Kohti inhimillisempää työelämää

Vähättelyä, ennakkoluuloja, ymmärtämättömyyttä, joustamattomuutta, kohtuullisten mukautusten puuttumista ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Migreeniä sairastavat voivat kohdata arjessaan monenlaisia haasteita eri elämänalueilla, etenkin työelämässä.

Emilia Lindroos
Migreeniyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

Omalla työurallani olen saanut nähdä ja kokea laajan kirjon erilaisia työpaikkoja, työyhteisöjä ja työn tekemisen ja johtamisen tapoja. Matkan varrella olen ilahtunut erityisesti yhteen hiileen puhaltavista työyhteisöistä ja joustavista työnteon muodoista, mutta kohdannut myös työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin jalkoihinsa jättävää kilpailullisuutta, ihmisen suoritukseksi samaistavaa tuottavuuden ja tehokkuuden tunnelinäköä ja inhimillisyysvajetta. Sote-järjestöihin kohdistuvien leikkausten valossa kannan monen muun tavoin huolta hyvinvointiyhteiskunnan huomisesta, tehdyistä arvovalinnoista sekä työelämän kestävyydestä ja tulevaisuudesta. 

Yksilöllistymisen aikakaudella erilaisuuden huomioimisessa ja hyväksymisessä on paradoksaalisesti vielä paljon parantamisen varaa. Työelämäpuheessa sivurooliin jää työikäisten muodostaman joukon heterogeeninen luonne, myös työ- ja toimintakyvyn osalta. Nykyajan työelämä on monelle vaativaa ja kuormittavaa, vaikka koettu työkyky suhteessa työtehtäviin olisi pääsääntöisesti hyvä. Kroonisen sairauden tai vamman vuoksi pysyvästi heikentyneen työkyvyn omaavan kohdalla työn tekeminen voi nakertaa arjen vähäisiä voimavaroja ja koetella kestokykyä ja jaksamisen rajoja. Terveyserot aiheuttavat työelämässä eriarvoisuutta, jonka kaventamiseen tarvitaan asenneilmaston muutosta, yhteistä tahtoa ja toimintaa.

Vähättelyä, ennakkoluuloja, ymmärtämättömyyttä, joustamattomuutta, kohtuullisten mukautusten puuttumista ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Migreeniä sairastavat voivat kohdata arjessaan monenlaisia haasteita eri elämänalueilla, etenkin työelämässä. Vaikeissa tilanteissa työntekijä saattaa helposti jäädä yksin ja hänen kokemuksensa pimentoon, mikä sumentaa kokonaiskuvaa migreeniä sairastavien kokemasta kohtelusta ja asemasta työmarkkinoilla. Julkisen keskustelun periferiasta ytimeen tulisi nostaa se tosiseikka, että monet työelämän haasteita koskevat kysymykset ovat luonteeltaan rakenteellisia ja oikeudellisia – kysymyksiä syrjivistä rakenteista ja käytänteistä ja oikeuksiin pääsystä.

Oikeuden toteutuminen edellyttää tietoa ja tekoja

Työnantajan lakisääteisiin velvoitteisiin kuuluu huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä, tukea työkykyä ja järjestää asianmukainen työterveyshuolto. Muodollisesti säädetyt oikeudet työelämään osallistumiseen, tasapuoliseen kohteluun, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen muun muassa terveydentilan perusteella eivät kuitenkaan aina toteudu käytännössä. Esteeksi oikeuden saamiselle ja toteutumiselle voi muodostua moni asia, esimerkiksi työntekijän tiedonpuute omista oikeuksistaan ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista tai työnantajan tiedonpuute työntekijän työkyvyn todellisesta tilasta ja siihen vaikuttavista seikoista.

Työnantajalla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisuus aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta työhönotossa ja työpaikalla sekä velvollisuus kehittää syrjimättömiä työoloja ja toimintatapoja. Voidakseen arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla, paikantaa mahdolliset kehittämistarpeet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin työnantaja tarvitsee paitsi tietoa tosiasiallisesta yhdenvertaisuustilanteesta myös halua ja keinoja sen edistämiseen. Velvollisuuden toteuttamista pohdittaessa tai organisaation yhdenvertaisuussuunnitelmaa laadittaessa voi herätä kysymys siitä, mille tasolle rima pitäisi yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta asettaa. Millaiset toimet ovat työpaikalla tarpeen, ja millaisia työjärjestelyjä ja työolosuhteiden mukautuksia voidaan pitää työntekijän työkykyyn ja tarpeisiin nähden riittävinä ja kohtuullisina?

