Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Migreenin hoito

Migreenin hoidossa käytetään kohtauslääkkeitä, estolääkkeitä ja lääkkeettömiä hoitokeinoja. Migreenin hoito on hyvin yksilöllistä.

Migreenikohtauksen lääkehoito

Migreenikohtausta lääkitään kohtauslääkkeillä. Kohtauslääkkeinä käytetään tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia sekä migreenin täsmälääkkeitä: triptaaneja ja gepantteja. Jos kohtauksen tunnistaa migreeniksi jo ennen kivun alkua, sen voi saada poikki tulehduskipulääkkeellä. Annoksen täytyy kuitenkin olla riittävän suuri. Riittävän suurena annoksena pidetään usein kaksin-kolminkertaista annosta verrattuna siihen, mitä tavallisesti otetaan esimerkiksi nuhakuumeessa.

Jo alkanutta kipua voi myös lääkitä tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla tai ellei sellainen yksin auta, migreenin täsmälääkkeellä. Lääkkeitä voidaan myös yhdistää hoitavan tahon ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena kuitenkin on, että jo alkanut kohtaus lääkitään mahdollisimman nopeasti. Täsmälääkkeet vaikuttavat parhaiten migreenikohtauksen alkuvaiheessa eli perifeerisen sensitaation aikana. Jos kipu etenee alkuvaihetta pidemmälle eli saavuttaa sentraalisen sensitaatiovaiheen, lääkkeiden teho heikkenee, koska kivun hermostolliset mekanismit ovat migreenikohtauksen alussa ja etenemisvaiheessa erilaiset. 

Migreenin hoitoon on kehitetty uusia lääkkeitä, gepantteja. Osaa gepanteista käytetään migreenin kohtaushoitoon ja osaa estohoitoon. Tällä hetkellä on tiedossa, että yhtä gepanttia käytetään sekä migreenin kohtaus- että estohoitoon.

Lääkkeiden toimivuus on hyvin yksilöllistä ja lääkäri voi auttaa sopivan kohtauslääkityksen suunnittelussa. Kohtauslääkityksestä löytyy lisää tietoa migreenin Käypä hoito -suosituksesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Usein toistuvien migreenikohtausten lääkitseminen kohtauslääkkeillä pitää sisällään riskin lääkepäänsärystä. Riskirajana pidetään lääkkeestä riippuen joko kymmentä käyttöpäivää kuukaudessa (triptaanit ja yhdistelmävalmisteet) tai 15 käyttöpäivää kuukaudessa (tulehduskipulääkkeet ja särkylääkkeet), kun käyttö jatkuu yli kolmen kuukauden ajan. Sen sijaan suuretkaan annokset harvakseltaan eivät aiheuta lääkepäänsärkyä. Nykytutkimuksen mukaan gepantit eivät todennäköisesti aiheuttaisi lääkepäänsärkyä, mutta asiaa tutkitaan edelleen. 

Migreenin estohoito

Jos migreenikohtauksia on viikoittain tai ne rajoittavat toimintaa tai oireet ovat voimakkaita, kannattaa lääkitykseen lisätä estolääke. Estolääkkeitä on saatavilla eri muodoissa ja eri tavoin annosteltuna. Estohoidossa on tärkeää säännöllisyys ja sen suunnittelu lääkärin kanssa. Tavoitteena on, että ajan mittaan kohtausten määrä tai kipu vähintäänkin puolittuu. Päänsärkypäiväkirja(avautuu uuteen ikkunaan) on hyvä työväline lääkityksen tehon seuraamiseen.

Perinteiset estolääkkeet

Migreenin estolääkkeinä on perinteisesti käytetty muiden sairauksien hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, joiden on sittemmin huomattu vähentävän myös migreenin aktiivisuutta. Näitä ovat esimerkiksi verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeet. Näistä lääkkeistä on kattava luettelo migreenin Käypä hoito -suosituksessa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Biologiset estolääkkeet

Vaikean migreenin estohoitoon voidaan käyttää biologisia lääkkeitä, jotka on kehitetty varta vasten migreenin hoitoon. Biologisella lääkkeellä haetaan täsmävaikutusta tietyn sairauden hoitoon.

Biologisten estolääkkeiden keskiössä on kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi CGRP, joka laajentaa verisuonia ja välittää kipua migreenikohtauksen aikana. Uudet lääkkeet eli CGRP-vasta-aineet joko sitoutuvat suoraan CGRP:hen tai sen reseptoriin. Näin CGRP:n vaikutus estyy tai vähenee eli se ei pääse välittämään kipua.

Suomessa on käytössä neljä erilaista migreenin hoitoon kehitettyä biologista lääkettä:

Muut uudet migreenilääkkeet

Migreenin hoitoon voidaan käyttää myös uusia migreenilääkkeitä gepantteja. Suomessa on tällä hetkellä käytössä gepanttien ryhmästä rimegepantti(avautuu uuteen ikkunaan), jota käytetään episodisen migreenin esto- ja akuuttihoidossa.

Rimegepantilla on sama vaikutuskohde (CGRP-antagonisti), kuin aiemmilla lääkkeillä, mutta se on pienimolekylaarinen valmiste eli se on erityyppinen lääke kuin yllä luetellut migreenin biologiset lääkkeet.

Migreenin lääkkeettömät hoitokeinot

Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mielellään pimeässä ja viileässä huoneessa. Se voi helpottua myös lämpimässä suihkussa, rentoutumisharjoituksella tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla.

Migreeniä voidaan ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla; hyvän lihaskunnon ja ryhdin ylläpidolla, rentoutumisen opettelulla, säännöllisellä ja terveellisellä ruokailulla sekä riittävällä unella.

Migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus, minkä takia on hyvä kokeilla mitkä lääkkeettömät hoitokeinot sopivat parhaiten itselle. Migreeniä sairastavat ovat saaneet apua mm. näistä lääkkeettömistä hoitokeinoista:

Lue lisää Lääkkeetön hoito -palveluoppaasta (avautuu uuteen ikkunaan)

Mitä neurologin vastaanotolla tapahtuu?

Alla olevalla videolla neurologi Ville Artto kertoo mitä neurologin vastaanotolla tapahtuu ja miten päänsärkysairauksia sairastavan tulisi valmistautua vastaanotolle. Videolla käydään myös läpi migreenin, jännityspäänsäryn sekä Hortonin neuralgian erityispiirteitä.

Video on toteutettu yhteistyössä Pfizerin kanssa.