Siirry sisältöön

Tukea läpi koulutien

Lapsi ja nuori tarvitsee tukea läpi koulutien. Tuen saaminen hyvissä ajoin ja ennakoivasti helpottaa koulussa opittavien tietojen ja taitojen oppimista.

Kun lapsi tai nuori sairastaa migreeniä, se voi vaikuttaa merkittävästi hänen ja koko perheen arkeen. Vanhempia saattaa esimerkiksi huolestuttaa lapsen koulun aloitus. Useimmissa tapauksissa koulumaailma tarkoittaa migreenikohtauksille altistavien tekijöiden lisääntymistä.

Eritysen tärkeää on tietää sairaudesta

Niin varhaiskasvatuksen, koulun kuin opiskelupaikan ammattilaisten on tärkeää olla tietoisia migreenistä tai päänsärkysairaudesta ja sen vaikutuksesta toiminta- ja opiskelukykyyn. Ennaltaehkäisy ja kohtauksille altistavien tekijöiden välttäminen on paljon helpompaa, kun niistä on tieto tai niitä voidaan yhdessä kartoittaa.

Migreenikohtauksille altistavia tekijöitä

  • Voimakkaat tai kirkkaat valot; auringon häikäisy, televisio, tietokone ja älylaitteet
  • Tuoksut ja hajut
  • Melu ja hälinä
  • Stressaavat ja jännittävät tilanteet ja niistä selviäminen; migreeni voi alkaa kokeiden aikana, niiden jälkeen tai viikonlopun alkaessa. Myös jonkin mukavan odottaminen voi laukaista migreenin.
  • Väsymys; epäsäännöllinen unirytmi ja valvominen
  • Verensokerin vaihtelut, nälkä ja jano; nopeasti imeytyvät hiilihydraatit aiheuttavat verensokerin äkillisen kohoamisen ja nopean laskun
  • Hormonaaliset tekijät murrosiästä alkaen
  • Alkoholi ja muut päihteet
  • Liikunnan vähäisyys tai liian kovasykkeinen liikunta
  • Ruoka-aineet, mausteet ja lisäaineet
  • Psykologiset tekijät; turvattomuuden tunne koulussa tai perheessä, haasteet ihmissuhteissa ja esimerkiksi koulukiusaamisen aiheuttama ahdistus
  • Oppimisvaikeudet ja tarkkaavuuden pulmat

Varhaiskasvatus

Sairauden ja laukaisevien tekijöiden lisäksi varhaiskasvatuksessa on hyvä tietää muista mahdollisista toimintaohjeista ja yhteyshenkilöstä. Nämä auttavat toiminnan suunnittelussa, ja lasta voidaan kannustaa mukaan sellaiseen toimintaan, johon hän pystyy. Tieto helpottaa esimerkiksi valaistuksen ja melun huomioinnissa. Lisäksi lapsen ja huoltajien luvalla migreeni voidaan ottaa ryhmässä esille ja lasten kanssa voidaan miettiä, miten kaikilla olisi hyvä olla.

Päiväkodissa annetaan vain välttämättömät lääkkeet. Lääkkeiden täytyy olla alkuperäisessä pakkauksessa ja niiden mukana on oltava lääkärin määräys. Huoltajat neuvovat lääkkeiden antamisessa ja huolehtivat, että niitä on saatavilla. Lääkkeitä antaa koulutettu tai täsmäkoulutettu henkilö. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan, mitä lääkettä lapsi tarvitsee, milloin hänen täytyy sitä ottaa ja kuka lääkettä saa antaa. Päiväkodin johtajan on oltava tietoinen lääkehuollosta.

Hoitavan tahon, varhaiskasvatuksen ja huoltajan on hyvä järjestää vähintään puhelinkonsultaatio, kun on kyse lapsen terveydentilan haasteista. Jos hoitavan tahon puolelta asiantuntija pääsee käymään päiväkotiin, hän pystyy antamaan vinkkejä migreenikohtauksen ennaltaehkäisyyn.

Koulu

Sairaudesta ja laukaisevista tekijöistä tiedottamisen lisäksi on tärkeää keskustella yhdessä koulun kanssa mahdollisen lääkehoidon toteutuksesta ja siihen tarvittavista selvityksistä. Hoitavan tahon suosituksista kannattaa tiedottaa koulua.

Ensisijaisia tukitoimia mietitään koulussa yksilöllisesti. Tukitoimia ovat esimerkiksi istumapaikan miettiminen luokassa, ärsykkeiden karsiminen, työskentelyn tauottaminen, työskentelytapojen tai tehtävien eriyttäminen, liikkumisen ja stressilelun salliminen tai mahdollisuus syödä välipaloja.

