Siir­ry si­säl­töön
Liity jä­se­nek­si

Migree­nin hoito

Migree­nin hoi­dos­sa käy­te­tään koh­taus­lääk­kei­tä, es­to­lääk­kei­tä ja lääk­keet­tö­miä hoi­to­kei­no­ja. Migree­nin hoito on hyvin yk­si­löl­lis­tä.

Migree­ni­koh­tauk­sen lää­ke­hoi­to

Migree­ni­koh­taus­ta lää­ki­tään koh­taus­lääk­keil­lä. Koh­taus­lääk­kei­nä käy­te­tään tu­leh­dus­ki­pu­lääk­kei­tä ja pa­ra­se­ta­mo­lia sekä migree­nin täs­mä­lääk­kei­tä: trip­taa­ne­ja ja ge­pant­te­ja. Jos koh­tauk­sen tun­nis­taa migree­nik­si jo ennen kivun alkua, sen voi saada poik­ki tu­leh­dus­ki­pu­lääk­keel­lä. An­nok­sen täy­tyy kui­ten­kin olla riit­tä­vän suuri. Riit­tä­vän suu­re­na an­nok­se­na pi­de­tään usein kaksin-​kolminkertaista an­nos­ta ver­rat­tu­na sii­hen, mitä ta­val­li­ses­ti ote­taan esi­mer­kik­si nu­ha­kuu­mees­sa.

Jo al­ka­nut­ta kipua voi myös lää­ki­tä tu­leh­dus­ki­pu­lääk­keel­lä tai pa­ra­se­ta­mo­lil­la tai ellei sel­lai­nen yksin auta, migree­nin täs­mä­lääk­keel­lä. Lääk­kei­tä voi­daan myös yh­dis­tää hoi­ta­van tahon oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Ta­voit­tee­na kui­ten­kin on, että jo al­ka­nut koh­taus lää­ki­tään mah­dol­li­sim­man no­peas­ti. Täs­mä­lääk­keet vai­kut­ta­vat par­hai­ten migree­ni­koh­tauk­sen al­ku­vai­hees­sa eli pe­ri­fee­ri­sen sen­si­taa­tion ai­ka­na. Jos kipu ete­nee al­ku­vai­het­ta pi­dem­mäl­le eli saa­vut­taa sent­raa­li­sen sen­si­taa­tio­vai­heen, lääk­kei­den teho heik­ke­nee, koska kivun her­mos­tol­li­set me­ka­nis­mit ovat migree­ni­koh­tauk­sen alus­sa ja ete­ne­mis­vai­hees­sa eri­lai­set. 

Migree­nin hoi­toon on ke­hi­tet­ty uusia lääk­kei­tä, ge­pant­te­ja. Osaa ge­pan­teis­ta käy­te­tään migree­nin koh­taus­hoi­toon ja osaa es­to­hoi­toon. Tällä het­kel­lä on tie­dos­sa, että yhtä ge­pant­tia käy­te­tään sekä migree­nin kohtaus-​ että es­to­hoi­toon.

Lääk­kei­den toi­mi­vuus on hyvin yk­si­löl­lis­tä ja lää­kä­ri voi aut­taa so­pi­van koh­taus­lää­ki­tyk­sen suun­nit­te­lus­sa. Koh­taus­lää­ki­tyk­ses­tä löy­tyy lisää tie­toa migree­nin Käypä hoito -​suosituksesta(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan, siir­ryt toi­seen pal­ve­luun).

Usein tois­tu­vien migree­ni­koh­taus­ten lää­kit­se­mi­nen koh­taus­lääk­keil­lä pitää si­säl­lään ris­kin lää­ke­pään­sä­rys­tä. Ris­ki­ra­ja­na pi­de­tään lääk­kees­tä riip­puen joko kym­men­tä käyt­tö­päi­vää kuu­kau­des­sa (trip­taa­nit ja yh­dis­tel­mä­val­mis­teet) tai 15 käyt­tö­päi­vää kuu­kau­des­sa (tu­leh­dus­ki­pu­lääk­keet ja sär­ky­lääk­keet), kun käyt­tö jat­kuu yli kol­men kuu­kau­den ajan. Sen si­jaan suu­ret­kaan an­nok­set har­vak­sel­taan eivät ai­heu­ta lää­ke­pään­sär­kyä. Ny­ky­tut­ki­muk­sen mu­kaan ge­pan­tit eivät to­den­nä­köi­ses­ti ai­heut­tai­si lää­ke­pään­sär­kyä, mutta asiaa tut­ki­taan edel­leen. 

Migree­nin es­to­hoi­to

Jos migree­ni­koh­tauk­sia on vii­koit­tain tai ne ra­joit­ta­vat toi­min­taa tai oi­reet ovat voi­mak­kai­ta, kan­nat­taa lää­ki­tyk­seen li­sä­tä es­to­lää­ke. Es­to­lääk­kei­tä on saa­ta­vil­la eri muo­dois­sa ja eri ta­voin an­nos­tel­tu­na. Es­to­hoi­dos­sa on tär­ke­ää sään­nöl­li­syys ja sen suun­nit­te­lu lää­kä­rin kans­sa. Ta­voit­tee­na on, että ajan mit­taan koh­taus­ten määrä tai kipu vä­hin­tään­kin puo­lit­tuu. Pään­sär­ky­päi­vä­kir­ja(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan) on hyvä työ­vä­li­ne lää­ki­tyk­sen tehon seu­raa­mi­seen.

Pe­rin­tei­set es­to­lääk­keet

Migree­nin es­to­lääk­kei­nä on pe­rin­tei­ses­ti käy­tet­ty mui­den sai­rauk­sien hoi­toon ke­hi­tet­ty­jä lääk­kei­tä, joi­den on sit­tem­min huo­mat­tu vä­hen­tä­vän myös migree­nin ak­tii­vi­suut­ta. Näitä ovat esi­mer­kik­si verenpaine-​, masennus-​ ja epi­lep­sia­lääk­keet. Näis­tä lääk­keis­tä on kat­ta­va luet­te­lo migree­nin Käypä hoito -​suosituksessa(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan, siir­ryt toi­seen pal­ve­luun).

Bio­lo­gi­set es­to­lääk­keet

Vai­kean migree­nin es­to­hoi­toon voi­daan käyt­tää bio­lo­gi­sia lääk­kei­tä, jotka on ke­hi­tet­ty varta vas­ten migree­nin hoi­toon. Bio­lo­gi­sel­la lääk­keel­lä hae­taan täs­mä­vai­ku­tus­ta tie­tyn sai­rau­den hoi­toon.

Bio­lo­gis­ten es­to­lääk­kei­den kes­kiös­sä on kal­si­to­nii­ni­gee­niin liit­ty­vä pep­ti­di CGRP, joka laa­jen­taa ve­ri­suo­nia ja vä­lit­tää kipua migree­ni­koh­tauk­sen ai­ka­na. Uudet lääk­keet eli CGRP-​vasta-aineet joko si­tou­tu­vat suo­raan CGRP:hen tai sen re­sep­to­riin. Näin CGRP:n vai­ku­tus estyy tai vä­he­nee eli se ei pääse vä­lit­tä­mään kipua.

Suo­mes­sa on käy­tös­sä neljä eri­lais­ta migree­nin hoi­toon ke­hi­tet­tyä bio­lo­gis­ta lää­ket­tä:

Muut uudet migree­ni­lääk­keet

Migree­nin hoi­toon voi­daan käyt­tää myös uusia migree­ni­lääk­kei­tä ge­pant­te­ja. Suo­mes­sa on tällä het­kel­lä käy­tös­sä ge­pant­tien ryh­mäs­tä ri­me­ge­pant­ti(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan), jota käy­te­tään epi­so­di­sen migree­nin esto- ja akuut­ti­hoi­dos­sa.

Ri­me­ge­pan­til­la on sama vai­ku­tus­koh­de (CGRP-​antagonisti), kuin ai­em­mil­la lääk­keil­lä, mutta se on pie­ni­mo­le­ky­laa­ri­nen val­mis­te eli se on eri­tyyp­pi­nen lääke kuin yllä lue­tel­lut migree­nin bio­lo­gi­set lääk­keet.

Migree­nin lääk­keet­tö­mät hoi­to­kei­not

Lievä migree­ni­koh­taus voi mennä ohi le­vol­la, mie­lel­lään pi­meäs­sä ja vii­leäs­sä huo­nees­sa. Se voi hel­pot­tua myös läm­pi­mäs­sä suih­kus­sa, ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sel­la tai muil­la ei-​lääkkeellisillä kei­noil­la.

Migree­niä voi­daan en­nal­taeh­käis­tä ter­veil­lä elä­män­ta­voil­la; hyvän li­has­kun­non ja ryh­din yl­lä­pi­dol­la, ren­tou­tu­mi­sen opet­te­lul­la, sään­nöl­li­sel­lä ja ter­veel­li­sel­lä ruo­kai­lul­la sekä riit­tä­väl­lä unel­la.

Migree­ni on hyvin yk­si­löl­li­nen sai­raus, minkä takia on hyvä ko­keil­la mitkä lääk­keet­tö­mät hoi­to­kei­not so­pi­vat par­hai­ten it­sel­le. Migree­niä sai­ras­ta­vat ovat saa­neet apua mm. näis­tä lääk­keet­tö­mis­tä hoi­to­kei­nois­ta:

Lue lisää Lääk­kee­tön hoito -​palveluoppaasta (avau­tuu uu­teen ik­ku­naan)

Mitä neu­ro­lo­gin vas­taa­no­tol­la ta­pah­tuu?

Alla ole­val­la vi­deol­la neu­ro­lo­gi Ville Artto ker­too mitä neu­ro­lo­gin vas­taa­no­tol­la ta­pah­tuu ja miten pään­sär­ky­sai­rauk­sia sai­ras­ta­van tu­li­si val­mis­tau­tua vas­taa­no­tol­le. Vi­deol­la käy­dään myös läpi migree­nin, jän­ni­tys­pään­sä­ryn sekä Hor­to­nin neu­ral­gian eri­tyis­piir­tei­tä.

Video on to­teu­tet­tu yh­teis­työs­sä Pfizerin kans­sa.