Siirry sisältöön
Liity jäseneksi
  • Tietoartikkelit

Lapsellani migreeni?

Migreeni voi alkaa jo hyvin nuorena, minkä takia on hyvä kiinnittää huomiota tiettyihin oireisiin ja suunnata lääkärille tarpeeksi ajoissa.

Lapsella ja nuorella päänsäryn syitä voi olla useampia, mutta jotkin oireet voivat herättää epäilyksen siitä, että kyseessä voi olla migreeni. Migreenioireet voivat säikäyttää ja vaatia paljon huomiota perheessä. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää saada migreenille diagnoosi varhaisessa vaiheessa ja näin reagoida siihen sopivalla hoidolla ja tuella. Kärvistelemään ei migreenin kanssa kannata jäädä.

Migreenin diagnosoiminen

Kun lapsi tai nuori kertoo päänsärystä, vetäytyy lepäämään, valittaa silmien valonherkkyyttä ja pahanolon tunnetta, saattaa kyseessä olla migreenikohtaus. Migreeniin liittyy myös haju- ja ääniherkkyyttä ja oksennustaipumusta. Jos lapsi kertoo oudoista näköhavainnoista, joissa valot välkkyvät tai näkö heikkenee, kyseessä on useimmiten auraoire. Auraoireita, jotka ilmenevät osalla migreeniä sairastavista, voi olla myös puutumisen tunnetta käsissä, huimausta, puheen tuottamisen tai kuullun ymmärtämisen vaikeutta. Joskus migreeniin voi liittyä myös vatsakipua. Tyypillinen migreenikohtaus etenee vaiheittain. Kohtausta ennakoivat oireet voivat alkaa jo edellisenä päivänä, auraoireet vähän ennen särkyä ja säryn päätyttyä voi vielä olla huonoa oloa ja väsymystä.

Jos lapsella tai nuorella esiintyy edellä mainittuja oireita, saattaa kyseessä olla migreeni. Jokaisen migreeni on yksilöllinen ja vaikka suvussa olisi migreeniä, se ei välttämättä ilmene samanlaisena jokaisella. Neurologisiin oireisiin pitää aina suhtautua vakavasti ja muut sairaudet on hyvä sulkea pois. Asiantunteva lääkäri voi tehdä migreenidiagnoosin ja hänen kanssaan voi miettiä hoitoa yhdessä.

Lääkärin vastaanotolle voi valmistautua siten, että on jo aiemmin kirjannut ylös päänsärkypäiväkirjaa(avautuu uuteen ikkunaan) oireista, niiden kestosta ja mahdollisista käytetyistä lääkkeistä. Migreenin diagnosoimiseksi ei ole erillisiä testejä, vaan diagnoosi tehdään, kun muuta syytä päänsärylle tai  oireille ei löydy ja oireiden kuvaus sopii migreeniin. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos oireet alkavat äkisti ja täysin uutena, on syytä hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian.

Migreenin huomioiminen perheen arjessa

Migreeniä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään lääkkeettömin keinoin lääkehoidon rinnalla. Migreenin yhteyttä stressiin, uneen, ruokailurytmiin tai pitkään näytön ääressä olleeseen aikaan voi havainnoida ja vaikuttaa niihin parhaansa mukaan. Stressinhallintaa voi lapsen ja nuoren kanssa harjoitella ja he tarvitsevat siihen tukea, sillä heidän aivonsa ovat vasta kehittymässä, eikä stressin käsittely ole vielä hallinnassa. Lapsen ja nuoren kanssa voi etsiä sopivia tapoja hallita stressiä ja rauhoittaa mieltä. Joillekin auttaa kosketus, joillekin asioiden jakaminen ja joillekin keveiden asioiden tekeminen yhdessä perheen tai aikuisen kanssa. Jos koko perheellä on stressaava elämänvaihe, on hyvä hakea tukea läheisiltä ja olla yhteydessä myös ammattiauttajiin, jotka tarjoavat tukea ja ohjausta eri sektoreilla.

Säännöllinen vuorokausirytmi ja terveelliset elämäntavat tukevat lapsen ja nuoren hyvinvointia ja auttavat myös migreenin ennaltaehkäisyssä. Säännölliset nukkumaanmenoajat ja heräämiset auttavat riittävän, muttei kuitenkaan liiallisen unen saannissa. Ruokailut on myös hyvä pyrkiä pitämään säännöllisenä ja terveellisenä unohtamatta riittävää veden juontia. Tällaisen rytmin saamiseen lapsen tai nuoren kanssa helpottaa, jos koko perhe löytää saman rytmin. Migreenikohtauksen tullessa lapselle tai nuorelle on hyvä löytää paikka, minne hän voi vetäytyä rauhassa ilman aistiärsykkeitä.

Migreeni koskettaa koko perhettä, vaikka vain yksi sitä sairastaisi. Ja tästä syystä on tärkeää olla unohtamatta koko perheen hyvinvointia. Arvokkaita ovat ne hetket, jolloin perhe saa sellaista yhteistä tekemistä, missä voi hetkeksi unohtaa huolen ja voimaantua. Myös omaa jaksamista on huoltajana tärkeä seurata ja pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta.

Vaikutukset lapsen ja nuoren elämään

Joissain tapauksissa migreeni voi vaikuttaa lapsen ja nuoren vapaa-ajan harrastuksiin ja ihmissuhteisiin. Uudenlaisia harrastuksia voi joutua miettimään, mikäli migreeni on yhteydessä kovaan rasitukseen. Harrastuksissa on usein myös tärkeitä ihmissuhteita ja migreenin takia saattaa joutua perumaan kavereiden näkemistä. Lapselle ja nuorelle sosiaaliset suhteet ovat kuitenkin tärkeitä, joten yhdessä kannattaa miettiä eri keinoja, miten suhteita voisi tukea ja ylläpitää. Esimerkiksi hyvien varasuunnitelmien tekeminen mahdollisten migreenikohtauksien varalle harrastuksiin ja kyläilyihin voi helpottaa etukäteistä stressiä.

Jos migreeni alkaa haitata koulunkäyntiä, kannattaa ottaa yhteyttä kouluun ja kysyä palaverin järjestämistä. Keskustelua voi käydä lääkkeiden mukana pitämisestä koulussa, koulun suorittamisesta sekä erilaisista tuen muodoista.

Yksin ei lapsen ja nuoren tilanteen kanssa tarvitse jäädä. Tämä vuosi on Migreeniyhdistyksessä erityisesti lasten ja nuorten vuosi ja tietoa ja tuen mahdollisuuksia tulee lisää pitkin vuotta.

Sari Kalliomaa
Kuntoutuskoordinaattori

Lähteet:

Lapsen stressi ja aivot -opaslehtinen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 2019. Turun Yliopisto.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Opetushallitus.

Artikkeli on julkaistu Aura-lehdessä(avautuu uuteen ikkunaan) 1/2021. Aura-lehti on Migreeniyhdistyksen jäsenetu. Liittymällä jäseneksi(avautuu uuteen ikkunaan) saat lehden ja yhdistyksen muut jäsenedut käyttöösi!

Nuori tyttö katsoo olan yli kameraan.

Lasten ja nuorten migreeni

Migreeni on yleistynyt lapsilla ja nuorilla viime vuosina. Migreeniä on lapsuusiässä arviolta 8–11 prosentilla. Myös alle kouluikäiset voivat sairastaa migreeniä.