Hyvä uni auttaa migreeniä sairastavaa

Mikä yhdistää migreeniä ja unta? Mitä uutta on tapahtunut unitutkimuksen kentällä? Milloin on tarpeen hakea apua uneen ja mitä voi itse tehdä paremman unenlaadun eteen? Unella on monipuolinen merkitys migreeniä sairastavan arjessa.

Miksi nukumme?

Unen merkitys on jo pitkään kiinnostanut ihmiskuntaa. Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Ville Artto työskenteli osa-aikaisesti HUS:n psykiatrian unihäiriöpoliklinikalla syksystä 2022 kevääseen 2023. Työskentely unihäiriöiden parissa oli Artton mukaan mielenkiintoista ja opettavaista. Poliklinikalla unihäiriöiden parissa työskentelee moniammatillinen työryhmä, joka pitää sisällään muun muassa lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia ja fysioterapeutin.

– Moniammatillinen työ mahdollistaa laajemman lähestymisen, Artto kertoo.

Unesta ja sen merkityksestä on viime aikoina saatu paljon uutta ja merkittävää tietoa. Uutta tietoa unen aikana tapahtuvista toiminnoista on glymfaattisen järjestelmän unen aikaisen toiminnan ymmärtäminen.

Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että yön aikana aivoissa tapahtuu kuona-aineiden poistoa. Tästä prosessista vastaa niin sanottu glymfaattinen järjestelmä eli järjestelmä, joka mahdollistaa aivo-selkäydinnesteen pääsyn aivokudokseen ja aivojen puhdistuksen. Glymfaattisen järjestelmän merkitystä on vasta alettu ymmärtämään, mutta sillä on todennäköisesti hyvin keskeinen rooli nukkumisen tehtävissä.

– Uni ei ole pelkkää lepoa, vaan unen aikana aivoissa tapahtuu paljon asioita. Silloin syntyy esimerkiksi uusia hermoyhteyksiä, jotka ovat muistin toiminnan kannalta olennaisia, kertoo Artto.

Suomessa unta tutkitaan esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa. Yliopiston SmartSleep laboratoriossa tutkitaan parhaillaan, millaista on terve uni ja, kuinka yleisiä unihäiriöt ovat oireettomilla henkilöillä.¹

Jo yhden yön unettomuus vaikuttaa hyvinvointiin. Jos unettomuus jatkuu pitkään, voi seurauksena olla kognitiivisia ja psyykkisiä ongelmia, vastustuskyvyn heikentymistä tai muiden terveysongelmien riskitekijöiden huonontumista. Tämä voi ilmetä esimerkiksi verenpaineen nousuna, kolesteroliarvojen heikentymisenä, painonnousuna tai sokeritasapainon sekoittumisena.

Unettomuus on yleinen terveysongelma. Unen haitoista puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Jos unettomuudesta alkaa aiheutua stressiä, voi nukkuminen hankaloitua entisestään. Artto korostaa, että unettomuuden haittavaikutuksista huolimatta tilanne ei ole toivoton.

– Unettomuuden hoitoon liittyviä käytänteitä ymmärretään paremmin ja hoidot kehittyvät. Unettomuuteen on asioita tehtävissä. Se voi vaatia ihmiseltä elämäntapojen muutosta. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keinoja tilanteen helpottamiseksi, Artto lohduttaa.

Unihäiriöitä voidaan hoitaa nukahtamislääkkeillä lyhytaikaisissa tilanteissa. Artto kertoo, että unilääkkeiden ongelmana on, että unilääkkeet vaikuttavat tyypillisesti liian pitkän tai lyhyen aikaa. Perinteiset uni- ja nukahtamislääkkeet ovat myös haitallisia unen rakenteelle.

Jos tarvitsee pitkäkestoista apua unettomuuden hoitoon, on usein hyödyllisempää käyttää nukahtamislääkkeiden sijaan pieniä annoksia mielialalääkkeitä, sillä niiden sivuvaikutuksena on väsyttävyys. Niiden ongelmana voi olla tehon jääminen liian pieneksi tai liian suureksi, jolloin väsymys jatkuu myös päiväsaikaan. Tällä hetkellä on kehitteillä toisentyyppisesti vaikuttavia lääkkeitä, jotka saattavat tulevaisuudessa tuoda unihäiriöiden hoitoon lisää apua.

Hoitosuositusten mukaan kognitiivis-behavioraalinen lähestymistapa on ensisijainen tapa puuttua pitkäkestoiseen unettomuuteen. Siinä käydään esimerkiksi unihoitajan kanssa läpi unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä, jonka jälkeen niihin yritetään puuttua käyttäytymisterapiatyyppisellä lähestymistavalla.

Ei ole aina yksiselitteistä, milloin unen häiriöistä pitää olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Apua on kuitenkin saatavilla.

– Apua kannattaa hakea, jos ihmisestä itsestään tuntuu, että hän nukkuu liian vähän tai liian paljon, ja uni ei virkistä tai sen jälkeen ei ole levännyt olo. Tällöin on syytä miettiä, onko jotain vikaa unen määrässä tai laadussa, kiteyttää Artto.

Migreenillä ja unella on hyvin moninainen yhteys

Artto kertoo, että migreenin ja unen yhteys on monitekijäinen asia. Kaikenlaiset päänsäryt heikentävät unen laatua, mutta migreenipotilailla on myös keskimääräistä enemmän unihäiriöitä.