Tähän osviittaa antaa osaltaan Migreeniyhdistyksen lanseeraama Migreeniystävällinen työpaikka -​sertifikaatti. Sen mukaan konkreettisia ja kohtuullisin ponnistuksin toteutettavissa olevia pieniä tekoja migreeniä sairastavan työntekijän hyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen tukemiseksi ovat muun muassa hajusteettomuuteen sitoutuminen, työergonomian kehittäminen ja erilaiset työajan joustot. Esimerkiksi liukuvan työajan, osittaisen etätyön tai osa-aikatyön mahdollistamisen avulla voidaan usein ennaltaehkäistä migreenin kroonistumista, työuupumusta ja työkyvyn heikentymistä sekä välttää virheitä ja vaaroja työssä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin avoimen keskusteluilmapiirin ja psykologisen turvallisuuden lisääminen työpaikoilla, jotta erilaisista työkykyyn heikentävästi vaikuttavista asioista uskalletaan puhua ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista, kuten silmätikuksi joutumisesta tai irtisanotuksi tulemisesta.

Toiveena ihmisen kokoinen työ

Työkykyjohtamisen keskiössä on työntekijän inhimillinen kohtaaminen, jossa haavoittuvuus tunnistetaan ihmisiä yhdistäväksi tekijäksi, olennaiseksi osaksi ihmisyyttä. Inhimillinen kohtaaminen luo edellytyksiä työntekijän nähdyksi ja kuulluksi tulemiselle kokonaisena ihmisenä ja avoimelle ja rehelliselle keskustelulle työntekijän työkyvyn osa-alueista ja tuen tarpeista. Haavoittuvuuden hyväksymisen ja psykologisen turvallisuuden rakentamisen voidaan ajatella kulkevan käsi kädessä. Tällöin ratkaisevaa työkykyyn ja työssä suoriutumiseen liittyvien haasteiden puheeksi ottamisessa ja käsittelyssä on suhtautuminen haavoittuvuuteen: nähdäänkö se epätoivottuna heikkoutena, jonka avulla jyvät erotellaan akanoista, vaiko inhimillisenä ominaisuutena, joka kohdataan myötätunnolla ja aidolla auttamisen halulla?

Asenteet ja arvot vaikuttavat siihen, miten ja millaisena asiana haavoittuvuus työpaikalla näyttäytyy. Työnantajan ennaltaehkäisevä pyrkimys työntekijöiden työkykyyn vaikuttavien yksilöllisten altisteiden ja tekijöiden ymmärtämiseen ja huomioon ottamiseen työjärjestelyjen räätälöimisessä ja kehittämisessä voi johtaa haavoittuvuuden muuntumiseen voimavaraksi monella tavalla. Myönteiset muutokset voivat ilmetä yksittäisen työntekijän sairauspoissaolojen vähenemisenä ja terveydentilan ja työssä suoriutumisen paranemisena, työyhteisön yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistumisena sekä työilmapiirin muuttumisena avoimemmaksi ja sallivammaksi. Työntekijöiden kokema kasvava tyytyväisyys, luottamus ja sitoutuminen työnantajaan heijastuvat väistämättä työpanokseen, työn tuloksiin ja tuottavuuteen.

Ikääntyvässä yhteiskunnassa työnteon ja työelämässä pysymisen mahdollistaminen erilaisten työ- ja toimintakyvyn rajoitteiden kanssa eläville ja osatyökykyisille on kaikkien yhteinen etu. Muutosmatkalla kohti eettisesti kestävää työelämää inhimillisyysvajetta voidaan täyttää ymmärryksellä ja yhteistyöllä sekä yksilöllisillä ratkaisuilla ja yhteisöllisellä tuella. Migreeniystävällinen työpaikka -​sertifikaattia hakemalla työnantajat voivat olla muutoksentekijöinä mukana kehittämässä migreeniä sairastavien työkykyä tukevia työympäristöjä ja työn tekemisen tapoja sekä rakentamassa vastuullista, välittävää ja terveyseroja tietoisesti tasaavaa yhteiskuntaa.

Lue lisää sertifikaatista.