Lääkkeiden saatavuuden eteen tehdään kaikki mahdollinen

Joskus apteekista ei löydy tarvitsemaasi lääkettä. Viranomaiset ja lääkealan toimijat kääntävät kuitenkin kaikki kivet tilanteen ratkaisemiseksi.

Siihen, että lääkepakkaus on lääkekaapissa valmiina käyttöön, on tultu pitkä matka. Lääke saa olla myynnissä apteekissa vasta vuosia kestävän tarkan arviointityön jälkeen.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Lääkkeen pitäisi olla myös saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.

Myyntiluvanhaltijan eli lääkeyrityksen vastuulla on huolehtia, että lääkettä on jatkuvasti saatavilla. Viranomaisena Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo tämän toteutumista Suomessa.

– Valitettavasti lääkkeiden saatavuushäiriöiden määrä on pysynyt korkealla tasolla viimevuosina, kertoo ylitarkastaja Tarja Sissala-Airaksinen, Fimeasta.

Sissala-Airaksisen mukaan lääkkeiden tuotanto- ja toimitusketjut ovat kansainvälisiä ja pitkiä, joten erilaiset häiriöt, kuten luonnonkatastrofit ja maailman tapahtumat, heijastuvat nopeasti lääkkeiden saatavuuteen.

– Jos yksi lääke loppuu, muiden vastaavien lääkkeiden kysyntä kasvaa, ja lumipalloefekti on valmis.

Saatavuutta varmistetaan ennakoimalla

Sissala-Airaksisen mukaan lääkkeiden saatavuushäiriöitä pyritään ehkäisemään mahdollisimman paljon jo ennakkoon.

– Esimerkiksi apteekeille on lainsäädännöllä asetettu velvollisuus varastoida lääkkeitä asiakkaidensa tarpeita vastaava määrä, etteivät lääkkeet saatavuushäiriötilanteessa lopu välittömästi.

Lisäksi muita lääkealan toimijoita velvoitetaan varastoimaan elintärkeitä lääkkeitä pidempien häiriötilanteiden varalle.

Usein saatavuusongelma voidaan ratkaista saman tien apteekissa vaihtamalla puuttuva lääke vastaavaan lääkevalmisteeseen tai viimeistään olemalla yhteydessä hoitavaan lääkäriin, joka tekee tarvittavat muutokset lääkehoitoon.

Myös viranomaiset kehittävät koko ajan uusia keinoja lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi.

– Fimea on tehnyt vuosia tiivistä yhteistyötä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden lääkeviranomaisten kanssa lisäämällä yhteispohjoismaisten pakkausten käyttöönottoa, kertoo tutkijakoordinaattori Sirpa Lohi Fimeasta.

Lohen mukaan pakkausmateriaalien valmistaminen vain yhtä maata varten on useimmiten hankalaa ja taloudellisesti kannattamatonta, jolloin kansainvälinen toimija saattaa tehdä valinnan olla tuomatta lääkettä kyseiseen maahan.

Pohjoismaat ovat yhdessä kehittäneet hankkeita, joilla saatavuutta on voitu parantaa muun muassa mahdollistamalla pelkästään englannin kieltä sisältävän pakkauksen tai muun eurooppalaisen kielen käyttö pakkauksissa.

– Tämä lisää yritysten kiinnostusta tuoda lääkkeitä Pohjoismaiden pienille markkinoille, mikä myös osaltaan turvaa lääkkeiden saatavuutta.

Lohen mukaan hankkeessa on testattu pienimenekkisiä sairaalavalmisteita, joita annostelevat vain terveydenhuollon ammattilaiset. Valmisteiden tuoteinformaatio on ammattilaisten saatavilla kansallisilla kielillä vain sähköisessä muodossa kunkin Pohjoismaan lääkeviranomaisen verkkosivuilta.

