Lasten ja nuorten migreeni
Migreeni on yleistynyt lapsilla ja nuorilla viime vuosina. Migreeniä on lapsuusiässä arviolta 8–11 prosentilla. Myös alle kouluikäiset voivat sairastaa migreeniä.
Lapsi ja nuori tarvitsee tukea läpi koulutien. Tuen saaminen hyvissä ajoin ja ennakoivasti helpottaa koulussa opittavien tietojen ja taitojen oppimista.
Kun lapsi tai nuori sairastaa migreeniä, se voi vaikuttaa merkittävästi hänen ja koko perheen arkeen. Vanhempia saattaa esimerkiksi huolestuttaa lapsen koulun aloitus. Useimmissa tapauksissa koulumaailma tarkoittaa migreenikohtauksille altistavien tekijöiden lisääntymistä.
Niin varhaiskasvatuksen, koulun kuin opiskelupaikan ammattilaisten on tärkeää olla tietoisia migreenistä tai päänsärkysairaudesta ja sen vaikutuksesta toiminta- ja opiskelukykyyn. Ennaltaehkäisy ja kohtauksille altistavien tekijöiden välttäminen on paljon helpompaa, kun niistä on tieto tai niitä voidaan yhdessä kartoittaa.
Sairauden ja laukaisevien tekijöiden lisäksi varhaiskasvatuksessa on hyvä tietää muista mahdollisista toimintaohjeista ja yhteyshenkilöstä. Nämä auttavat toiminnan suunnittelussa, ja lasta voidaan kannustaa mukaan sellaiseen toimintaan, johon hän pystyy. Tieto helpottaa esimerkiksi valaistuksen ja melun huomioinnissa. Lisäksi lapsen ja huoltajien luvalla migreeni voidaan ottaa ryhmässä esille ja lasten kanssa voidaan miettiä, miten kaikilla olisi hyvä olla.
Päiväkodissa annetaan vain välttämättömät lääkkeet. Lääkkeiden täytyy olla alkuperäisessä pakkauksessa ja niiden mukana on oltava lääkärin määräys. Huoltajat neuvovat lääkkeiden antamisessa ja huolehtivat, että niitä on saatavilla. Lääkkeitä antaa koulutettu tai täsmäkoulutettu henkilö. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan, mitä lääkettä lapsi tarvitsee, milloin hänen täytyy sitä ottaa ja kuka lääkettä saa antaa. Päiväkodin johtajan on oltava tietoinen lääkehuollosta.
Hoitavan tahon, varhaiskasvatuksen ja huoltajan on hyvä järjestää vähintään puhelinkonsultaatio, kun on kyse lapsen terveydentilan haasteista. Jos hoitavan tahon puolelta asiantuntija pääsee käymään päiväkotiin, hän pystyy antamaan vinkkejä migreenikohtauksen ennaltaehkäisyyn.
Sairaudesta ja laukaisevista tekijöistä tiedottamisen lisäksi on tärkeää keskustella yhdessä koulun kanssa mahdollisen lääkehoidon toteutuksesta ja siihen tarvittavista selvityksistä. Hoitavan tahon suosituksista kannattaa tiedottaa koulua.
Tukitoimia mietitään yksilöllisesti ja ne kirjataan oppilaan pedagogiseen suunnitelmaan, jota arvioidaan säännöllisesti. Hälinää voidaan helpottaa esimerkiksi luokan yhteisillä pelisäännöillä tai kuulosuojaimilla. Valaistusta voidaan säätää tai oppilaalle voidaan etsiä hämärämpi työskentely- tai lepotila. Sijoittautuminen luokassa voi olla esimerkiksi eturivissä, ettei oppilas näe toisten näyttöjen valoa. Liikuntatunnit tulisi suunnitella niin, että välissä on kevyempiä aktiviteetteja.
Stressiä voidaan vähentää esimerkiksi pienentämällä tehtävien määrää ja sopimalla, mitä tehdään kohtauksen tullessa. Opettaja ja oppilas voivat esimerkiksi sopia merkin, jolla oppilas kertoo olostaan kesken oppitunnin.
Tuen tarvetta on tärkeä arvioida tarkemmin, jos tilanne on haastava tai muuttuessa merkittävästi. Koulun suorittamisesta voi keskustella yksilöllisessä oppilashuoltoryhmän kokoontumisessa yhdessä perheen sekä esimerkiksi opettajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa. Keskustelua voi käydä lapsen terveydentilasta, lääkkeiden mukana pitämisestä ja tuen muodoista. Lääkärinlausunnosta ja suosituksista on apua ratkaisuja mietittäessä.
