Migreenikohtauksia provosoivista tekijöistä tarvitaan tietoa

Migreenin ja työelämän yhdistäminen mietityttää monia. Työpaikoilla on erilaisia migreenikohtaukselle provosoivia tekijöitä, mutta millaisilla keinoilla tilannetta voisi helpottaa?

Migreeniyhdistyksen toukokuussa 2020 teettämä työelämäkysely keräsi ja kartoitti migreeniä sairastavien ja esimiesten kokemuksia migreenistä ja työelämästä. Kyselyssä selvisi, että työpaikoille kaivataan eniten tietoa migreenikohtauksia provosoivista tekijöistä ja migreenin vaikutuksesta työntekoon. Lisäksi työpaikoille kaivataan lisää yleistä tietoa migreenistä sekä tietoa työn joustojen vaikutuksista migreeniä sairastavalle.

Migreenillä on vaikutus yksilöön ja työyhteisöön

Kansainvälisen Global Burden of Disease -tutkimuksen mukaan (GBD2019) migreeni oli tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työtekoa haittaava sairaus työikäisten (15–49-vuotiaiden) naisten keskuudessa. Koko väestön keskuudessa migreeni on toiseksi merkittävin elämää ja työtekoa haittaava sairaus alaselkäkipujen jälkeen. Suomessa kyselyyn vastanneista 88 % kertoivat migreenin vaikuttavan kielteisesti työelämään.

LT, työterveyslääkäri ja kliininen opettaja Minna Pihlajamäen mukaan migreenillä on aina vaikutus niin yksilöön kuin myös työyhteisötasolla työntekoon.

– Jos työntekijä ei jättäydy pois työstä migreenikohtauksen alkaessa, virheiden mahdollisuus työnteossa on olemassa ja samoin laadun kärsiminen. Lisäksi työtapaturmariski kasvaa turvallisuuskriittisillä toimialoilla, Pihlajamäki kertoo.

Yksittäiselle työntekijälle voi aiheutua lyhyitä äkillisiä poissaoloja. Äkilliset poissaolot aiheuttavat herkästi työpaikalla resurssivajetta ja työvuorojen sekä -tehtävien uudelleen suunnittelua.

– Kun migreeniä sairastava tietää tämän tilanteen, hän saattaa jäädä töihin sinnittelemään kohtauksesta huolimatta. Työn kärsimisen lisäksi tämä voi johtaa migreenin kroonistumiseen, sanoo Pihlajamäki.

Sairaus voi vaikuttaa omaan ammatinvalintaan. On olemassa aloja, joilla halvausoireista migreeniä sairastava ei saa työskennellä yksin. Mastotyö on esimerkki tästä.

Pihlajamäen mukaan migreenitietoisuus on lisääntynyt Migreeniyhdistyksen ja monialaisen Triangeli-hankkeen kautta, mutta edelleen ymmärrys migreenistä työpaikoilla vaihtelee.

Joustot ja muutokset apuna työssäjaksamisessa

Migreenikohtauksille provosoivat tekijät ovat yksilöllisiä ja niitä on hyvä oppia tunnistamaan mahdollisimman hyvin. Näin pystyy itse puuttumaan niihin ja mahdollisesti sopimaan yhdessä työnantajan kanssa joustoista, silloin kun tämä on mahdollista.

Migreeniä sairastavan työntekoa voidaan helpottaa työtä muokkaamalla, kuten työaikajoustoilla ja mahdollistamalla etätyö tehtävissä, joissa se on mahdollista. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää työskentelyolosuhteisiin kuten esimerkiksi valaistukseen, ääniin ja ergonomiaan. Näyttöpäätetyöskentelyssä myös näytön asetusten säätäminen voi auttaa. Yksilölliset tarpeet ja migreenikohtauksien provosoivien tekijöiden minimointi tulisi ottaa huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa.

Pihlajamäki kertoo, että työturvallisuuteen kuuluu työyhteisössä vallitseva avoimuus, luottamus ja hyvä johtaminen. Työterveyslääkärin näkökulmasta on kustannustehokasta ja joustavuutta osoittavaa, jos työpaikan sisältä tulee ensimmäiset tuet tilanteeseen.

– Työnantajalla on direktio-oikeus. Hänellä on oikeus määritellä työtehtävät ja niiden mahdolliset joustot, muistuttaa Pihlajamäki.

Pihlajamäki toteaa, että migreeni on sairaus, joka tykkää tasaisesta vuorokausirytmistä.

– Migreenikohtaus tulee äkillisesti ja yllättäen, mutta voisiko työnantaja jollain tavalla tukea säännöllistä vuorokausirytmiä? Työelämässä on paljon joustojen mahdollisuuksia työajan suhteen, Pihlajamäki kertoo.

Yleisiä migreenikohtauksille provosoivia tekijöitä ovat muun muassa epäsäännöllinen vuorokausirytmi eli kolmivuorotyö sekä liian suuri työkuorma, jolloin palautumiseen ei jää riittävästi aikaa.

– Provosoivia tekijöitä ovat kaikki, mitkä herkistävät neurologisesti. Joillekin vuorotyöt toimivat migreenistä huolimatta, mutta tilannetta on hyvä seurata, jatkaa Pihlajamäki.

Apua ja tukea on tärkeää pyytää ja hakea. Pihlajamäki kertoo, että osa voi elää migreenin kanssa lähes normaalia elämää, jos esimerkiksi hoitotasapaino on kunnossa.

