Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Migreenin hoito

Migreenin hoidossa käytetään kohtauslääkkeitä, estolääkkeitä ja lääkkeettömiä hoitokeinoja, joista tärkeimpänä on lepääminen pimeässä ja hiljaisessa tilassa kohtauksen aikana. Migreenin hoito on hyvin yksilöllistä.

Migreenikohtauksen lääkehoito

Migreenikohtausta lääkitään kahdentyyppisillä kohtauslääkkeillä: tulehduskipulääkkeillä tai migreenin täsmälääkkeillä, triptaaneilla. Jos kohtauksen tunnistaa migreeniksi jo ennen kivun alkua, sen voi saada poikki tulehduskipulääkkeellä. Annoksen täytyy kuitenkin olla riittävän suuri. Riittävän suurena annoksena pidetään kaksin-kolminkertaista annosta verrattuna siihen, mitä tavallisesti otetaan esimerkiksi nuhakuumeessa.

Jo alkanutta kipua voi myös lääkitä tulehduskipulääkkeellä tai ellei sellainen yksin auta, migreenin täsmälääkkeellä. Näitä kahta voidaan myös yhdistää. Tavoitteena kuitenkin on, että jo alkanut kohtaus lääkitään mahdollisimman nopeasti. Täsmälääkkeet vaikuttavat parhaiten migreenikohtauksen alkuvaiheessa eli perifeerisen sensitaation aikana. Jos kipu etenee alkuvaihetta pidemmälle eli saavuttaa sentraalisen sensitaatiovaiheen, lääkkeiden teho heikkenee, koska kivun hermostolliset mekanismit ovat migreenikohtauksen alussa ja etenemisvaiheessa erilaiset.

Lääkkeiden toimivuus on hyvin yksilöllistä ja lääkäri voi auttaa sopivan kohtauslääkityksen suunnittelussa. Kohtauslääkityksestä löytyy lisää tietoa migreenin Käypä hoito-suosituksesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Usein toistuvien migreenikohtausten lääkitseminen kohtauslääkkeillä pitää sisällään riskin lääkepäänsärystä. Riskirajana pidetään lääkkeestä riippuen joko kymmentä käyttöpäivää kuukaudessa (triptaanit ja yhdistelmävalmisteet) tai 15 käyttöpäivää kuukaudessa (särkylääkkeet, Aspiriini ja parasetamoli), kun käyttö jatkuu yli kolmen kuukauden ajan. Sen sijaan suuretkaan annokset harvakseltaan eivät aiheuta lääkepäänsärkyä.

Migreenin estohoito

Jos migreenikohtauksia on viikoittain tai ne rajoittavat toimintaa tai ovat hyvin pelottavia, kannattaa lääkitykseen lisätä estolääke. Sellainen otetaan päivittäin riippumatta siitä, onko kohtausta sinä päivänä tai ei. Tavoitteena on, että ajan mittaan kohtausten määrä tai kipu vähintäänkin puolittuu. Päänsärkypäiväkirja(avautuu uuteen ikkunaan) on hyvä työväline lääkityksen tehon seuraamiseen.

Perinteiset estolääkkeet

Migreenin estolääkkeinä on perinteisesti käytetty muiden sairauksien hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, joiden on sittemmin huomattu vähentävän myös migreenin aktiivisuutta. Näitä ovat esimerkiksi verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeet. Näistä lääkkeistä on kattava luettelo migreenin Käypä hoito -suosituksessa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Biologiset lääkkeet

Vaikean migreenin estohoitoon voidaan käyttää biologisia lääkkeitä, jotka on kehitetty varta vasten migreeniin. Biologisella lääkkeellä haetaan täsmävaikutusta tietyn sairauden hoitoon.

Biologisten estolääkkeiden keskiössä on kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi CGRP, joka laajentaa verisuonia ja välittää kipua migreenikohtauksen aikana. Uudet lääkkeet eli CGRP-vasta-aineet joko sitoutuvat suoraan CGRP:hen tai sen reseptoriin. Näin CGRP:n vaikutus estyy tai vähenee eli se ei pääse välittämään kipua.

Suomessa on käytössä neljä erilaista migreenin hoitoon kehitettyä biologista lääkettä:

Migreenin lääkkeettömät hoitokeinot

Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mielellään pimeässä ja viileässä huoneessa. Se voi helpottua myös lämpimässä suihkussa, rentoutumisharjoituksella tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla.

Migreeniä voidaan ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla; hyvän lihaskunnon ja ryhdin ylläpidolla, rentoutumisen opettelulla, säännöllisellä ja terveellisellä ruokailulla sekä riittävällä unella.

Migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus, minkä takia on hyvä kokeilla mitkä lääkkeettömät hoitokeinot sopivat parhaiten itselle. Migreeniä sairastavat ovat saaneet apua mm. näistä lääkkeettömistä hoitokeinoista:

Mitä neurologin vastaanotolla tapahtuu?

Alla olevalla videolla neurologi Ville Artto kertoo mitä neurologin vastaanotolla tapahtuu ja miten päänsärkysairauksia sairastavan tulisi valmistautua vastaanotolle. Videolla käydään myös läpi migreenin, jännityspäänsäryn sekä Hortonin neuralgian erityispiirteitä.

Video on toteutettu yhteistyössä Pfizerin kanssa.