Oppilas voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Poissaoloista aiheutuvaa oppimisen vajetta voidaan tukea muun muassa erityisopettajan tuella tai tukiopetuksella. Opetusta voi yksilöllistää esimerkiksi vähentämällä tehtäviä, lyhentämällä koulupäivää tai opiskelemalla painoalueittain eli keskittymällä ydinsisältöihin.
Joskus erityiset opetusjärjestelyt terveydellisista syistä voivat olla tarpeen, esimerkiksi pienryhmä tai vuosiluokkiin sitomaton opetus. Joillain kouluilla voi olla mahdollisuus antaa erityisopetusta kotona. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle kuuluu laatia HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämista koskeva suunnitelma, johon kirjataan sovitut tukimuodot. Myös sairaalakoulu voi olla joissain tapauksissa sopiva vaihtoehto, jos lapsella on erikoissairaanhoidon asiakkuus.
Erityisjärjestelyt vaikuttavat siihen, miten osaamista arvioidaan, eikä niiden itsessään pitäisi vaikuttaa arvosanoihin. Lääkärinlausunnossa kannattaa olla teksti sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn: ”otettava huomioon arvioinnissa”. Arvioinnista voi keskustella koulussa ja lapsen omia tavoitteita voi miettiä.
Lukion ylioppilaskirjoituksiin voidaan tehdä erityisjärjestelyitä. Järjestelyksi voidaan hakea avustettua tulostusta ja skannausta. Kyse ei ole varsinaisesti paperisesta kokeesta, vaan avustaja on mukana kokeen suorittamisessa. Myös muita vaihtoehtoisia erityisjärjestelyjä on olemassa. Näitä kannattaa hakea hyvissä ajoin. Hakemus ylioppilastutkintolautakunnalle tehdään yhdessä koulun kanssa ja siihen tarvitaan mukaan lääkärinlausunto ja muita selvityksiä.
Koulussa voi olla useampi aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä migreenikohtauksen alkaessa ja tunteiden käsittelyssä. Kouluterveydenhoitaja voi auttaa rauhallisen tilan löytymisessä kohtauksen alkaessa ja keskustella migreenin kanssa selviytymisestä. Kuraattori tai koulupsykologi antavat keskustelutukea. Erityisopettaja on tukena, jos koulun suorittamisessa ilmenee haasteita ja erityisjärjestelyitä sekä vahvempaa tukea tarvitaan.
16–29-vuotiaat voivat saada nuoren ammatillista kuntoutusta. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisiin tarpeisiin ja tarjolla on esimerkiksi NUOTTI-valmennus. Kuntoutuksen ajalta saa kuntoutusrahaa. Kuntoutuksesta saa lisää tietoa verkkosivuiltamme:
Oman hyvinvointialueen sosiaalihuollosta voi pyytää palvelutarpeen arviointia perheelle. Sosiaalihuollosta voi saada muun muassa varhaisen tuen ja perhetyön palveluita sekä kotipalvelua. Oma työntekijä voi olla tukena koulussa tuen selviämisessä.
Jos lapsen terveydentila tekee koulumatkasta haastavan, hän voi joissain tapauksissa saada erittäin
hyvin perustein koulukuljetukset. Kuljetuksista kannattaa keskustella koulun kanssa. Lääkärin B-lausunto tukee tilannetta ja sosiaalityöntekijä voi olla apuna koulumatkojen järjestymisessä.
Oppimisen tueksi on mahdollista saada käyttöön sovelluksia ja äänioppikirjoja, joista voi kysyä lisää tietoa koululta.
Migreeniyhdistyksen Lasten ja nuorten migreeni -esite tarjoaa perustietoa lasten ja nuorten migreenin erityispiirteistä, hoidosta ja sairastavan lapsen tukemisesta. Esitteessä käydään myös läpi varhaiskasvatuksen ja koulun tarjoamaa tukea.
Migreeni on yleistynyt lapsilla ja nuorilla viime vuosina. Migreeniä on lapsuusiässä arviolta 8–11 prosentilla. Myös alle kouluikäiset voivat sairastaa migreeniä.
Palveluoppaaseen on koottu laajasti tietoa eri palveluista ja tuen muodoista, joista voi olla migreeniä sairastaville apua. Migreeni on yksilöllinen ja samoin ovat myös tuentarpeet. Opas on tehty helpottamaan itselle sopivan avun ja tukimuotojen löytymistä.
Yhdessä pohdittuna asiat voivat löytää suuntaa ja mieli rauhoittua. Yksin ei tarvitse jäädä!