Kuntoutus

Moni migreeniä sairastava ei tiedä, millainen kuntoutus voisi sopia itselle. Sairastavaa ei aina osata ohjata kuntoutukseen ja asioiden selvittely voi tuntua vaikealta. Eikä ihme, sillä migreeniin ei ole olemassa täsmäkuntoutusta. Erilaisista kuntoutusmuodoista voi kuitenkin olla apua tilanteeseen.

Kuntoutusta mietitään usein silloin kun sairaus alkaa vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn. Se on ensisijainen vaihtoehto, kun haasteita alkaa ilmetä ja sairauspoissaoloja kertyä, eivätkä varhaiset tuet enää auta esimerkiksi työpaikalla. Kuntoutus valitaan aina yksilölliset tarpeet huomioiden. Kuntoutustarpeen voi ottaa puheeksi itse esimerkiksi työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa tai työllisyyspalveluissa.

Kuntoutusta tarjoavia tahoja voivat olla opetustoimi, Kela, työeläkeyhtiöt, työterveyshuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto tai työllisyyspalvelut. Joidenkin kuntoutusten ajalta voi olla oikeus saada kuntoutusrahaa. Migreeni on edelleen huonosti tunnettu sairaus, joten kuntoutushakemuksen on hyvä tehdä erityisen huolellisesti ja sen tekemiseen kannattaa pyytää apua.

Mitä kuntoutusta migreeniä sairastavat henkilöt voisivat sitten hyödyntää? Tässä muutamia esimerkkejä kuntoutuksesta.

Kelan kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus voi tarjota muun muassa kuntoutusselvityksen, tukea nykyiseen työhön, koulutusta, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta, ammatillisia kuntoutuskursseja (Taito-kurssit) ja vaativia apuvälineitä. Kelan ammatillista kuntoutusta voi hakea työtön, opiskelija tai työelämässä vasta vähän aikaa ollut.

Ammatillinen kuntoutus: https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus(siirryt toiseen palveluun)

Työelämässä pidempään olleille, Kela tarjoaa ammatillista kuntoutusta KIILA-kuntoutuksena. KIILA-kuntoutuksessa tärkeää on yhteistyö työnantajan ja työterveydenhuollon kanssa. KIILA-kuntoutusta järjestetään myös yrittäjille.

KIILA-kuntoutus: https://www.kela.fi/kiila-kuntoutus(siirryt toiseen palveluun)

Jos kuntoutuksen tarvetta olisi syytä selvittää tai ei ole varmuutta, millaisesta kuntoutuksesta hyötyisi, voi hakea Kelan ammatillista kuntoutusselvitystä. Kuntoutusselvitystä voi hakea työtön, opiskelija ja työelämässä olevat.

Ammatillinen kuntoutusselvitys: https://www.kela.fi/kuntoutusselvitys(siirryt toiseen palveluun)

Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen voivat hakea 16–29-vuotiaat. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti ja yhdessä nuoren kanssa. Hakiessa ei tarvitse tietää, millaista kuntoutusta hakee. B-lausuntoa ei tarvita. Kuntoutukseen voi hakeutua soittamalla Kelan kuntoutusasioiden palvelunumeroon: 020 692 205 tai pyytää tukea esimerkiksi Ohjaamosta ja Etsivästä nuorisotyöstä. NUOTTI-valmennus on yksi muoto nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta.

Nuoren ammatillinen kuntoutus: https://www.kela.fi/nuoren-ammatillinen-kuntoutus(siirryt toiseen palveluun)

Moniammatillinen yksilökuntoutus

Moniammatillisen yksilökuntoutuksen neurologinen yksilökuntoutus voi sopia kroonista migreeniä sairastavalle. Moniammatillista yksilökuntoutusta varten tarvitaan lääkäriltä B-lausunto, mutta myös suositus ja kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus voidaan suorittaa sopeutumisvalmennukseen painottuen. Keskustelua kuntoutuksen sopivuudesta kannattaa käydä lääkärin ja Kelan kanssa.

Moniammatillinen yksilökuntoutus: https://www.kela.fi/moniammatillinen-yksilokuntoutus(siirryt toiseen palveluun)

Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus

Työeläkelaitokset voivat tukea henkilöitä, joilla on selkeä työkyvyttömyyden uhka. Laitokset lisäävät työssä jaksamista ja mahdollistavat sinne paluuta. Työeläkelaitokset voivat tukea ammatillisella kuntoutuksella esimerkiksi uudelleen kouluttautumista ja työkokeilua. Lisätietoja saa oman työeläkelaitoksen sivuilta.

