuria, edistää työssä selviytymistä ja lisätä työn tuottavuutta. Työn mukauttaminen voi kohdistua esimerkiksi työaikaan ja/tai työtehtäviin. Työn mukauttamisella edistetään työntekijän palaamista työkykyään vastaavaan työhön sairausloman jälkeen tai työntekijän jatkamista työssään sairaudestaan huolimatta terveydentilan vaarantumatta. Työnantajan tehtävänä on tunnistaa ne työtehtävät, jotka vastaavat työntekijän työkykyä. Työterveyshuollon asiantuntijat arvioivat työntekijän työkykyä sekä mahdollisia esteitä työhön paluulle ja varmistavat, ettei työskentely heikennä työntekijän terveyttä.

Migreeniä sairastavan kohdalla on hyvä myös selvittää työpaikan migreenialtisteet ja mahdollisuudet joustoihin työssä.  Yleisiä migreenialtisteita ovat mm. erilaiset tuoksut ja hajut, työpisteen ergonomian haasteet ja valaistuksen tuomat ongelmat. Myös vuorotyö, kiire ja stressi voivat lisätä oireilua migreeniä sairastavilla. Näihin ensin mainittuihin seikkoihin on työnantajalla mahdollisuus vaikuttaa melko pieninkin panostuksin. Moni muukin kuin migreeniä sairastava kärsii nykyisin tuoksuyliherkkyydestä, joten työpaikan muuttuminen tuoksuttomaksi voi olla parannus usean työtekijän työoloihin.

Ergonomisen työpisteen ja valaistuksen suunnittelussa on tärkeää olla mukana työntekijän ja työantajan lisäksi työfysioterapeutti ja samanaikaisesti ehdottomasti myös kalusteita ja valaisimia toimittavan yrityksen ammattilainen. Tarvittaessa on hyvä hyödyntää myös työpaikan työsuojeluhenkilöstön osaamista. Pakkotahtinen työ ja sen kuormittavuus lisäävät vääjäämättä stressin tunnetta ja osaltaan voi olla vaikuttamassa myös migreeniin pahentamalla oireita ja sitä myötä lisäämässä sairauspoissaoloja. Työaikojen yksilöllisellä joustolla, etätyöskentelymahdollisuudella, liukuvalla tai lyhennetyllä työajalla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan työkykyä parantavassa ja ylläpitävässä toiminnassa.

Eläkelaitoksien myöntämä työkokeilu on yksi keino helpottaa työelämässä jatkamista, kun työkyky on uhattuna sairauden vuoksi tai esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Se antaa mahdollisuuden työelämään kevennetyllä työajalla ja/tai tehtävillä joustavasti joko entisiin tehtäviin tai uusiin muokattuihin tehtäviin. Työkokeilu voidaan tehdä joko entisen tai uuden työnantajan palveluksessa. Työkokeilu uudessa työpaikassa voi tulla kyseeseen, jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta tarjota terveydentilaan soveltuvia työtehtäviä. Työkokeilun aikana työpaikalla on mahdollista tehdä tarvittavia työjärjestelyjä, sekä etsiä muita keinoja, jotka mahdollistavat työelämässä jatkamisen sairaudesta tai työrajoitteista huolimatta.

Työkokeilun kesto on tavallisimmin 2–3 kuukautta, mutta sitä voidaan jatkaa perustellusta syystä 6 kuukauteen saakka. Työaika vaihtelee 4–8 tuntiin päivässä. Yleensä työaikaa kasvatetaan työkokeilun edetessä asteittain. Jos työkokeilun aikana ilmenee, etteivät työtehtävät ole soveltuvia terveydentilaa ajatellen, voidaan työkokeilu keskeyttää.

Irtisanominen tai työsuhteen päättäminen

Lähtökohtaisesti työntekijää ei voi irtisanoa sairauden vuoksi (Työsopimuslaki), mutta jos sairauden vuoksi työntekijän työkyky on olennaisesti pitkäaikaisesti heikentynyt, eikä työntekijä pysty enää suoriutumaan työtehtävistään tai häntä ei ole mahdollista siirtää toisiin tehtäviin tai muuttaa/järjestellä työnkuvaa jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi, voidaan työtekijä irtisanoa. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantajan pitää ennen irtisanomista selvittää mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä. Irtisanominen ei ole oikeutettu, jos se on vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön esim. tarjoamalla hänelle hänen kykyihinsä ja ammattitaitoonsa nähden sopivaa, työnantajan toiminnan kannalta tarpeellista työtä. Toisaalta työnantajalla ei ole velvollisuutta luoda uusia töitä. Irtisanominen edellyttää siis aina tarkkaa arviointia ja tätä ennen pitää tehdä kaikki mahdolliset toimet työkyvyn parantamiseksi.

Sairauden takia voi myös itse irtisanoutua ilman karenssia. Työntekijä tarvitsee lääkäriltä kantaaottavan lausunnon, ettei voi sairauden takia jatkaa työssään eli on pysyvästi työkyvytön työhön, josta irtisanoutuu, eikä vaihtoehtoja enää löydetä.

Malla Hiltunen
Työkykykoordinaattori

Lähteet

Artikkeli

Kuuleeko työnantaja?

Migreeni on tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työtekoa haittaava sairaus työikäisten naisten keskuudessa. Miten työnantajat tukevat migreeniä sairastavan työntekoa?