Erityis- ja poikkeusluvat otetaan käyttöön, kun muut keinot on käytetty

Erityisluvallisella lääkkeellä voidaan turvata potilaan lääkehoito poikkeustilanteissa, jos esimerkiksi potilaan hoitamiseksi ei ole tarjolla myyntiluvallisia valmisteita.

– Myyntiluvallisen lääkkeen käyttäminen potilaan hoidossa on kuitenkin aina ensisijainen vaihtoehto, kertoo tutkijakoordinaattori Anu Pusa Fimeasta.

Erityislupaa myyntiluvattomalle lääkkeelle hakee lääkäri. Hakemuksessa lääkärin on perusteltava lääketieteellisesti, miksi erityisluvallisen lääkkeen käyttöön on päädytty. Luvan myöntää Fimea. Fimea voi myös omasta aloitteestaan myöntää lääkevalmisteelle määräaikaisen erityisluvan, jolloin lääkevalmiste on tietyn määräajan määrättävissä potilaalle normaaliin tapaan lääkemääräyksellä.

Myös poikkeuslupaa voidaan käyttää turvaamaan lääkehoidon jatkuvuutta, kun tutun lääkkeen saatavuudessa on häiriöitä.

– Poikkeuslupa voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun lääkkeen suomen- ja ruotsinkielisten pakkausten saatavuudessa on ongelmia. Poikkeusluvalla myyntiin voidaan tuoda vieraskielisiä pakkauksia, Pusa kertoo.

Fimea myöntää poikkeuslupia suomalaisten potilaiden kannalta kriittisille lääkkeille.

– Näissä tilanteissa Fimea arvioi, onko ulkomailta tuotu vieraskielinen valmiste varmasti samanlainen tai samankaltainen kuin oma valmisteemme. Vieraskielisten pakkausten mukana apteekista toimitetaan suomen- ja ruotsinkielinen pakkausseloste, Pusa tarkentaa.

Lisätietoa lääkkeiden saatavuustilanteesta

Fimean saatavuushäiriöhaussa julkaistaan lääkeyrityksen ilmoittamat tiedot lääkkeen saatavuushäiriöstä: https://fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/saatavuushairio-uusi(siirryt toiseen palveluun)

Tietoa saatavuushäiriöistä kansalaisille: Miten lääkkeitä saadaan käyttäjille Suomessa? https://fimea.fi/kansalaisen_laaketieto/laakkeiden-saatavuus-suomessa(siirryt toiseen palveluun)

Lääkkeiden saatavuustilanteesta apteekeissa voi selvittää suoraan apteekeista tai apteekkien hakupalveluista, esimerkiksi:

Apteekkariliiton jäsenapteekit: https://www.apteekki.fi/laakehaku.html(siirryt toiseen palveluun)

Helsingin yliopiston apteekki: https://www.yliopistonapteekki.fi(siirryt toiseen palveluun)

Kirjoittaja: Tiina Kuosa, erityisasiantuntija, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lisätietoja: Tarja Sissala-Airaksinen, Sirpa Lohi ja Anu Pusa, etunimi.sukunimi@fimea.fi

Itä-Suomen yliopiston apteekki https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi(siirryt toiseen palveluun)

Potilasjärjestöt osallistuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toimintaan tuomalla lääkkeiden käyttäjän näkökulman osaksi lääkkeiden saatavuutta ja lääketietoa koskevaa kehittämistyötä. Järjestöt välittävät kokemustietoa lääkepuutosten vaikutuksista arkeen, hoidon jatkuvuuteen ja toimintakykyyn, osallistuvat työryhmiin ja verkostoihin sekä tukevat ymmärrettävän, potilasta palvelevan lääketiedon kehittämistä. Lisäksi potilasjärjestöt toimivat tärkeänä tiedonvälittäjänä viranomaisten ja potilaiden välillä, jotta saatavuushäiriötilanteissa potilas ei jää yksin epävarmuuden kanssa.