Migreeni huomioidaan varusmiespalveluksessa

Moni varusmiespalvelukseen astuva saattaa miettiä, miten palvelusaikana selviää migreenin kanssa. Varusmiespalvelus voi tuoda helpotusta arkirytmin ylläpitämiseen. Muokkauksilla ja kevennyksillä palvelusajasta voi muodostua mielekäs kokemus. Entä jos migreenikohtauksia kuitenkin ilmenee?

Vekaranjärven varuskunnan terveysaseman päällikkölääkäri Olli Pöntinen kertoo käytännön kokemuksensa kautta, että migreenin kanssa pärjätään varusmiespalveluksessa hyvin. Pöntinen on koulutukseltaan neurologian erikoislääkäri.

Migreenitilanne voidaan ottaa huomioon jo ennakkoterveystarkastuksessa ja kutsunnoissa. Ennakointi mahdollistaa migreenin huomioinnin varusmiespalveluksen suorittamisen aikana. Joskus kevennetyistä tehtävistä voi olla apua palveluksen suorittamiseen.

Ennakointi on tärkeää

Migreenin esiintuominen jo kutsuntoja edeltävässä terveystarkastuksessa on tärkeää, jotta sairaus voidaan ottaa ajoissa huomioon ja miettiä varusmiespalveluksen suorittamista. Mahdollinen neurologin lausunto kannattaa ottaa mukaan kutsuntoja edeltävään terveystarkastukseen sekä kutsuntoihin.

– Palveluskelpoisuutta määritettäessä on otettava huomioon aiempi toimintakyky siviilissä, johon vaikuttaa ainakin migreenikohtausten esiintymistiheys, vaikeusaste ja lääkevaste. Päänsärkypäiväkirja usein helpottaa arviointia, varsinkin jos estolääkitys on käytössä.

– Ennakkoterveystarkastuksen ja kutsuntojen kannalta on hyvä valmistautua selvittämään nämä asiat, jotta toimintakykyä voidaan luotettavasti arvioida.

Jo ennen palvelukseen astumista Pöntinen suosittelee etsimään tehokasta kohtauslääkitystä. Myös estolääkityksen tarpeen arviointi ja käyttöönotto on suositeltavaa aloittaa ennen palvelusta.

– Varusmiespalvelus itsessään ei ole syy aloittaa estolääkitystä, vaan estolääkityksen tarve arvioidaan normaaliin tapaan Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Tavanomaisimpia kohtaus- ja estolääkkeitä voi yleensä käyttää varusmiespalveluksen aikana.

Puolustusvoimien aluetoimistot auttavat muun muassa niissä tilanteissa, joissa oma terveydentila ja varusmiespalveluksen suorittaminen mietityttävät. Pöntinen kertoo aluetoimistojen vastaavan palveluksen suorittamiseen liittyviin kysymyksiin.

– Jos terveydentila on olennaisesti muuttunut kutsuntojen jälkeen, asiasta kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä puolustusvoimien aluetoimistoon, jotta palvelukseen astumista voidaan tarvittaessa muuttaa.

Migreeni huomioidaan palveluksen aikana

Lähtökohtaisesti migreenikohtauksia hoidetaan varusmiespalveluksessa Pöntisen mukaan ihan samalla tavoin kuin siviilissäkin. Varusmiespalveluksen aikana terveyspalveluista huolehtii varuskunnan terveysasema, joka toimii sotilaslääketieteen keskuksen alaisuudessa.

– On tärkeää, että palveluksen alussa tulotarkastuksissa selvitetään ajantasainen lääkitys, jotta se on tiedossa myös terveysasemalla. Terveysasemalta saa esimerkiksi lääkkeet palveluksen ajan maksutta.

– Terveysasemaan voi olla yhteydessä kaikissa terveydellisissä asioissa.

Varuskunnan terveysasemalla voidaan tehdä myös suunnitelmaa mahdollisten kohtausten varalle. Pöntinen muistuttaa, että esimerkiksi kohtauslääkkeet on hyvä pitää itsellä mukana, varsinkin jos kasarmilta siirrytään kauemmas maastoon.

Migreenikohtaus voi vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn. Tällöin Pöntinen suosittelee varusmiestä ilmoittamaan asiasta omalle kouluttajalleen.

– Kouluttaja voi keventää tilapäisesti palvelusta tai ohjata varusmiehen tarvittaessa terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon terveysasemalle tai maasto-olosuhteissa kenttäsairaanhoitoon.

– Tarvittaessa palveluksessa olevalle asevelvolliselle määrätään tilapäisiä palveluskelpoisuuden rajoituksia eli kevennyksiä, kun sairauden tai vamman hoito ja niistä toipuminen tai palvelusturvallisuus sitä vaatii.

Puolustusvoimissa migreenitilanne otetaan huomioon ja sitä hoidetaan Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Pöntinen kertoo esimerkkinä, että kohtaustilanteen perusteella voidaan aloittaa estolääkitys palveluksen aikana.

– Tarvittaessa myös varmistetaan, että diagnoosi on oikea ja että tarvittavat tutkimukset on tehty. Jos tästä on epäselvyyttä, tehdään lähete neurologille.

Mitä palveluskelpoisuusluokat tarkoittavat?

Pöntisen mukaan lääkäri tekee ennakkotarkastuksessa esityksen palveluskelpoisuudesta keräämänsä tiedon ja puolustusvoimien terveystarkastusohjeen perusteella. Palveluskelpoisuuden määrittely perustuu terveystarkastusohjeeseen (TTO 2012(siirryt toiseen palveluun)). Päätös palveluskelpoisuusluokasta tehdään kutsunnoissa.

– Palveluskelpoisuusluokkaa voidaan arvioida palveluksen aikana tarvittaessa uudelleen, Pöntinen muistuttaa.

Varusmiespalvelus suoritetaan palveluskelpoisuusluokassa A tai B. A-luokassa olevat sopivat kaikkiin taistelijan tehtäviin.

– Ohjeen mukaan lieväoireiset migreeniä sairastavat, ilman estolääkitystä, voivat palvella luokassa A. Tämä tarkoittaa enintään kahta kohtausta puolessa vuodessa tai lieviä kohtauksia, joissa ei ole ollut toimintakyvyn alenemaa enempää kuin kerran kuukaudessa viimeisen vuoden tai kahden aikana.

Joskus migreenitilanne hoidosta huolimatta vaikuttaa merkittävästi palveluksen suorittamiseen.

– Tällöin voi tulla kyseeseen siirtyminen B-luokkaan ja mahdollinen koulutustehtävän muuttaminen kevyemmäksi. Lääkäri neuvottelee tilanteesta tarvittaessa koulutuksesta vastaavan yksikön päällikön kanssa. Luokkamuutoksista päättää joukko-osaston komentaja.

B-luokassa olevat sopivat siis kevennettyihin tehtäviin ja tämä palveluskelpoisuusluokka voidaan määritellä palveluksen alusta alkaen.

– B-luokkaan kuuluvalla on jokin sellainen sairaus, vamma, vika tai häiriö, joka on terveydellinen este taistelijan tehtävissä toimimiselle. Kyseessä voi olla vähäistä suorituskyvyn rajoitusta jatkuvasti tai ajoittain aiheuttava sairaus tai ominaisuus.

– Palveluskelpoisuusluokka B tulee kyseeseen, jos migreenistä aiheutuu selvää haittaa ja toimintakyky on kokonaisuutena tyydyttävä.

Pöntinen muistuttaa, ettei B-luokka ole täysin poissulkeva este esimerkiksi johtajakoulutukselle varusmiespalveluksessa.

C-luokkaan kuuluvat ovat vapautettuja varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Tämä voi Pöntisen mukaan aiheuttaa hämmennystä, koska silloin ihmisen toimintakyky siviilissä voi olla hyvä ja omasta mielestä olisi kykenevä varusmiespalveluksen suorittamiseen.

– Varusmiespalveluksessa koulutetaan joukkoja nimenomaan puolustusvoimien poikkeusolojen tarpeisiin, jolloin toimintakykyyn liittyy erilaisia vaatimuksia kuin normaaliolosuhteissa. Esimerkiksi lähtökohtaisesti toimintakyky ei saisi olla riippuvainen käytössä olevista lääkkeistä.

Pöntinen kertoo puolustusvoimien olevan vastuussa varusmiespalveluksessa olevien turvallisuudesta, eikä tätä voi muuttaa esimerkiksi henkilön oman toiveen perusteella. Poikkeusoloissa esimerkiksi lääkkeiden saatavuutta ei pystytä varmistamaan.

Joissain tilanteissa varusmiespalvelus voidaan joutua keskeyttämään. Tällöin Pöntisen mukaan migreenin hoito jatkuu siviilissä ja varusmiespalvelukseen palataan, jos tilanne on korjaantunut. Myös siviilipalveluksen mahdollisuutta voi miettiä.

– E-luokkaa käytetään sairaudesta toipumiseen tai terveydentilan tarkempaa selvittämistä varten, sen kesto on tilanteesta riippuen yhdestä kolmeen vuotta.

– Huomioitavaa on, että lopullinen arvio palveluskelpoisuudesta tehdään aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Palvelusluokan vaihtuminen ja koulutustehtävien keventäminen tai palveluksen keskeyttäminen voivat olla tärkeitä sairauden hoidon ja terveyden ylläpitämisen kannalta. Terveydentilaa on syytä kuunnella, ettei migreeni pahentuisi tai kroonistuisi.

Artikkeli julkaistu Aura-​​​jäsenlehdessä 1/2025. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi!