fbpx

Migreeni ja työhyvinvointi

Työhyvinvointiin liittyy työntekijän osaaminen, työn sopiva kuormitus ja haasteellisuus, työhön perehdytys, työn organisointi ja työpaikan ilmapiiri. Työpaikoilla on tärkeää ottaa huomioon migreenin ja sen oireiden yksilöllisyys. Migreeniä sairastavan työkyvyn edistäminen vaatii sairastavan, työnantajan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä.

Migreeni ja vaikeat päänsärkysairaudet vaikuttavat merkittävästi työelämään. Työikäisten keskuudessa (15–49-vuotiaiden ikäryhmässä) migreeni on tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työntekoa haittaava sairaus1. Erityisesti migreeni on työikäisten naisten sairaus, jota esiintyy naisilla noin kolme kertaa yleisempänä kuin miehillä.

Työ- ja toimintakyky heikentyy jo ennen kohtausta sekä sen jälkeen. Migreenistä kärsivien työteho voi parhaimmillaan palautua melko nopeasti, mutta pahimmillaan työkyvyttömyys voi kestää useiden päivien ajan. Olisi tärkeää levätä, kunnes migreenikohtauksen jälkitilakin on kokonaan ohi. Hoitamattomana migreeni voi pahentua ja kroonistua.

Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa2 70 % osallistuneista kertoi migreenin vaikuttaneen työhönsä. Vaikutuksia työhön ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, työtehon lasku ja poissaolojen määrä. Merkittävä haaste on myös ymmärryksen puute sairautta kohtaan työyhteisössä.

Migreeniä sairastavien sairauspoissaolojen syyksi kirjataan usein joku muu kuin migreeni. Syyt tähän ovat moninaiset, mutta osan uskotaan johtuvan siitä, että migreeniä sairastava ei mahdollisten seuraamusten pelossa uskalla tai halua kertoa olevansa poissa työstä migreenin vuoksi, vaan hakeutuu lääkäriin jostain muusta syystä.

Hoitamaton migreeni ja ymmärtämättömyys sairautta kohtaan tulee yhteiskunnalle ja työnantajille kalliiksi. Migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu EU-maissa olevan keskimäärin noin 1 200 € henkilöä kohden vuodessa. Kustannuksiin lasketaan mukaan epäsuorat kustannukset, kuten työstä poissaolopäivät ja työn tuottavuuden aleneminen sekä suorat kustannukset, kuten vastaanottokäynnit, sairaalajaksot sekä lääkkeiden kustannukset.

Migreenitietoisuuden levittäminen työpaikoilla on tärkeää, jotta ymmärrys sairautta kohtaan lisääntyy. Varsinkin esimiesten tietoisuutta migreenistä sairautena sekä työskentelyolosuhteiden merkityksestä migreenikohtauksia laukaisevana tekijänä tulee lisätä.

Työnantaja ja migreeniä sairastava ovat yhdessä vastuussa siitä, että migreeniä sairastava voi menestyä työssään. Migreeniä sairastavan työntekoa helpottavat muun muassa joustava työaika ja työntekomahdollisuus kotona sellaisissa tehtävissä, joissa se on mahdollista. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää työskentelyolosuhteisiin kuten esimerkiksi valaistukseen, ääniin, ergonomiaan ja lepomahdollisuuteen pimeähuoneessa myös työpaikalla. Yksilölliset tarpeet ja migreenikohtaukselle altistavien tekijöiden minimointi tulisi ottaa huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa.

Avoin ilmapiiri vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Olisi tärkeää rakentaa työpaikoille ilmapiiri, jossa migreeniä sairastava voi turvallisesti kertoa sairaudestaan ilman pelkoa leimautumisesta. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että häntä ymmärretään ja hän saa tarvitsemaansa tukea. Näin pystytään vaikuttamaan siihen, ettei migreeniä sairastavan tarvitse kokea huonoa omaatuntoa tai ylimääräistä stressiä sairaudestaan ja sen vaikutuksista työhön.

Lisätietoa

 

Lähteet

  1. Steiner TJ, Stovner LJ, Vos T, et al. Migraine is first cause of disability in under 50s: will health politicians now take notice? J Headache Pain. 2018 Feb;19(1):17. doi.org/10.1186/s10194-018-0846-2.
  2. Martelletti P Schwedt TJ, Lanteri-Minet M et al. 4My Migraine Voice survey: a global study of disease burden among individuals with migraine for whom preventive treatments have failed. J Headache Pain. 2018 Nov 27;19(1):115. doi: 10.1186/s10194-018-0946-z.

Älä jää yksin!