fbpx

Migreenikohtauksen hoito

Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mielellään pimeässä ja viileässä huoneessa. Se voi helpottua myös lämpimässä suihkussa, rentoutumisharjoituksella tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla.

Migreenikohtauksen lääkehoito

Migreenikohtausta lääkitään kahdentyyppisillä kohtauslääkkeillä: tulehduskipulääkkeillä tai migreenin täsmälääkkeillä, triptaaneilla. Jos kohtauksen tunnistaa migreeniksi jo ennen kivun alkua, sen voi saada poikki tulehduskipulääkkeellä. Annoksen täytyy kuitenkin olla riittävän suuri. Riittävän suurena annoksena pidetään kaksin-kolminkertaista annosta verrattuna siihen, mitä tavallisesti otetaan esimerkiksi nuhakuumeessa.

Jo alkanutta kipua voi myös lääkitä tulehduskipulääkkeellä tai ellei sellainen yksin auta, migreenin täsmälääkkeellä. Näitä kahta voidaan myös yhdistää. Tavoitteena kuitenkin on, että jo alkanut kohtaus lääkitään mahdollisimman nopeasti. Täsmälääkkeet vaikuttavat parhaiten migreenikohtauksen alkuvaiheessa eli perifeerisen sensitaation aikana. Jos kipu etenee alkuvaihetta pidemmälle eli saavuttaa sentraalisen sensitaatiovaiheen, lääkkeiden teho heikkenee, koska kivun hermostolliset mekanismit ovat migreenikohtauksen alussa ja etenemisvaiheessa erilaiset.

Lääkkeiden toimivuus on hyvin yksilöllistä ja lääkäri voi auttaa sopivan kohtauslääkityksen suunnittelussa. Kohtauslääkityksestä löytyy lisää tietoa migreenin Käypä hoito-suosituksesta.

Usein toistuvien migreenikohtausten lääkitseminen kohtauslääkkeillä pitää sisällään riskin lääkepäänsärystä. Riskirajana pidetään lääkkeestä riippuen joko kymmentä käyttöpäivää kuukaudessa (triptaanit ja yhdistelmävalmisteet) tai 15 käyttöpäivää kuukaudessa (särkylääkkeet, Aspiriini ja parasetamoli), kun käyttö jatkuu yli kolmen kuukauden ajan. Sen sijaan suuretkaan annokset harvakseltaan eivät aiheuta lääkepäänsärkyä.

Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan.

Liity jäseneksi