Fakta 1: Migreeni on merkittävin työkykyä heikentävä sairaus*
Kansanedustaja Ben Zyskowicz kärsii kroonisesta migreenistä. Pääsärky on jokapäiväistä. Sairauden ja sen tuomien rajoitusten tunteminen on auttanut muokkaamaan omaa työnkuvaa.
*15–49-vuotiaiden ikäryhmässä
Ben Zyskowiczin migreeni alkoi 1990-luvulla. Aluksi päätä särki harvemmin, mutta kipu oli niin kovaa, etteivät mitkään särkylääkkeet tepsineet siihen. Migreenidiagnoosin hän sai 1990-luvun loppupuolella. Myöhemmin diagnoosiksi täsmentyi krooninen migreeni.
Kansanedustaja voi vaikuttaa työnkuvaansa
Migreeni ja vaikeat päänsärkysairaudet vaikuttavat merkittävästi työelämään. Työikäisten keskuudessa, 15–49-vuotiaiden ikäryhmässä, migreeni on tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työntekoa haittaava sairaus(1).
Kansanedustajana Ben kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa, sillä hän voi vaikuttaa itse työnkuvaansa. Hän on pyrkinyt valitsemaan itselleen tehtäviä, joissa asioihin pystyy vaikuttamaan, mutta joihin ei liity niin paljon pakollisia kuvioita.
‒ Kannustan kaikkia antamaan panoksensa työelämässä oman tilanteensa mukaan ja käyttämään niitä kykyjä, joita meillä kaikilla sairaudesta huolimatta on, hän rohkaisee.
Jatkuva särky vaikuttaa fiilikseen
– Kun päätä särkee jatkuvasti, vaikuttaa se fiiliksiin ja elämäniloon, Ben sanoo.
Hänen työyhteisössään migreeni ei kuitenkaan ole juuri näkynyt.
– Omalla kohdallani jatkuva päänsärky ei ole niin kovaa. Särky on jatkuvaa, mutta hyvin hankalia päiviä harvemmin, ja triptaanit helpottavat oloa.
Ben kertoo pyrkivänsä siihen, ettei sairaus näkyisi hänen työssään.
– Tilanteita, joissa työhön liittyen olen joutunut perumaan osallistumiseni pakollisiin kuvioihin migreenin vuoksi, on ollut äärimmäisen harvoin. Omalla kohdallani migreeni ei estä työntekoa, vaikka se on osaltaan vähentänyt kapasiteettiani ja vaikuttanut joihinkin valintoihin työurallani.
– Iltatilaisuudet ja monet vapaaehtoiset menot jätän nykyään usein väliin, hän jatkaa.
Migreenillä merkittävät yhteiskunnalliset vaikutukset – tiedon levittäminen tärkeää
Hoitamaton migreeni ja ymmärtämättömyys sairautta kohtaan tulee yhteiskunnalle ja työnantajille kalliiksi. Migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu EU-maissa olevan keskimäärin noin 1 200 € henkilöä kohden vuodessa.
Kustannuksiin lasketaan mukaan epäsuorat kustannukset, kuten työstä poissaolopäivät ja työn tuottavuuden aleneminen sekä suorat kustannukset, kuten vastaanottokäynnit, sairaalajaksot sekä lääkkeiden kustannukset. Koska migreeni on erityisesti työikäisten sairaus, kysymys on yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta.
Ben toivoo, että migreeniin alettaisiin suhtautua vakavasti otettavan neurologisena sairautena ja että sairauteen liittyvää stigmaa saataisiin murrettua. Työpaikoille on saatava lisää tietoa migreenistä, jotta ymmärrys sairautta kohtaan lisääntyisi.
– Järjestöillä on tärkeä rooli tiedon lisäämisessä, Ben painottaa.
Hän muistuttaa myös migreenin moninaisuudesta ja siitä, että vertailu ei kannata.
– Siitä, mitä toisesta ihmisestä näkyy ulospäin, ei pitäisi tehdä liian suoria johtopäätöksiä. Koskaan ei voi täysin tietää ja tuntea toisen tilannetta.
Puhutaan migreenistä
#puhutaanmigreenistä-kampanjamme nostaa esiin migreeni moninaisia vaikutuksia työelämään. Kaikki eivät ymmärrä sairauden moninaisuutta. Tarvitaan lisää tietoa, jotta ymmärrys sairautta kohtaan lisääntyy. Siksi haluamme, että #puhutaanmigreenistä. Ole sinäkin mukana.
Liittymällä jäseneksi(avautuu uuteen ikkunaan) voit vaikuttaa.
Tutustu kampanjan muihin faktoihin:
Fakta 2(avautuu uuteen ikkunaan)
Fakta 3(avautuu uuteen ikkunaan)
Fakta 4(avautuu uuteen ikkunaan)
Fakta 5(avautuu uuteen ikkunaan)
Kampanjaa tukemassa
Lähteet
1. Steiner TJ, Stovner LJ, Vos T, et al. Migraine is first cause of disability in under 50s: will health politicians now take notice? J Headache Pain. 2018 Feb;19(1):17. doi.org/10.1186/s10194-018-0846-2.
2. Stovner LJ, et al. The cost of headache disorders in europe: The eurolight project. European Journal of Neurology. 2012;19(5):703-711. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1468-1331.2011.03612.x/abstract. doi: 10.1111/j.1468-1331.2011.03612.x.