Migree­ni­koh­tauk­sia pro­vo­soi­vis­ta te­ki­jöis­tä tar­vi­taan tie­toa

Migree­nin ja työ­elä­män yh­dis­tä­mi­nen mie­ti­tyt­tää monia. Työ­pai­koil­la on eri­lai­sia migree­ni­koh­tauk­sel­le pro­vo­soi­via te­ki­jöi­tä, mutta mil­lai­sil­la kei­noil­la ti­lan­net­ta voisi hel­pot­taa?

Migree­niyh­dis­tyk­sen tou­ko­kuus­sa 2020 teet­tä­mä työ­elä­mä­ky­se­ly ke­rä­si ja kar­toit­ti migree­niä sai­ras­ta­vien ja esi­mies­ten ko­ke­muk­sia migree­nis­tä ja työ­elä­mäs­tä. Ky­se­lys­sä sel­vi­si, että työ­pai­koil­le kai­va­taan eni­ten tie­toa migree­ni­koh­tauk­sia pro­vo­soi­vis­ta te­ki­jöis­tä ja migree­nin vai­ku­tuk­ses­ta työn­te­koon. Li­säk­si työ­pai­koil­le kai­va­taan lisää yleis­tä tie­toa migree­nis­tä sekä tie­toa työn jous­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta migree­niä sai­ras­ta­val­le.

Migree­nil­lä on vai­ku­tus yk­si­löön ja työyh­tei­söön

Kan­sain­vä­li­sen Glo­bal Bur­den of Di­sea­se -​tutkimuksen mu­kaan (GBD2019) migree­ni oli tau­ti­taa­kal­taan mer­kit­tä­vin elä­mää ja työ­te­koa hait­taa­va sai­raus työi­käis­ten (15–49-​vuotiaiden) nais­ten kes­kuu­des­sa. Koko väes­tön kes­kuu­des­sa migree­ni on toi­sek­si mer­kit­tä­vin elä­mää ja työ­te­koa hait­taa­va sai­raus ala­sel­kä­ki­pu­jen jäl­keen. Suo­mes­sa ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta 88 % ker­toi­vat migree­nin vai­kut­ta­van kiel­tei­ses­ti työ­elä­mään.

LT, työ­ter­veys­lää­kä­ri ja klii­ni­nen opet­ta­ja Minna Pih­la­ja­mäen mu­kaan migree­nil­lä on aina vai­ku­tus niin yk­si­löön kuin myös työyh­tei­sö­ta­sol­la työn­te­koon.

– Jos työn­te­ki­jä ei jät­täy­dy pois työs­tä migree­ni­koh­tauk­sen al­kaes­sa, vir­hei­den mah­dol­li­suus työn­teos­sa on ole­mas­sa ja sa­moin laa­dun kär­si­mi­nen. Li­säk­si työ­ta­pa­tur­ma­ris­ki kas­vaa tur­val­li­suus­kriit­ti­sil­lä toi­mia­loil­la, Pih­la­ja­mä­ki ker­too.

Yk­sit­täi­sel­le työn­te­ki­jäl­le voi ai­heu­tua ly­hyi­tä äkil­li­siä pois­sao­lo­ja. Äkil­li­set pois­sao­lot ai­heut­ta­vat her­käs­ti työ­pai­kal­la re­surs­si­va­jet­ta ja työ­vuo­ro­jen sekä -​tehtävien uu­del­leen suun­nit­te­lua.

– Kun migree­niä sai­ras­ta­va tie­tää tämän ti­lan­teen, hän saat­taa jäädä töi­hin sin­nit­te­le­mään koh­tauk­ses­ta huo­li­mat­ta. Työn kär­si­mi­sen li­säk­si tämä voi joh­taa migree­nin kroo­nis­tu­mi­seen, sanoo Pih­la­ja­mä­ki.

Sai­raus voi vai­kut­taa omaan am­ma­tin­va­lin­taan. On ole­mas­sa aloja, joil­la hal­vausoi­reis­ta migree­niä sai­ras­ta­va ei saa työs­ken­nel­lä yksin. Mas­to­työ on esi­merk­ki tästä.

Pih­la­ja­mäen mu­kaan migree­ni­tie­toi­suus on li­sään­ty­nyt Migree­niyh­dis­tyk­sen ja mo­nia­lai­sen Triangeli-​hankkeen kaut­ta, mutta edel­leen ym­mär­rys migree­nis­tä työ­pai­koil­la vaih­te­lee.