– Kehitys- ja tavoitekeskusteluissa on hyvä kohta pohtia työssä kuormittuneisuutta ja palautumista. Jos on jatkuvasti migreenioireita tai akuutti migreenikohtaus, tulee kääntyä lääkärin puoleen.

– Tarvittaessa työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa. Työterveysneuvottelussa sovitaan esihenkilön tai muun työnantajan edustajan kanssa konkreettiset jatkotoimet, Pihlajamäki jatkaa.

Sosiaaliturvan ja kuntoutuksen saaminen voi osoittautua haasteelliseksi, mutta hyvällä yhteistyöllä tilanteeseen voidaan etsiä ratkaisuja. Migreeni katsotaan kohtaukselliseksi sairaudeksi ja tämä voi vaikeuttaa sosiaalietuuksien ja -tukien saamista.

– Kuitenkin päänsärky on vain jäävuorenhuippu, migreenikohtaus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. Migreeni ei ole tahtotila vaan oikea neurologinen sairaus, sanoo Pihlajamäki.

Oman työn mielekkyys ja omien lahjojen käyttäminen tukee työssä jaksamista.

– Työelämän ratkaisuissa keskittyisin enemmän voimavarakeskeisyyteen, kuin pelkkiin ongelmakohtiin. Työyhteisössä tarvitaan myös mielenterveydellistä tukea, muistuttaa Pihlajamäki.

Palautumisella iso merkitys

Vapaa-ajalla palautuminen on tärkeää ja omia keinoja stressin purkamiseen ja palauttavaan tekemiseen tai olemiseen on hyvä miettiä. Jos vapaa-aika on pelkästään toipumista työstä, kannattaa kääntyä työterveyshuollon puoleen.

– Työstä palautumisella on iso merkitys kaikille. Mutta migreeniä sairastavalla on tärkeää huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä. Palautumiseen kuuluu myös liikkuminen ja muu merkityksellinen sosiaalinen aktiviteetti, sanoo Pihlajamäki.

Migreenikohtauksen loppuun asti hoitaminen tukee palautumista ja lepo on tärkeää kohtauksen jälkeen, Pihlajamäki muistuttaa.

Työfysioterapiasta muutoksiin tukea

Työfysioterapeuttina Pirtessä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) toimiva Kirsi Sirén kertoo, että työfysioterapeutti kartoittaa ja korjaa asiakkaan työergonomiaa joko asiakkaan työpaikalla tai etätyöntekijöillä videon välityksellä. Hänellä on pitkä kokemus työfysioterapiana toimimisesta.

– Lisäksi tarjoamme työpaikolla järjestettävää taukoliikuntaa ja ohjaamme työn vastaliikkeitä. Teemme myös fysioterapeuttisen tutkimisen, jossa oireiden perusteella ohjaamme asiakkaalle oikeanlaiset harjoitteet.

Työergonomialla on tärkeä rooli ja jo näytön korkeuden säätäminen tuo helpotusta niska-hartiavaivoihin, jotka usein provosoivat migreenikohtauksia. Lisäksi valaistus on tärkeää, sillä väärin suunnattuna se laukaisee usein migreenikohtauksen.

– Myös työn vastaliikkeet ja tauotus ovat avainasemassa migreenin hoitamisessa. Katsetta olisi hyvä suunnata välillä näytöltä kaukaisuuteen, jolloin silmät rentoutuvat, muistuttaa Sirén.

Sirén muistuttaa erilaisista palautumisen keinoista vastaliikkeiden ja venytysten lisäksi.

– Usein kehotan asiakkaitani myös hierojan käsittelyyn. Lisäksi tarkistan asiakkaan mahdollisen leukanivelen toiminnan ja tähän liittyvät häiriöt; bruksaamisen eli hampaiden narskutus ja leuan lihasten jännittämisen. Erityisesti maskin käytön seurauksena on leukanivelten häiriöt huomattavasti lisääntyneet.

– Kevyt kävelylenkki työpäivän jälkeen piristää ja rentouttaa mukavasti! Sirén jatkaa kannustaen.

Lähteet:

Steiner T.J, Stovner L.J, Jensen R., Uluduz D., Katsarava Z. & on behalf of Lifting The Burden: the Global Campaign against Headache. Migraine remains second among the world’s causes of disability, and first among young women: findings from GBD2019. The Journal of Headache and Pain volume 21, Article number: 137 (2020)

My Migraine Voice survey: disease impact on healthcare resource utilization, personal and working life in Finland(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Aura-lehdessä(avautuu uuteen ikkunaan) 2/2021. Aura-lehti on Migreeniyhdistyksen jäsenetu. Liittymällä jäseneksi(avautuu uuteen ikkunaan) saat lehden ja yhdistyksen muut jäsenedut käyttöösi!

Artikkeli

Kuuleeko työnantaja?

Migreeni on tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työtekoa haittaava sairaus työikäisten naisten keskuudessa. Miten työnantajat tukevat migreeniä sairastavan työntekoa?

Artikkeli

Migreeniä sairastavien työkyvyn tukeminen on koko yhteiskunnan asia

Eduskunnan Kipu- ja migreeniryhmän vuoden 2022 ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin työelämästä. Asiantuntija-alustuksen oli pitämässä LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Minna Pihlajamäki, joka puhui migreenistä yhteiskunnallisesta näkökulmasta.