Migreenin ja unihäiriöiden yhteyteen on monia syitä. Osa migreenilääkkeistä, niin esto- kuin kohtauslääkkeistä, saattavat aiheuttaa väsymystä. Migreeniin käytettävät tulehduskipulääkkeet ja beetasalpaajat voivat myös vähentää melatoniinin eli väsymystä aiheuttavan hormonin eritystä.

Migreeniä kroonistavana tekijänä tai vaikean migreenin seurauksena potilaalla voi olla mielialaongelmia, jotka omalta osaltaan voivat vaikuttaa unensaantiin. Näissä tilanteissa migreeni, unihäiriöt ja mielialaongelmat voivat muodostaa toisiaan ruokkivan kierteen, jossa kaikkia kolmea tekijää tulee hoitaa.

Univaikeudet, kuten unettomuus, levottomat jalat, hampaiden narskuttelu, uniapnea tai vuorokausirytmin epäsäännöllisyys voivat olla mukana tilanteissa, joissa migreeni vaikeutuu.

Väsymys voi myös olla yksi migreenin oireista. Monella väsymys ilmenee prodromaalivaiheessa eli vaiheessa, jossa migreenin ennakko-oireet esiintyvät. Usealla migreeniä sairastavalla väsymys voi olla ensimmäinen oire, josta migreenikohtauksen tunnistaa.

Tietyt aivoalueet, joissa säädellään unen ja vireystilan tasapainoa liittyvät migreenin syntymekanismiin. Tämä selittää todennäköisesti myös sen, miksi monet migreeniä sairastavat saavat migreenikohtauksia liian vähäisistä sekä liian pitkistä unista.

– Kaiken kaikkiaan migreenin oireiden kurissa pysymisen kannalta on olennaista, että migreeniä sairastava elää säännöllistä ja tasapainoista elämää. Tähän liittyy myös unen määrä, muistuttaa Artto.

Unen merkitys migreeniarjessa

Moni migreeniä sairastava kokee migreenikohtauksen aikana tarvetta nukahtamiselle. Erityisesti lapsilla on yleistä, että migreenikohtaus saattaa loppua nukahtamiseen. Jossain määrin tätä on havaittavissa myös aikuisilla.

– Migreenin syntymekanismin ja unisäätelykeskukset ovat aivoissa samoilla alueilla. Unella ja migreenillä on paljon yhteistä. On loogista, että uni liittyy migreenikohtauksen loppumiseen, kertoo Artto.

Migreenikohtaukset alkavat monilla usein aamuyöllä. Artto muistuttaa, että migreeni voi alkaa kaikkina vuorokauden aikoina, mutta kertoo, että aamuyö on todennäköisin aika, jolloin migreenikohtaus alkaa.

Hän kertoo, että ilmiön taustalla voi olla esimerkiksi univaikeudet, yön aikainen elimistön kuivuminen tai nukkumiseen liittyvät hormonaaliset muutokset.

Yölliset migreenikohtaukset aiheuttavat hoidollisia haasteita.

– Kohtauslääke migreeniin olisi suositeltavaa ottaa mahdollisimman nopeasti. Jos migreeni kehittyy hiljalleen nukkuessa, on vaikeaa ottaa tarvittavaa lääkettä hyvissä ajoin, Artto summaa.

Hän korostaa, että migreenin hoitotasapaino on tärkeää myös yöllisen migreenin hoidossa. Migreenin oikeasta hoidosta on apua kaikkina kellonaikoina alkaviin migreenikohtauksiin.

Mistä apua?

Jos migreeniä sairastavalla on haasteita unen kanssa, voi tähän saada apua omahoidollisilla keinoilla ja tarvittaessa terveydenhuollosta.

– Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olennaisessa roolissa, mutta on myös paljon asioita, mitä itse voi tehdä asian hyväksi, kertoo Artto.

Omahoidollisissa keinoissa elintavat ovat tärkeässä roolissa. Artto korostaa yleisen unihygienian eli unenhuollon parantamista, säännöllistä vuorokausirytmiä, itselle sopivan liikunnan harrastamista, alkoholin ja tupakkatuotteiden käytön minimoimista, säännöllisen syömisen optimoimista, kofeiinin käytön lopettamista lounasaikaan ja ruutuajan vähentämistä erityisesti illalla.

Ruutuajan vaikutuksesta uneen on viime aikoina saatu uutta mielenkiintoista tutkimustietoa. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että älypuhelimen eri käyttötarkoitukset vaikuttavat uneen eri tavoin. Kalenterin käyttö ennen nukahtamista saattoi parantaa unenlaatua ja rauhoittavan musiikin kuunteleminen saattoi nopeuttaa nukahtamista. Viihteen katsominen puolestaan heikensi unenlaatua.²

Aina omien elintapojen korjaaminen ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan uniongelmia.

– Jos kotikonsteilla ei pärjää, apua kannattaa hakea perusterveydenhuollosta tai työterveyslääkäriltä. Jos näiden konstit eivät riitä, voidaan ohjata eteenpäin unispesialistille. Myös nettiterapioita on nykyisin mahdollista saada, kertoo Artto.

Artto muistuttaa, että uni on tärkeää, mutta siitä ei sen tärkeydestä huolimatta kannata tehdä suorittamisasiaa.

Artikkeli julkaistu Aura-​​jäsenlehdessä 2/2023. Migreeniyhdistyksen jäsenenä pääset lukemaan lehdessä julkaistavat artikkelit ensimmäisenä! Liity jäseneksi!

Lähteet:

1. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/unen-laatua-selvitetaan-laajassa-vapaaehtoisessa-tutkimuksessa(siirryt toiseen palveluun)
2. https://link.springer.com/article/10.1007/s00779-022-01694-w(siirryt toiseen palveluun)