Lääkepäänsärky
Lääkepäänsärky on jokapäiväistä tai lähes jokapäiväistä päänsärkyä, joka johtuu särkylääkkeiden liikakäytöstä.
Krooninen migreeni
Migreeni jaotellaan episodiseen (kohtaukselliseen) ja krooniseen. Kroonisesta migreenistä puhutaan, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa ainakin 15 ja näistä vähintään kahdeksana oireisto täyttää migreenin kriteerit.
Kun migreeni muuttuu krooniseksi, kivussa tapahtuu muutoksia. Selvästi kohtauksellinen migreenikipu muuttuu jatkuvammaksi, samalla kuitenkin hiukan lievemmäksi. Aivojen kipuradat herkistyvät ja se tuo mukanaan lieveilmiöinä fibromyalgiaa, niska-hartiaseudun vaivoja tai masennusta. Jatkuva tai usein toistuva kipu haittaa myös työssä ja koulussa selviytymistä ja rajoittaa sosiaalisia suhteita.
Krooninen migreeni haastaa myös henkistä hyvinvointia. Jatkuva kipu ja pahoinvointi heikentää usein työ- ja toimintakykyä pienentäen sairastavan sosiaalisia suhteita. Tutkimusten mukaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kroonista migreeniä sairastavat ovatkin suuremassa riskissä sairastua mm. masennukseen.
Kroonisen migreenin hoito
Kroonisen migreenin hoidossa on tärkeää toimiva estolääkitys, altistavien tekijöiden välttäminen ja psykologinen tuki.
Estolääkityksen tarkoituksena on vähentää migreenikohtauksia. Kroonisen migreenin hoitoon on perinteisesti käytetty tavanomaisten estolääkkeiden lisäksi botuliinitoksiini-injektioita.
Kivunhoitoon erikoistuneen psykologin kanssa voi keskustella kivun kanssa elämisestä ja sen vaikutuksista työ-, perhe- tai ystävyyssuhteisiin. On hyvä saada apua myös siihen, miten voi jaksaa kivun ja sen liitännäisoireiden, kuten ahdistuksen, alavireisyyden, väsymyksen ja turhautuneisuuden kanssa.
Migreenin kroonistumisen riskitekijät
Keskeisimpiä migreenin kroonistumisen riskitekijöitä ovat usein toistuvat tai pitkään jatkuneet migreenikohtaukset, migreenin alihoitaminen sekä lääkepäänsärky(avautuu uuteen ikkunaan). Lisäksi kofeiinin liikakäyttö, stressi, masennus, unihäiriöt, ylipaino sekä purennan häiriöt voivat olla päänsäryn kroonistumisen taustalla.
Migreenin kroonistumisen voi joissain tapauksissa estää kiinnittämällä huomiota migreenikohtausten oikea-aikaiseen ja hyvään hoitoon, lääkepäänsäryn ehkäisyyn ja elämäntapatekijöihin.
Toimiva kohtaushoito ehkäisee migreenin kroonistumista
On tärkeää, että yksittäiset migreenikohtaukset hoidetaan hyvin. Liian pienen lääkeannoksen tai myöhään otetun kohtauslääkkeen aiheuttama usein toistuva migreenisärky voi johtaa aivojen kipualueiden herkistymiseen ja sitä kautta migreenin kroonistumiseen.
Arkinen esimerkki tästä on, että kohtauslääkkeen ottamista lykätään useita tunteja lääkepäänsäryn pelossa, jolloin migreenioireiden kanssa kärvistely alistaa pitkittyvälle särylle.
Jos migreenikohtaukset lisääntyvät tai muuttuvat aiemmasta, asiasta kannattaa keskustella hoitavan tahon kanssa. Lääkäri voi päivittää hoitomuotoja ja ohjeistaa elämäntapatekijöissä.
Lääkepäänsärky keskeinen syy kroonistumiselle
Lääkepäänsärky on keskeinen syy migreenin kroonistumiselle ja sitä hoidetaan lopettamalla kipua ylläpitävien särkylääkkeiden käyttö. Tämä voi olla erittäin vaikea ja kivulias vaihe, joka kannattaa suunnitella niin, että sen aikana voi jäädä sairauslomalle tai on helpompi työjakso tai loma.
Vieroituksen avuksi lääkäri voi kirjoittaa muita kuin kohtauslääkkeitä, esimerkiksi pahoinvointia vähentävää lääkettä. Vieroituksen jälkeen, kun migreenikohtaukset ovat vähentyneet, räätälöidään uusi estolääkkeisiin painottunut lääkeohjelma. Vieroitus särkylääkkeistä onnistuu usein joksikin aikaa, mutta jos jatkohoito epäonnistuu, lääkkeen käyttö saattaa riistäytyä uudelleen käsistä.
Migreeniyhdistyksen Krooninen migreeni -esite tarjoaa perustietoa kroonisen migreenin erityispiirteistä, lääkepäänsärystä ja hoitomuodoista.
Lataa esitteen pdf-versio maksutta tai tilaa meiltä painettu esite! Tilausohjeet Esitteet-sivulla.(avautuu uuteen ikkunaan)
Artikkeli
”Mun täytyy valitettavasti perua tänään(kin)” – Migreeni ja sosiaaliset suhteet
Migreeni ja sosiaaliset suhteet saattavat olla haastava yhdistelmä. On paljon asioita, joihin ei ehkä pysty osallistumaan, on paljon viime hetken perumisia. Migreeniä sairastava tuntee joka kerta piston sydämessään, kun joutuu perumaan menon kohtauksen vuoksi tai jättämään jonkun tekemisen väliin kohtauksen pelossa.