Jous­tot ja muu­tok­set apuna työs­sä­jak­sa­mi­ses­sa

Migree­ni­koh­tauk­sil­le pro­vo­soi­vat te­ki­jät ovat yk­si­löl­li­siä ja niitä on hyvä oppia tun­nis­ta­maan mah­dol­li­sim­man hyvin. Näin pys­tyy itse puut­tu­maan nii­hin ja mah­dol­li­ses­ti so­pi­maan yh­des­sä työ­nan­ta­jan kans­sa jous­tois­ta, sil­loin kun tämä on mah­dol­lis­ta.

Migree­niä sai­ras­ta­van työn­te­koa voi­daan hel­pot­taa työtä muok­kaa­mal­la, kuten työ­ai­ka­jous­toil­la ja mah­dol­lis­ta­mal­la etä­työ teh­tä­vis­sä, jois­sa se on mah­dol­lis­ta. Li­säk­si huo­mio­ta tu­li­si kiin­nit­tää työs­ken­te­ly­olo­suh­tei­siin kuten esi­mer­kik­si va­lais­tuk­seen, ää­niin ja er­go­no­mi­aan. Näyt­tö­pää­te­työs­ken­te­lys­sä myös näy­tön ase­tus­ten sää­tä­mi­nen voi aut­taa. Yk­si­löl­li­set tar­peet ja migree­ni­koh­tauk­sien pro­vo­soi­vien te­ki­jöi­den mi­ni­moin­ti tu­li­si ottaa huo­mioon jo ti­lo­jen suun­nit­te­lu­vai­hees­sa.

Pih­la­ja­mä­ki ker­too, että työ­tur­val­li­suu­teen kuu­luu työyh­tei­sös­sä val­lit­se­va avoi­muus, luot­ta­mus ja hyvä joh­ta­mi­nen. Työ­ter­veys­lää­kä­rin nä­kö­kul­mas­ta on kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ja jous­ta­vuut­ta osoit­ta­vaa, jos työ­pai­kan si­säl­tä tulee en­sim­mäi­set tuet ti­lan­tee­seen.

– Työ­nan­ta­jal­la on direktio-​oikeus. Hä­nel­lä on oi­keus mää­ri­tel­lä työ­teh­tä­vät ja nii­den mah­dol­li­set jous­tot, muis­tut­taa Pih­la­ja­mä­ki.

Pih­la­ja­mä­ki to­te­aa, että migree­ni on sai­raus, joka tyk­kää ta­sai­ses­ta vuo­ro­kausi­ryt­mis­tä.

– Migree­ni­koh­taus tulee äkil­li­ses­ti ja yl­lät­täen, mutta voi­si­ko työ­nan­ta­ja jol­lain ta­val­la tukea sään­nöl­lis­tä vuo­ro­kausi­ryt­miä? Työ­elä­mäs­sä on pal­jon jous­to­jen mah­dol­li­suuk­sia työ­ajan suh­teen, Pih­la­ja­mä­ki ker­too.

Ylei­siä migree­ni­koh­tauk­sil­le pro­vo­soi­via te­ki­jöi­tä ovat muun muas­sa epä­sään­nöl­li­nen vuo­ro­kausi­ryt­mi eli kol­mi­vuo­ro­työ sekä liian suuri työ­kuor­ma, jol­loin pa­lau­tu­mi­seen ei jää riit­tä­väs­ti aikaa.

– Pro­vo­soi­via te­ki­jöi­tä ovat kaik­ki, mitkä her­kis­tä­vät neu­ro­lo­gi­ses­ti. Joil­le­kin vuo­ro­työt toi­mi­vat migree­nis­tä huo­li­mat­ta, mutta ti­lan­net­ta on hyvä seu­ra­ta, jat­kaa Pih­la­ja­mä­ki.

Apua ja tukea on tär­ke­ää pyy­tää ja hakea. Pih­la­ja­mä­ki ker­too, että osa voi elää migree­nin kans­sa lähes nor­maa­lia elä­mää, jos esi­mer­kik­si hoi­to­ta­sa­pai­no on kun­nos­sa.

– Kehitys-​ ja ta­voi­te­kes­kus­te­luis­sa on hyvä kohta poh­tia työs­sä kuor­mit­tu­nei­suut­ta ja pa­lau­tu­mis­ta. Jos on jat­ku­vas­ti migree­nioi­rei­ta tai akuut­ti migree­ni­koh­taus, tulee kään­tyä lää­kä­rin puo­leen.

– Tar­vit­taes­sa työ­ky­kyä ar­vioi­daan työ­ter­veys­huol­los­sa. Työ­ter­veys­neu­vot­te­lus­sa so­vi­taan esi­hen­ki­lön tai muun työ­nan­ta­jan edus­ta­jan kans­sa kon­kreet­ti­set jat­ko­toi­met, Pih­la­ja­mä­ki jat­kaa.

So­si­aa­li­tur­van ja kun­tou­tuk­sen saa­mi­nen voi osoit­tau­tua haas­teel­li­sek­si, mutta hy­väl­lä yh­teis­työl­lä ti­lan­tee­seen voi­daan etsiä rat­kai­su­ja. Migree­ni kat­so­taan koh­tauk­sel­li­sek­si sai­rau­dek­si ja tämä voi vai­keut­taa so­si­aa­lie­tuuk­sien ja -​tukien saa­mis­ta.

– Kui­ten­kin pään­sär­ky on vain jää­vuo­ren­huip­pu, migree­ni­koh­taus vai­kut­taa ko­ko­nais­val­tai­ses­ti. Migree­ni ei ole tah­to­ti­la vaan oikea neu­ro­lo­gi­nen sai­raus, sanoo Pih­la­ja­mä­ki.

Oman työn mie­lek­kyys ja omien lah­jo­jen käyt­tä­mi­nen tukee työs­sä jak­sa­mis­ta.

– Työ­elä­män rat­kai­suis­sa kes­kit­tyi­sin enem­män voi­ma­va­ra­kes­kei­syy­teen, kuin pelk­kiin on­gel­ma­koh­tiin. Työyh­tei­sös­sä tar­vi­taan myös mie­len­ter­vey­del­lis­tä tukea, muis­tut­taa Pih­la­ja­mä­ki.

Pa­lau­tu­mi­sel­la iso mer­ki­tys

Vapaa-​ajalla pa­lau­tu­mi­nen on tär­ke­ää ja omia kei­no­ja stres­sin pur­ka­mi­seen ja pa­laut­ta­vaan te­ke­mi­seen tai ole­mi­seen on hyvä miet­tiä. Jos vapaa-​aika on pel­käs­tään toi­pu­mis­ta työs­tä, kan­nat­taa kään­tyä työ­ter­veys­huol­lon puo­leen.

– Työs­tä pa­lau­tu­mi­sel­la on iso mer­ki­tys kai­kil­le. Mutta migree­niä sai­ras­ta­val­la on tär­ke­ää huo­leh­tia sään­nöl­li­ses­tä vuo­ro­kausi­ryt­mis­tä. Pa­lau­tu­mi­seen kuu­luu myös liik­ku­mi­nen ja muu mer­ki­tyk­sel­li­nen so­si­aa­li­nen ak­ti­vi­teet­ti, sanoo Pih­la­ja­mä­ki.

Migree­ni­koh­tauk­sen lop­puun asti hoi­ta­mi­nen tukee pa­lau­tu­mis­ta ja lepo on tär­ke­ää koh­tauk­sen jäl­keen, Pih­la­ja­mä­ki muis­tut­taa.

Työ­fy­sio­te­ra­pias­ta muu­tok­siin tukea

Työ­fy­sio­te­ra­peut­ti­na Pir­tes­sä(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan, siir­ryt toi­seen pal­ve­luun) toi­mi­va Kirsi Sirén ker­too, että työ­fy­sio­te­ra­peut­ti kar­toit­taa ja kor­jaa asiak­kaan työ­er­go­no­mi­aa joko asiak­kaan työ­pai­kal­la tai etä­työn­te­ki­jöil­lä vi­deon vä­li­tyk­sel­lä. Hä­nel­lä on pitkä ko­ke­mus työ­fy­sio­te­ra­pia­na toi­mi­mi­ses­ta.

