Diagnoosin etsiminen voi olla salapoliisityötä

Esikoiskirjailija Maria Volanen sukeltaa jännityksen ja harvinaisen migreenin muodon maailmaan dekkarissaan Kivun kupla. Kirjan päähenkilö Varpu ratkoo rikosta samalla kun taistelee selittämättömien oireiden kanssa – joskus diagnoosin etsiminen voi olla yhtä mutkikasta kuin murhamysteerin selvittäminen.

Helsinkiläinen esikoiskirjailija Maria Volanen on kirjoittanut kirjan Kivun Kupla. Syyskuussa 2024 ilmestynyt fiktiivinen teos on dekkari, jonka päähenkilö Varpu joutuu yllättäen tilanteeseen, jossa hän lähtee selvittämään ystävänsä murhaa. Samaan aikaan Varpulla on selvitettävänään vähintään yhtä kimurantti tilanne omien, yhä pahemmiksi kehittyvien outojen oireidensa kanssa.

46-vuotias Volanen on siviiliammatiltaan johtava veroasiantuntija. Perheeseen kuuluvat puolison lisäksi kaksi teini-ikäistä poikaa. Lukemisen ohella Volanen harrastaa liikuntaa ja käsitöitä.

Idea kirjaan lähti Hemipleginen migreeni -Facebook-ryhmässä käydystä keskustelusta. Volanen harmitteli sitä, että niin moni jää ilman oikeaa diagnoosia ja hoitoa, koska lääkärit eivät oikein tunne sairautta.

– Tokaisin, että olisipa hyvä, kun joku kirjoittaisi vaikka kirjaan henkilöhahmon, jolla on hemipleginen migreeni, Volanen kertoo.

Hän tarjosi kirjan hahmoa tutulle kirjailijalle, Tuomas Vimmalle, joka luki muutaman kohtauskuvauksen ja ehdotti, että Volanen kirjoittaisi kirjan itse.

Maria Volanen kävi useilla kirjoituskursseilla ja kirjoitti samalla tekstiä.

– Lähes joka kirjoitusharjoituksessa tein tekstin pätkän kirjaani varten. Migreenikohtauksia koskevat kohdat olivat hyvin nopeita kirjoittaa, Volanen sanoo.

Volanen kertoo, että kirjan sairauskohtaukset ja tapaamiset terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ovat kaikki tositapahtumiin perustuvia, omia tai muiden kokemuksia.

 – Muutoin juoni kupli kohtaus kerrallaan ja muutin sitä kymmeniä kertoja. Editoin tekstiä varmasti satoja kertoja, Volanen toteaa.

– Ideasta valmiiksi kirjaksi meni aikaa noin neljä vuotta. 

Volaselle oli alusta asti selvää, ettei hän halua kuvata sairastavaa jotenkin heikkona, vaan nokkelana päähenkilönä, jolla nyt sattuu olemaan hemipleginen migreeni.

 – Toisaalta diagnoosin etsiminenkin tuntuu monasti varsinaiselta dekkarin juonelta, Volanen huokaa.

“Jokainen migreeniä sairastava on sankari, kun pystyy selvittämään elämänsä mysteereitä, vaikka tauti heittää jatkuvasti esteitä eteen.”

Volasen mukaan kirja on saanut ihanaa palautetta. Parhaiten mieleen ovat jääneet kommentit, ettei kirjaa malttanut millään laskea kädestä, vaan moni oli lukenut myöhään aamuyöhön, koska kirja oli niin jännittävä ja tapahtumarikas. Moni on myös kiitellyt juonta hyvin rakennetuksi ja elokuvamaiseksi. Usea on tullut myös sanomaan, ettei koskaan ole kuullutkaan hemiplegisestä migreenistä ja päivitellyt miten hurja tauti on kyseessä.

Kirjan tapahtumapaikat elävöittävät juonta ja antavat vaikutelman, että kirjailija tuntee miljööt hyvin. Volanen kertoo, että Kotkan Lehmäsaari valikoitui paikaksi, koska siellä on riittävän syvä ja hiljainen satama.

– Veljeni auttoi paikan valinnassa kertomalla veneistä, etäisyyksistä, nopeuksista ja syväyksistä. Tarkoituksella en käynyt Lehmäsaaressa paikan päällä, etten kuvailisi kenenkään mökkiä liian tarkasti. Kotkan satamassa ja keskustassa kävin tutustumassa, Volanen kertoo.

Omat kotiseudut Helsingin Laajasalossa inspiroivat sijoittamaan päähenkilön asuinpaikaksi lähellä sijaitsevan Tammisalon.

Kirjan loppu jää sen verran auki, että Volanen on jo saanut tiedusteluja siitä, tuleeko kirjalle jatkoa. Volanen ei ainakaan heti ole kirjoittamassa lisää, mutta jos niin tapahtuu, hän tietää jo minne seuraavan kirjan tapahtumat sijoittautuisivat: alv-risteilylle. Se olisi mielenkiintoinen, suljettu tila. 

Volanen kertoo lukeneensa itse aina paljon. Kirjallisuutta kuluu laidasta laitaan, mutta lempikirjat löytyvät yleensä dekkareista ja tarinallisista tietokirjoista. Nykyisin Volanen kuuntelee enemmän äänikirjoja. Volanen kertoo, että vaikka migreeni ei sinänsä rajoita lukuharrastusta, esimerkiksi töissä hän tulostaa kaikki työpaperit, koska ei pysty lukemaan näytöltä pitkään. 

Kirjailija toivoo, että Kivun kuplasta saataisiin tehtyä vielä äänikirja, jotta se olisi saavutettava myös heille, jotka eivät pysty itse lukemaan paperikirjaa esimerkiksi migreenin vuoksi.

Haastattelun lopuksi Volanen haluaa painottaa, että jokainen migreeniä sairastava on sankari, kun pystyy selvittämään elämänsä mysteereitä, vaikka tauti heittää jatkuvasti esteitä eteen. 

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä 1/2025. Lehti on Migreeniyhdistyksen jäsenetu. Liity jäseneksi ja saat oman Aura-lehden kotiinkannettuna!