Siirry sisältöön
Liity jäseneksi
  • Tietoartikkelit

Työterveysneuvottelun avulla ratkaisuja työelämään

Milloin työterveysneuvottelu on ajankohtainen ja mitä neuvottelussa tapahtuu? Kuntoutuskoordinaattori Sari vastaa useiten kysyttyihin kysymyksiin työterveysneuvotteluun liittyen.

Milloin työterveysneuvottelu on tarpeen?

Migreeni ja vaikeat päänsärkysairaudet voivat aiheuttaa pitkiä sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolojen pitkittyessä tai sieltä paluuta suunnitellessa on hyvä ottaa neuvottelun mahdollisuus huomioon, jotta työn muokkaamisesta tai muista vaihtoehdoista voidaan keskustella. Sairauspoissaolojen kertyminen ei kuitenkaan tarvitse olla peruste neuvottelun järjestämiseen. Jo esimerkiksi huoli työssä jaksamisesta ja työkyvystä omassa työtehtävässä riittää perusteeksi neuvottelun järjestämiseen. Varhaisessa vaiheessa toteutettu neuvottelu palvelee tarkoitustaan parhaiten ja työntekijän hankaloituneeseen tilanteeseen pystytään puuttumaan oikea-aikaisesti.

Mitä tapahtuu ennen neuvottelua?

Neuvottelua voi pyytää itse järjestettäväksi, ellei sitä ole jo tarjottu työterveyshuollon tai esimiehen puolelta. On hyvä keskustella työterveyslääkärin kanssa etukäteen siitä, mitä asioita neuvottelussa saa tuoda ilmi. Esimiehen ei tarvitse tietää työntekijän terveystiedoista, ellei työntekijä itse tahdo niitä jakaa. Neuvottelussa keskitytään työ- ja toimintakykyyn. Esimiehen kanssa voi keskustella etukäteen niistä ratkaisuista, mitä työpaikalla voitaisiin tehdä työkyvyn tukemiseksi.

Työntekijä voi valmistautua neuvotteluun kirjaamalla ylös muistiin, millaiset työtehtävät onnistuvat ja mitkä eivät, mitä toiveita työelämän suhteen on, miten voisi itse parantaa työkykyä, miten muut voisivat sitä tukea ja mitä toimenpiteitä toivoisi järjestettävän (esimerkiksi työtehtävien muokkaaminen ja kuntoutus). Näiden lisäksi voi halutessaan pyytää neurologilta selvitystä omasta työ- ja toimintakyvystä. Selvityksen voi toimittaa etukäteen työterveyslääkärille.

Valmistautuminen näiden edellä mainittujen asioiden avulla helpottavat neuvotteluun menemistä. Työterveyshuollosta on saatavilla lisäohjeita neuvottelua varten. Työntekijä saa lisäksi halutessaan pyytää tuekseen tukihenkilön.

Mitä neuvottelussa käydään läpi?

Neuvottelussa paikalla ovat työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustaja sekä mahdollinen tukihenkilö. Luottamuksellisuus sitoo kaikkia neuvotteluun osallistuvia ja kaikilla on sama päämäärä; työntekijän työkyvyn tukeminen. Neuvottelun tarkoitus on hyvä olla selkeä kaikille osallistujille ennen neuvotteluun osallistumista. Osallistujat ovat samalla puolella ja ratkaisuja etsitään yhdestä ilman kenenkään syyllistämistä. Ratkaisuista ja jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä. On myös hyvä muistaa, että tämän ei tarvitse olla ainut mahdollisuus saada asioita eteenpäin. Neuvotteluita voidaan tarvittaessa sopia lisää.

Neuvottelussa työntekijä pääsee kertomaan työssä selviytymisestä, toiveista ja tarvittavista toimenpiteistä. Myös työterveyshuolto ja esimies kertovat tilanteesta omasta näkökulmastaan ja voivat ehdottaa ratkaisuja. Työterveyshuolto voi kertoa esimerkiksi kuntoutusvaihtoehdoista. Työntekijän näkemys omasta työkyvystä neuvottelussa on tärkeä ja työntekijän läsnäoloa tarvitaan, joten neuvottelun edetessä on hyvä kysyä rohkeasti, jos ei ymmärtänyt jotain kohtaa ja mitä se tarkoittaa käytännössä.

Työterveysneuvottelusta laaditaan muistio, mikä liitetään potilaskertomukseen. Ennen muistion allekirjoittamista, on hyvä käydä se vielä yhdessä läpi. Muistioon ei tule kirjausta terveystiedoista, vaan ne kuuluvat kirjata potilaskertomukseen.

Millaisia ratkaisuja voidaan miettiä?

Työhön paluuta tai siellä pysymistä voidaan mahdollistaa monin eri tavoin. Kelan sivuilla on listattu vaihtoehtoja, joita työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto voivat yhdessä miettiä ratkaisuiksi:

Miten toimitaan neuvottelun jälkeen?

Jokainen osapuoli hoitaa omalta osaltaan sovituista toimenpiteistä, mutta yhteistyö ei katkea neuvottelun jälkeen. Esimiehen puoleen voi kääntyä, kun mietitään esimerkiksi, mistä asioista on tarpeellista tiedottaa muita työntekijöitä. Kaikista tilanteista, jossa asiat eivät onnistu sovitusti, on hyvä keskustella esimiehen kanssa ja miettiä ratkaisuja. Myös työterveydenhuoltoon pidetään yhteyttä sovitusti ja silloin, kun siihen on tarve.

Työterveyshuollon ja esimiehen kanssa on hyvä arvioida, ovatko kaikki muutokset ja toimenpiteet tukeneet työkykyä riittävästi. Tarvetta uudelle neuvottelulle tai jatkoselvittelyille on tärkeää miettiä, mikäli tehdyt toimenpiteet ja muutokset eivät ole olleet riittävät.

Sari Kalliomaa
kuntoutuskoordinaattori

Lähteet

Blogi

Toimiva työterveyshuolto työkyvyn tukena

Vaikka migreeniä sairastavan työkyky heikkenee, toimivalla työterveyshuollolla voidaan parhaassa tapauksessa pidentää sairastavan työuraa useilla vuosilla.