Työterveyshuolto

Joissain tilanteissa oma työterveyshuolto voi olla työkokeilun järjestäjänä. Työkokeilusta sovitaan yhdessä työterveyshuollon, työnantajan sekä työntekijän kanssa. Työnantaja tekee lopullisen päätöksen työkokeilun järjestämisestä.

Työterveyshuollon kautta järjestetty työkokeilu on varhaisen vaiheen kuntoutusta. Se sopii työntekijöille, jotka pystyvät palaamaan töihin osittain, ovat työsuhteessa ja työterveyshuollon palvelujen piirissä sekä heille, joilla ei ole työkyvyttömyyden uhkaa eivätkä he ole oikeutettuja työeläkekuntoutukseen.

Kela voi myöntää kokeilun ajaksi kuntoutusrahaa: www.youtube.com/watch?v=w0V939AUdas(siirryt toiseen palveluun)

Lisätietoa Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyokyvyn-tuki/tyokyvyn-tuen-keinot/tyokokeilun-ja-tyohonvalmennuksen-jarjestajatahot(siirryt toiseen palveluun)

Työllisyyspalvelut

Oman kunnan työllisyyspalvelut voivat tukea työelämään paluuta ja oman alan löytymistä esimerkiksi kuntouttavalla työtoiminnalla, koulutuksella ja työkokeilulla.

Työllistymistä edistävä moniammatillinen työryhmä eli TYP tukee pitkään työttömänä olleita. TYP muun muassa kartoittaa niitä palveluita, jotka tukisivat työllistymistä. Ajatuksena TYP-toiminnalle on keskittää palvelut samalle luukulle, jossa mukana ovat työllisyyspalvelut, hyvinvointialueet ja Kela.

Lisää tietoa löytyy Työmarkkinatorilta ja oman kunnan työllisyyspalvelujen sivuilta: www.tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat(siirryt toiseen palveluun)

Mistä saa apua kuntoutukseen liittyvissä asioissa?

Kelan kuntoutusmahdollisuuksista voi keskustella suoraan Kelan kanssa soittamalla palvelunumeroon tai varaamalla ajan keskustelulle. Lisäksi oman lääkärin kanssa keskustelu on ensisijaisen tärkeää, sillä useimpiin kuntoutuksiin tarvitaan puoltava lääkärin B-lausunto ja muita selvityksiä.

Myös oman työeläkelaitoksen kanssa voi olla yhteydessä ennen hakemuksen tekoa, jos ammatillinen kuntoutus tuntuisi itselle suunnatulta ja asiaa tahtoisi varmistaa. Kuntoutuksesta on hyvä keskustella työterveyshuollon sekä työnantajan kanssa. Työttömänä työnhakijana kannattaa lähestyä omaa hoitavaa lääkäriä tai pyytää työkykyarviointia TE-palveluiden kautta.

Ammatillista kuntoutusta hakiessa tarvitaan B-lausunto ja työeläkelaitoksesta riippuen mahdollinen kuntoutussuunnitelma sekä muut selvitykset tilanteesta tai työkykyarviointi. Ennakkopäätöstä voi hakea ilman kuntoutussuunnitelmaa, mutta päätöksen tultua sitä vaaditaan. Tässä vaiheessa suunnitelman tekoon saa apua työeläkelaitokselta.

Erikoissairaanhoidon puolelta löytyy kuntoutuksen ohjaajia, joilla on tuntemus palvelujärjestelmästä ja sen tarjoamasta tuesta. He tarjoavat tukea muun muassa hakemusten täyttämiseen. Haastavassa tilanteessa voi pyytää tukea sosiaalihuollosta, josta voi saada oman työntekijän prosessiin tueksi.

Kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta. Tässä kohtaa kannattaa tarttua hylkäysperusteisiin ja tarvittaessa niihin voi päätöksentekijätaholta pyytää tarkempia perusteita ottamalla yhteyttä ja jättää asiasta soittopyynnön.

Vinkkejä kuntoutuksen hakemiseen

Migreeniyhdistys on koonnut vinkkejä ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumiseen artikkeliin Kuntoutus – kannattaako hakea?(avautuu uuteen ikkunaan) Näitä vinkkejä voi hyödyntää myös muita kuntoutuksia haettaessa.

Neuvonta

Yhdessä pohdittuna asiat voivat löytää suuntaa ja mieli rauhoittua. Yksin ei tarvitse jäädä!

Palveluopas

Palveluoppaaseen on koottu laajasti tietoa eri palveluista ja tuen muodoista, joista voi olla migreeniä sairastaville apua. Migreeni on yksilöllinen ja samoin ovat myös tuentarpeet. Opas on tehty helpottamaan itselle sopivan avun ja tukimuotojen löytymistä.