– Li­säk­si tar­joam­me työ­pai­kol­la jär­jes­tet­tä­vää tau­ko­lii­kun­taa ja oh­jaam­me työn vas­ta­liik­kei­tä. Teem­me myös fy­sio­te­ra­peut­ti­sen tut­ki­mi­sen, jossa oi­rei­den pe­rus­teel­la oh­jaam­me asiak­kaal­le oi­kean­lai­set har­joit­teet.

Työ­er­go­no­mial­la on tär­keä rooli ja jo näy­tön kor­keu­den sää­tä­mi­nen tuo hel­po­tus­ta niska-​hartiavaivoihin, jotka usein pro­vo­soi­vat migree­ni­koh­tauk­sia. Li­säk­si va­lais­tus on tär­ke­ää, sillä vää­rin suun­nat­tu­na se lau­kai­see usein migree­ni­koh­tauk­sen.

– Myös työn vas­ta­liik­keet ja tauo­tus ovat avai­na­se­mas­sa migree­nin hoi­ta­mi­ses­sa. Kat­set­ta olisi hyvä suun­na­ta vä­lil­lä näy­töl­tä kau­kai­suu­teen, jol­loin sil­mät ren­tou­tu­vat, muis­tut­taa Sirén.

Sirén muis­tut­taa eri­lai­sis­ta pa­lau­tu­mi­sen kei­nois­ta vas­ta­liik­kei­den ja ve­ny­tys­ten li­säk­si.

– Usein ke­ho­tan asiak­kai­ta­ni myös hie­ro­jan kä­sit­te­lyyn. Li­säk­si tar­kis­tan asiak­kaan mah­dol­li­sen leu­ka­ni­ve­len toi­min­nan ja tähän liit­ty­vät häi­riöt; bruk­saa­mi­sen eli ham­pai­den nars­ku­tus ja leuan li­has­ten jän­nit­tä­mi­sen. Eri­tyi­ses­ti mas­kin käy­tön seu­rauk­se­na on leu­ka­ni­vel­ten häi­riöt huo­mat­ta­vas­ti li­sään­ty­neet.

– Kevyt kä­ve­ly­lenk­ki työ­päi­vän jäl­keen pi­ris­tää ja ren­tout­taa mu­ka­vas­ti! Sirén jat­kaa kan­nus­taen.

Läh­teet:

Stei­ner T.J, Stov­ner L.J, Jen­sen R., Uluduz D., Kat­sa­ra­va Z. & on be­half of Lif­ting The Bur­den: the Glo­bal Cam­paign against Hea­dac­he. Mi­grai­ne re­mains second among the world’s causes of di­sa­bi­li­ty, and first among young women: fin­dings from GBD2019. The Jour­nal of Hea­dac­he and Pain vo­lu­me 21, Ar­ticle num­ber: 137 (2020)

My Mi­grai­ne Voice sur­vey: di­sea­se im­pact on healthca­re re­source utilization, per­so­nal and working life in Fin­land(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan, siir­ryt toi­seen pal­ve­luun)

Tämä ar­tik­ke­li on jul­kais­tu alun­pe­rin Aura-​lehdessä(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan) 2/2021. Aura-​lehti on Migree­niyh­dis­tyk­sen jä­se­ne­tu. Liit­ty­mäl­lä jä­se­nek­si(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan) saat leh­den ja yh­dis­tyk­sen muut jä­se­ne­dut käyt­töö­si!

Ar­tik­ke­li

Kuu­lee­ko työ­nan­ta­ja?

Migree­ni on tau­ti­taa­kal­taan mer­kit­tä­vin elä­mää ja työ­te­koa hait­taa­va sai­raus työi­käis­ten nais­ten kes­kuu­des­sa. Miten työ­nan­ta­jat tu­ke­vat migree­niä sai­ras­ta­van työn­te­koa?

Ar­tik­ke­li

Migree­niä sai­ras­ta­vien työ­ky­vyn tu­ke­mi­nen on koko yh­teis­kun­nan asia

Edus­kun­nan Kipu- ja migree­ni­ryh­män vuo­den 2022 en­sim­mäi­ses­sä ko­kouk­ses­sa kes­kus­tel­tiin työ­elä­mäs­tä. Asiantuntija-​alustuksen oli pi­tä­mäs­sä LT, työ­ter­veys­huol­lon eri­kois­lää­kä­ri Minna Pih­la­ja­mä­ki, joka puhui migree­nis­tä yh­teis­kun­nal­li­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta.