Siirry sisältöön

Ensimmäinen puoli vuotta takana – paljon hienoa edessä

Viestintäkoordinaattori Annika Saine katsoo kameraan ja hymyilee.

Annika Ala-Fossi

Hetki sitten tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun aloitin Migreeniyhdistyksen viestintäkoordinaattorina.

Miten nopeasti puoli vuotta onkaan kulunut! Juurihan vasta oli se aurinkoinen toukokuun aamu, kun ensimmäistä kertaa suuntasin töihin Migreeniyhdistyksen toimistolle. Nyt lähestymme jo kovaa vauhtia joulua, ja pian siirrymmekin uudelle vuosikymmenelle.

Aika kuluu välillä käsittämättömän nopeasti, mutta se on hyväkin asia. Sillä aika kuluu nopeasti, kun saa työskennellä tärkeän asian äärellä.

Kulunut puoli vuotta on ollut monella tapaa opettavaista. Olen siirtynyt opiskelijasta ja harjoittelijasta täysipäiväiseksi viestinnän ammattilaiseksi. Muutos on ollut valtavan hieno, mutta paikoitellen myös stressaava. Osaanko minä? Riitänkö minä? Mitä, jos epäonnistun? Nämä ajatukset ovat stressaavimpina aikoina käyneet mielessäni. Ehkä juuri sen vuoksi voin sanoa oppineeni puolessa vuodessa paljon.

Mikä sitten saa toivon pilkahduksen nousemaan vaikealla hetkellä? Mikä saa uskomaan omiin kykyihin? Siihen on yksi selkeä vastaus: työkaverit. Nämä upeat Migreeniyhdistyksen tyypit, jotka kannustavat, tukevat ja rohkaisevat työssä. Nämä ihmiset, jotka luottavat, että osaat ja muistuttavat, että moka on lahja. Nämä työkaverit, jotka ovat enemmän kuin vain työkavereita. Olen valtavan kiitollinen ja onnellinen, että saan olla osa näin hienoa työyhteisöä.

Viimeisen puolen vuoden aikana olen oppinut valtavasti viestinnästä. Olen päässyt mm. suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia sisältöjä someen, verkkoon ja pian ilmestyvään Aura-lehteen. Yhtenä hauskimmista kokemuksista voisin nostaa esiin jäsenvideoiden kuvaamisen. Vuorollamme jokainen perustelemme videoilla työkaverillemme Herttikselle, miksi Migreeniyhdistyksen jäsenyys kannattaa. Muutama jakso on jo julkaistu ja lisää on tulossa – kannattaa siis seurata someamme.

Videoihin kiteytyy paljon yhteisöllisyyttä ja riemua, mutta ennen kaikkea se, miksi olemme olemassa. Teemme joka päivä työtä sen eteen, että voimme olla mahdollistamassa hyvää elämää migreenin kanssa eläville. Sitä työtä teemme jokainen täydellä sydämellä.

On aika kääntää katseet ensi vuoteen. Omalta osaltani haluan jatkaa kehittymistäni, jotta viestintämme tavoittaa ja vaikuttaa. Työhöni kuuluu paljon vastuuta ja vapautta – se on aivan parasta ja antaa itselleni loistavat mahdollisuudet oppia yhä enemmän. Ensi vuonna yhdistyksellä on luvassa paljon hienoa toimintaa ympäri Suomen – olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Tärkein oppi, jonka olen saanut, on se, ettei meistä kenenkään tarvitse selvitä yksin. Kaikkea ei tarvitse osata itse. Yksin ei tarvitse pärjätä. On ihmisiä, jotka tukevat, opettavat ja kannustavat. Antavat palautetta. Kiittävät, kun sen aika on. Ihmisiä, joita itse saa kiittää ja kannustaa. Onneksi Migreeniyhdistys on täynnä tällaisia tyyppejä.

Lämpöisiä ajatuksia loppuvuoteesi!