Migreenitilanteen ollessa hankala tai muuttuessa merkittävästi on hyvä arvioida tuen tarvetta. Koulun suorittamisesta voi keskustella yksilöllisessä oppilashuoltoryhmän kokoontumisessa esimerkiksi opettajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa. Keskustelua voi käydä lapsen terveydentilasta, lääkkeiden mukana pitämisestä ja tuen muodoista. Kokoontumiseen tarvitaan lupa huoltajalta ja oppilaalta. Lääkärinlausunnosta ja suosituksista on apua ratkaisuja mietittäessä.

Haastavassa tilanteessa oppilas voi saada tehostettua tai erityistä tukea. Poissaoloista aiheutuvaa oppimisen vajetta voidaan tukea muun muassa erityisopettajan tuella tai tukiopetuksella. Opetusta voidaan eriyttää esimerkiksi vähentämällä tehtäviä tai keskittymällä ydinsisältöihin.

Terveydellisistä syistä johtuen erityiset opetusjärjestelyt voivat olla tarpeen, esimerkiksi oppituntien vähentäminen tai vuosiluokkiin sitomaton opetus. Joillain kouluilla voi olla mahdollisuus antaa erityisopetusta kotona, jos se on hyvin perusteltua lapsen tai nuoren terveydentilaan liittyvistä syistä. Tämä on osa erityisiä opetusjärjestelyitä. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle kuuluu laatia HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämista koskeva suunnitelma, johon kirjataan sovitut tukimuodot. Myös sairaalakoulu voi olla joissain tapauksissa sopiva vaihtoehto.

Erityisjärjestelyt vaikuttavat siihen, miten osaamista arvioidaan, eikä niiden itsessään pitäisi vaikuttaa arvosanoihin. Lääkärinlausunnossa kannattaa olla teksti sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn: ”otettava huomioon arvioinnissa”. Arvioinnista voi keskustella koulussa ja lapsen omia tavoitteita voi miettiä.

Ylioppilaskirjoituksiin tukea

Lukion ylioppilaskirjoituksiin voidaan tehdä erityisjärjestelyitä. Järjestelyksi voidaan hakea avustettua tulostusta ja skannausta. Kyse ei ole varsinaisesti paperisesta kokeesta, vaan avustaja on mukana kokeen suorittamisessa. Myös muita vaihtoehtoisia erityisjärjestelyjä on olemassa. Näitä kannattaa hakea hyvissä ajoin. Hakemus ylioppilastutkintolautakunnalle tehdään yhdessä koulun kanssa ja siihen tarvitaan mukaan lääkärinlausunto ja muita selvityksiä.

Mitä muuta tukea?

Koulun henkilökunta

Koulussa voi olla useampi aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä migreenikohtauksen alkaessa ja tunteiden käsittelyssä. Kouluterveydenhoitaja voi auttaa rauhallisen tilan löytymisessä kohtauksen alkaessa ja keskustella migreenin kanssa selviytymisestä. Kuraattori tai koulupsykologi antavat keskustelutukea. Erityisopettaja on tukena, jos koulun suorittamisessa ilmenee haasteita ja erityisjärjestelyitä sekä vahvempaa tukea tarvitaan.

Kela

16–29-vuotiaat voivat saada nuoren ammatillista kuntoutusta. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisiin tarpeisiin ja tarjolla on esimerkiksi NUOTTI-valmennus. Kuntoutuksen ajalta saa kuntoutusrahaa. Kuntoutuksesta saa lisää tietoa verkkosivuiltamme:

Sosiaalitoimi

Oman hyvinvointialueen sosiaalihuollosta voi pyytää palvelutarpeen arviointia perheelle. Sosiaalihuollosta voi saada muun muassa varhaisen tuen ja perhetyön palveluita sekä kotipalvelua. Oma työntekijä voi olla tukena koulussa tuen selviämisessä.

Jos lapsen terveydentila tekee koulumatkasta haastavan, hän voi joissain tapauksissa saada erittäin
hyvin perustein koulukuljetukset. Kuljetuksista kannattaa keskustella koulun kanssa. Lääkärin B-lausunto tukee tilannetta ja sosiaalityöntekijä voi olla apuna koulumatkojen järjestymisessä.

Äänioppikirjat

Oppimisen tueksi on mahdollista saada käyttöön sovelluksia ja äänioppikirjoja, joista voi kysyä lisää tietoa koululta.

Nuori tyttö katsoo olan yli kameraan.

Lasten ja nuorten migreeni

Migreeni on yleistynyt lapsilla ja nuorilla viime vuosina. Migreeniä on lapsuusiässä arviolta 8–11 prosentilla. Myös alle kouluikäiset voivat sairastaa migreeniä.

Palveluopas

Palveluoppaaseen on koottu laajasti tietoa eri palveluista ja tuen muodoista, joista voi olla migreeniä sairastaville apua. Migreeni on yksilöllinen ja samoin ovat myös tuentarpeet. Opas on tehty helpottamaan itselle sopivan avun ja tukimuotojen löytymistä.

Neuvonta

Yhdessä pohdittuna asiat voivat löytää suuntaa ja mieli rauhoittua. Yksin ei tarvitse jäädä!